Talous Tilaajille

Petra, 46, lopetti ostamisen ja säästää tänä vuonna yli 3000 euroa – näin sinäkin onnistut

Jos säästää euron sieltä toisen täältä, pienistä puroista kertyy iso säästö, ajattelee moni. Kun Petra Kiviniemi-Mäkinen joutui pitkälle sairauslomalle, hän huomasi, että pienet säästökeinot eivät riitä, vaan tarvitaan elämänmuutos. Nyt hän kertoo, miten se onnistui.

Petra Kiviniemi-Mäkinen eleli poikansa kanssa kaksin Viljakkalan maaseutupitäjässä Pirkanmaalla. Äitinä hän halusi tarjota pojalleen mukavan elämän ja kodin. Hän hankki paritalokolmion, jossa lapselle oli oma huone ja pihalla tilaa leikkiä.

Tällaisen elintason eteen piti tehdä kovasti töitä. Siivoojan palkka ei riittänyt asunto- ja remonttilainojen maksuun, joten Petra teki jatkuvasti sivutöitä. Onneksi äiti ja mummu asuivat lähellä ja auttoivat lapsen hoidossa. 

Petran tyyli käyttää rahaa oli spontaani, eikä ostoksia aina tullut harkittua.

”Teimme lapsen kanssa kaikkea, mitä pelkällä matalalla palkalla ei olisi saanut. Tein hirveästi töitä, ja lopputuloksena oli se, että väsähdin. Ensiksi tutkittiin, onko kyse neurologisesta sairaudesta. Sitten eräs neurologi tunnisti uupumukseni”, Petra kertoo.

Tuona hetkenä seitsemän vuotta sitten Petra havahtui miettimään, kannattaako itseltään vaatia niin paljon. Vai voisiko elämässä tyytyä vähempään? Ajatus jäi hautumaan.

Rahavirrat haltuun

Kului vuosi ja Petra tapasi miehen, jonka kanssa muutti yhteen ja meni lopulta naimisiin. Mies oli rahankäyttäjänä harkitseva, ja spontaani Petra alkoi ottaa mallia puolisostaan.

Petran mielessä alkoi kypsyä ajatus ottaa talous ja rahavirrat täysin haltuun. Hän alkoi kyseenalaistaa valintojaan. Pitääkö kotona olla uudet huonekalut ja laitteet? Tarvitseeko puhelimia vaihtaa joka vuosi?

”Minulla oli asuntolainan lisäksi vielä remonttilainaa ja osamaksuja. Sitten vain päätin, että nyt tätä rahaa ruvetaan käyttämään vähemmän. En halua enää ostaa – eikä se ostaminen enää tuonut niin paljon mielihyvääkään”, Petra kertoo.

Pitkä sairausloma vaikutti tuloihin

Petra työskenteli runsaat 16 vuotta siivoojana koulutuskuntayhtymässä. Viime vuonna jalasta katkesi jänne. Jalka leikattiin ja kipsattiin, ja edessä oli pitkä sairausloma.

Se merkitsi myös taloudellista epävarmuutta.

”En uskaltanut käyttää rahaa enää paljon mihinkään. Ajattelin, että kun vuosi 2022 alkaa, kokeilen ostolakkoa. En osta vuoden aikana lainkaan tavaroita, ellei ole täysin pakko. Asetin tavoitteekseni säästää viisi prosenttia nettotuloistani joka kuukausi.”

Vuosi vaihtui. Tammikuu sujui ostolakossa hyvin. Vaikka kipsi oli jo poistettu, Petra joutui pitämään saapasortoosia ja kävelemään kepeillä helmikuulle asti.

Houkutuksia ei kotona ollut, ja mies toi ruokakaupasta vain kaikkein välttämättömimmän.

”Kaupoissa huomasin, että minua ei enää kiinnosta ostaa mitään. Kuluttamisen himo oli sammunut, ja olin oppinut uuden tavan elää ja toimia kuluttajana.”

Hän huomasi omaksuneensa uuden toimintatavan: jätä ostamatta.

”Kun päätös on ihmisen oma, siihen sitoutuu”, Petra kertoo.

Lue myös: Pakastaminen säästää rahaa, aikaa ja ruokahävikkiä – Satu, 54, pakastaa voipaketitkin: ”Pakastin on meidän ruokakauppamme”

Uuden ja mielenkiintoisen edessä

Viime toukokuussa Petra yritti palata siivoojan työhönsä puolikkaalla työajalla, mutta jalka ei kestänyt sitä. ”En enää selviytynyt työstäni, joten lopulta työnantajan oli pakko irtisanoa minut. Tämä tapahtui täydessä yhteisymmärryksessä”, Petra kertoo.

