Talous

Oletko vuokraamassa asuntoa? Nämä asiat kannattaa tietää vuokrasopimuksesta

Monelta mutkalta välttyy, kun vuokranantaja ja vuokralainen tekevät asunnosta kirjallisen vuokrasopimuksen ja käyvät sen tarkasti läpi ennen allekirjoittamista. Lue asiantuntijan vinkit, niin vuokrasopimuksen teko sujuu turvallisesti!

Vuokrasopimus sitoo niin vuokranantajaa kuin vuokralaista koko vuokrasuhteen ajan. Sopimuksesta on selvittävä muun muassa vuokrasuhteen kesto, vuokran suuruus ja vuokran maksupäivä. Sopimuksessa on hyvä olla eriteltynä myös, sisältääkö vuokra esimeriksi vesi-, sähkö- tai verkkomaksun vai onko ne maksettava erikseen.

Mikäli vuokrasopimuksessa ei erikseen mainita, vuokranantaja vastaa yleensä esimerkiksi rikkoutuneen jääkaapin tai tiskikoneen korjaamisesta tai uusimisesta. On kuitenkin mahdollista, että sopimukseen on ­kirjattu, ­että vuokralainen vastaa asunnosta kuin omastaan, jolloin vuokralaisen voidaan velvoittaa huolehtivan epäkuntoon menneistä kodinkoneista.

Vuokranantaja voi kirjata vuokrasopimukseen halutessaan ehtoja, kuten kieltää lemmikkieläimen pitämisen asunnossa.

Vuokranantaja vastaa asunnon normaalista kulumisesta. Sitä ei kuitenkaan ole esimerkiksi lasten piirtä­mällä sotkemat tapetit tai koiran syömän lattialistat, vaan tällaisissa tilanteissa vuokralaisen on korvattava aiheuttamansa vahingot.

Lue myös: Mitä oikeuksia taloyhtiön asukkaalla on?

Vuokralaisen ja vuokranantajan irtisanomisajat

Mikäli vuokrasopimuksessa ei ole määritelty vuokrasuhteen kestoa, ­asunto on vuokrattu vuokralaiselle toistaiseksi.

Vuokralaisen irtisanomisaika on ­yksi kuukausi. Vuokrasopimuksen irtisanomisaika lasketaan sen kalenterikuukauden viimeisestä päivästä, jonka aikana irtisanominen on suoritettu, ellei ole sovittu toisin.

Vuokranantajan irtisanomisaika on alle vuoden kestäneessä vuokrasuhteessa kolme kuukautta ja ­vuotta pidem­missä vuokrasuhteissa kuusi kuukautta. Jos vuokralainen löytää ­uuden asunnon tätä nopeammin, hän voi käyttää omaa kuukauden ­mittaista irtisanomisaikaan silloinkin, vaikka vuokranantaja on hänet jo irtisanonut. Irtisanominen on tehtävä aina kirjallisesti.

Määräaikainen vuokrasopimus sitoo molempia osapuolia

Jos vuokranantaja ja vuokralainen ovat sopineet vuokrasuhteen pituudeksi esimerkiksi vuoden, se sitoo molempia osapuolia. Ennen määräaikaisen sopimuksen allekirjoittamista kannattaakin miettiä, pystyykö vuokra-aikaan varmasti sitoutumaan.

Hankala tilanne voi syntyä, jos vuokralainen haluaisikin vaikka kolmen kuukauden asumisen jälkeen muuttaa muualle ilman selkeää opiskeluun tai työhön liittyvää syytä.

Mikäli mahdollisuudesta päättää vuokrasopimus vuotta aikaisemmin ei ole kirjattu mitään sopimukseen, vuokralainen ja vuokranantaja voivat sopia vuokrasuhteen purkamisesta ja mahdollisesta korvauksesta.

Milloin vuokran määrä voi ­muuttua?

Vuokrasopimukseen kirjataan aina vuokran suuruus ja vuokranmaksupäivä. Sopimukseen kannattaa kirjata myös, milloin vuokraa voidaan tarkistaa eli tarvittaessa korottaa. Ilmaus voi olla esimeriksi ”vuokraa voidaan tarkistaa vuosittain tammikuussa 3 %”. Tämä tarkoittaa, että vuokran­antaja ilmoittaa vuosittain tammikuussa, käyttääkö hän korotusoikeutta vai ei.

Jos sopimuksessa ei ole sovittu vuokran korottamisesta, vuokranantaja ei voi tehdä sitä yksipuolisella ilmoittamisella. Hän voi kuitenkin esittää vuokran korottamista perustellusta syystä. Perus­telu voi olla esimerkiksi taloyhtiön remonttikulut ja vuokralaisen pitkään ennallaan pysynyt vuokra.

Kertaluontoinen vuokran korotus kannatta merkitä korotushetkellä sopimukseen ja sopia, miten jatkossa toimitaan, jos vuokraa on tarpeen tarkistaa.

Mikäli vuokralainen ei suostu vuokran korottamiseen millään aikavälillä, voi vuokranantaja viime kädessä irtisanoa vuokrasopimuksen.

Vuokranalennus voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun taloyhtiöön ­tulee putkiremontti, asunnon vedet katkeavat ja asunto ei ole tilapäisesti asuttavassa kunnossa.

Lue myös: Vuokralaisen oikeudet ja velvollisuudet

Huomioi vuokravakuus

Vuokralainen ei saa yleensä asuntoa käyttöönsä ennen vuokravakuuden asettamista. Vakuus on yleensä yhden tai kahden kuukauden vuokraa vastaava summa. Se voi olla pankkitalletus, mutta myös esimerkiksi tavara tai osake.

Kun vuokrasuhde päättyy, vuokran­antaja luovuttaa vakuuden takaisin vasta, kun asunnon kunto on tarkistettu. Jos vuokralainen on aiheuttanut esimerkiksi asunnolle vahinkoa, korjauskulut voidaan tarvittaessa kattaa vakuudesta.

On tyypillistä, että muuttaessaan vuokralainen voi joutua maksamaan uuden vakuuden ennen edellisen vakuuden saamista takaisin. Vuokran­antajalle vakuus tuo turvaa, mutta varsinkin useamman kuukauden vakuus voi rajoittaa asunnon kysyntää.

Asiantuntijana lakimies Ilkka Salminen Kuluttajaliitosta. Lähteenä myös laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 31.3.1995/481 sekä laki24.fi.