Ositus jakaa omaisuuden aviopuolison kuoleman tai avioeron jälkeen – lue tärkeät vinkit!

Kaikki avioliitot päättyvät: osa eroon, loput kuolemaan. Kun liitto päättyy, myös parin taloudelliset siteet puretaan. Nämä osituksen periaatteet kannattaa sununkin tuntea!

Omaisuuden ositus tehdään joko aviopuolison kuoleman tai avioeron jälkeen, jotta puolisoiden omistukset saadaan eriytettyä – liitto siis päätetään myös taloudellisesti.

Kuolemantapauksessa ositus tehdään lesken ja perillisten ja mahdollisten testamentin saajien välillä, avioerossa puolisoiden välillä.

Suurin osa osituksista sujuu yllättävän sopuisasti, ja puolisot sekä perilliset pääsevät tekemään sopimusosituksen. Jos sopimukseen ei päästä, käräjäoikeus määrää pesänjakajan, joka tekee toimitus­osituksen. Pesänjakaja on siis eräänlainen tuomioistuimen esiaste.

Sopimusosituksesta laaditaan osituskirja, jossa on oltava päivämäärä ja allekirjoitukset. Kahden esteettömän todistajan on todistettava se oikeaksi. Jos on määrätty pesänjakaja, hän allekirjoittaa osituskirjan yksin ilman todistajia.

Toimi ripeästi

Jos ositus jää tekemättä, siitä voi olla paljon harmia myöhemmin. Kannattaa siis tehdä vaikka ruutupaperille sopimus siitä, että puolisot ovat toimittaneet osituksen ja saaneet siinä toimituksessa itselleen kuuluvat osuudet. Laittakaa alle vielä päivämäärä ja allekirjoitukset. Parasta olisi hankkia vielä todistajatkin, mutta muotovirheinenkin osituskirja on parempi kuin ei mitään.

Jos toimittamattomia osituksia kasaantuu päällekkäin, voi olla todella hankala selvittää, mitä omaisuutta mihinkin ositukseen kuuluu. Erityisen hankala on tilanne, jossa on erottu ilman ositusta, ja sitten uusi liitto päättyykin puolison kuolemaan. Ensimmäisen liiton puoliso on tässä tapauksessa kuolinpesän osakas siihen asti, kunnes ositus on toimitettu.

Tasinkoa vai ei?

Avioero-osituksen ja kuolemantapauksen jälkeen tehtävän osituksen suurin ero piilee tasingonluovutusvelvollisuudessa.

Avioerossa toimitaan näin: Puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästö puolitetaan osituksessa, jos puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen eikä heillä ole avioehtoa tai testamentilla tai lahjakirjalla saatua omaisuutta, joka ei ole avio-oikeuden alaista. Varakkaamman puolison on annettava tasauseränä toiselle puolisolle tasinkoa, jotta molemmat saavat pesästä yhtä paljon.

Kuolemantapauksessa varakkaamman puolison taas ei koskaan tarvitse antaa tasinkoa jäämistöosituksessa ensiksi kuolleen puolison perilisille.

Ositus tasaa omaisuuden

Aviovarallisuusjärjestelmän tarkoituksena on tuottaa oikeudenmukainen lopputulos. Sen vuoksi erossa köyhemmälle annetaan ja rikkaammalta otetaan pois.

Jos Liisalla on varallisuutta 150 000 euron edestä ja Lassella 100 000, omaisuuden määrä 250 000 euroa jaetaan osituksessa puoliksi eli kummatkin saavat 125 000. Liisa maksaa siis Lasselle erossa 25 000 euroa tasinkoa. Tasinko on Lasselle verovapaata tuloa.

Jos Lasse on piilottanut omaisuuttaan pankkitilille, ulkomaille tai laittanut tallelokeroonsa timantteja ja arvokelloja, Liisa ei saa tätä millään ilveellä selville. Osituksen oikeusturvatakeet ovatkin suhteellisen heikot. Mutta jos huijaaminen paljastuu, kyseessä voi olla jopa törkeä petos ankarine rangaistuksineen.

Jos henkilö on vaikkapa muistisairauden vuoksi kykenemätön valvomaan etuaan, ositusta varten on aina määrättävä edunvalvoja. Jos henkilö on esimerkiksi halvaantunut mutta oikeustoimikelpoinen, hän voi antaa ositusta varten valtakirjan asiamiehelle.

Avioehto ei välttämättä vie toista puolisoa erossa puille paljaille. Vaikka asunto olisi merkitty vain toisen puolison nimiin, avioehtosopimusta voi kohtuullistaa osituksen sovittelussa. Osituksessa ja sitä mahdollisesti seuraavassa oikeudenkäynnissä kannattaa siis olla tarkkana ja pitää puolensa!

Tunteita ja velkoja

Osituksessa on aina tunteet mukana. Sopu on halvin ratkaisu, mutta välillä sopuun pääseminen on mahdotonta, jos osapuolet eivät ota toisiaan huomioon.

Esimerkiksi jos sukumökin omistajan ei ole mahdollista saada lainaa tai muuta varallisuutta, jolla saisi puolison ulos pesästä, joudutaan pakkotilanteeseen. Niinpä sukumökki tai sukutila voidaan joutua myymään, jos ositusta ei saada muutoin toimitetuksi.

Kumpikin puoliso vastaa omista veloistaan ja velat vähennetään avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta.

Tämä saattaa tuntua epäreilulta säästäväisesti eläneestä, jonka puoliso on hankkinut kymmenien tuhansien pelivelat tai kulutusluotot. Säästäväinen, pienituloinen muurahainen voi joutua erossa maksamaan tasinkoa suurituloiselle heinä­sirkkapuolisolleen.

 Jos saat lottovoiton!

Kaikissa osituksissa käydään etukäteen neuvotteluja siitä, miten varat jaetaan. Muista neuvotella!

Puolisot voivat tehdä neuvotteluissa osituksen esisopimuksen, jossa he hahmottelevat vaikka ranskalaisin viivoin lopullisen osituksen sisältöä. Näin avioeron hinta hahmottuu.
Puolisot voivat olla osakkaina vanhempiensa kuolinpesissä. Myös tämä varallisuus otetaan osituksessa huomioon.

Omaisuus on osituksessa arvostettava käypään arvoon. Mummon lasihelminauha voi olla tyttärentyttärelle arvokas, mutta ositusarvo voi olla vain viisi euroa.

Jos on kiistaa vaimon designkoruihin tai miehen vintageautoon kuluneista euroista, niiden arvo selviää pyytämällä lausunto asiantuntijalta.

Jos saat lottovoiton tai perinnön ennen kuin erohakemus on jätetty tuomioistuimelle, sekin omaisuus kuuluu osituksen piiriin.

 Lue myös jutut:

Äiti, olethan varautunut leskeyteen? Nämä taloudelliset asiat kannattaa ottaa huomioon

 Näin teet testamentin

Avioero: ”Suru pitää vain itkeä ulos”

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Ositus jakaa omaisuuden aviopuolison kuoleman tai avioeron jälkeen – lue tärkeät vinkit!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X