Uusi elämäntilanne havahdutti pohtimaan paitsi omaa kuluttamista mutta myös kulutusyhteiskunnan raadollisuutta. Tavallinen työssäkävijä on virittänyt menonsa tiettyyn tulotasoon, josta asetetaan myös kulttuurisia paineita. Kun terveys menee, ansiot romahtavat. Mitä silloin tapahtuu menoille?

Alle viisikymppisenä harva uhraa ajatusta sille, että voi menettää työkykynsä.

”Ihmisillä on vakuutuksia tai ostettua turvaa – itselläni ei ollut. Kuitenkin asiat on järjestyneet ihan hyvin. Olen pyrkinyt sopeutumaan. Mikään muu ei ole niin hyödytöntä, kuin harata vastaan tai surra sitä, mikä on mennyttä. Minusta ei tule pituushyppääjää, mutta on miljoona muuta asiaa, joita voin tehdä”, Petra sanoo.

Hän näkee irtisanomisen siivoojan työstä mahdollisuutena johonkin uuteen.

”Kestävä kehitys kiinnostaa minua kovasti kiinnostaa, se on ykköstoive. Aloitan ensin avoimet opinnot, ja sitten kiinnostaisi ympäristösuunnittelijan tutkinto. Minut todennäköisesti koulutetaan uudelleen”, Petra kertoo.

Lue myös: Ethän lotraa suihkussa? 12 nerokasta tapaa, joilla Kotilieden lukijat vähentävät veden kulutusta ja säästävät lämmintä vettä peseytyessä

Ostolakossa rahaa säästyikin suunniteltua enemmän

Silloin kun Petra kävi työssä, hänen pankkitilinsä oli useimmiten tyhjä ennen kuin seuraava palkka maksettiin tilille. Enää näin ei ole, vaikka hän on pitkällä sairauslomalla ja tulot ovat pienemmät.

”Lopetin ostamisen ja törsäämisen. Olen säästänyt tammikuusta lokakuulle jo 2723 euroa. Se on 272 euroa kuussa eli 15 prosenttia nettotuloistani. Lasken säästöksi sen rahasumman, mitä tilille jää kuun lopussa elämisen ja laskujen jälkeen”, Petra kertoo.

Ostolakko on pitänyt koko vuoden. Vain kerran hän on sortunut.

”Sain mieheltäni lahjakortin synttärilahjaksi, ja ostin sukkahousut ja legginsit. Kaupassa tuli vielä tunne, että tarvitsen myös tuon tunikan. Se maksoi toistasataa euroa. Vaate oli minun mittapuuni mukaan kallis, mutta en jäänyt ruoskimaan itseäni.”  

Petra käyttää kaikki vaatteensa ihan loppuun. Kun rakas mummu kuoli vuosi sitten, Petra otti hänen vaatteensa käyttöön – samankokoisia kun olivat.

Arvot kuluttamisen pohjalla

Petra on tyytyväinen, että elämä järjesti hänelle pysähtymisen. Sen ansiosta hän havahtui miettimään rahankäyttöään ja arvojaan.

Nyt ostopäätökset pohjautuvat vahvasti arvoihin, esimerkiksi ruokataloudessa painottuvat kotimaisuus ja luomu.

”Pyrimme syömään terveellisesti kala- ja kasvispainotteisesti. Hankimme ruokaa suoraan tuottajilta Reko-ringin kautta, viljelemme itse vihanneksia ja poimimme marjoja ja sieniä. Nokkosta ja vuohenputkea löytyy aina kuivattuna”, Petra kertoo.

Vaikka tavoitteena olisi säästö, säästäjänkin kannattaa miettiä, onko järkevä ostaa aina vain halvinta, Petra painottaa.

”Jos ostaa halvinta, siinä melko varmasti riistetään joko ihmistä, eläintä tai ympäristöä. Jotta tuottajatkin saisivat palan siitä kakusta, ostamme mieluummin vähemmän mutta paremmin.”

Lue myös Anna.fi: Puskurirahasto pelastaa yllättävissä tilanteissa – katso asiantuntijan 6 vinkkiä, miten säästää pahan päivän varalle

Kommentoi

Kommentoi juttua: Petra, 46, lopetti ostamisen ja säästää tänä vuonna yli 3000 euroa – näin sinäkin onnistut

Sinun täytyy kommentoidaksesi.