Espoolainen Martin koristelee kotinsa jouluksi 60 savuavalla puu-ukolla: Isovanhemmilta peritty traditio ”lähti vähän käsistä”

Martin Öhblom peri isovanhemmiltaan ja vanhemmiltaan alle kymmenen saksalaista puu-ukkoa. Nyt ukkoja on 60, ja ne muodostavat koko perheelle rakkaan jouluperinteen.

Tässä talossa ei koristella joulutontuilla, kransseilla tai kimmeltävillä joulunauhoilla. Sen sijaan jokaista pöytäpintaa koristaa saksalainen, käsin veistetty puu-ukko – tai oikeastaan liuta erilaisia ukkoja. Sienestäjiä, myyjiä, kirjanpitäjiä, leipureita, viinanpolttajia, joulupukkeja, enkeleitä, kaivosmiehiä, vaeltajia, sotilaita… On vaikeaa keksiä, mikä hahmo kokoelmasta puuttuisi.

Ukkoja on Espoossa sijaitsevan talon asukkaan Martin Öhblomin laskujen mukaan 60 kappaletta.

”Tämä on meidän joulumme. Kun tuon ukot ensimmäisenä adventtina esiin, pääsen joulutunnelmaan. Sitten muki glögiä ja se on siinä.”

Lue myös: Nukkekotiin somistettu tonttula on takuulla vuoden vauhdikkain jouluasetelma

Räuchermänner puu-ukot koristavat espoolaisen Martin Öhblomin olohuonetta.

Martin on kerännyt saksalaisia räuchermänner-puu-ukkoja aktiivisesti viimeisten kahdenkymmenen vuoden ajan. Aluksi niitä oli kymmenen, nyt niitä on 60.

Ukot ovat saksalaisia räuchermännereitä eli savu-ukkoja. Se tarkoittaa, että ukon sisään voi sytyttää suitsukkeen, joka sauhuaa hiljalleen ulos jostakin reiästä, yleensä ukon suusta. Savu tupruttaa hiljalleen kodin ilmaan ja levittää jouluista tuoksua.

Jollekin tuoksu voisi aiheuttaa allergisia oireita tai päänsärkyä, mutta Martinille ja hänen perheelleen tuoksu on merkki joulusta.

”Tuoksun tunnistaa heti, kun astuu sisään. Kun 16-vuotias tyttäremme Karin tuli tiistaina koulusta kotiin, hän huudahti innoissaan, että ’täällä tuoksuu joulu!’”

Katso videolta kolmen Martinin keräämän saksalaisen puuesineen esittely:

Isovanhemmilta peritty jouluperinne

Vaikka Martin on kerännyt lähes koko aikuisikänsä puu-ukkoja, hän ei pidä itseään keräilijänä.

”Tämä ei ole varsinainen harrastus, vaan sattuman kauppa. Minulla on jäänyt vaihde päälle.”

Puu-ukot sisältävät Martinille lämpimiä muistoja ja symboloivat hänen kiintymystään saksalaisiin juuriinsa. Martin on puoliksi saksalainen ja perheensä kolmas sukupolvi, joka asuu Suomessa.

Martinin saksalainen isoisä tuli autokuskiksi Suomeen vuoden 1918 sotaan noin 13 000 saksalaisen sotilaan joukossa. Sodan jälkeen isoisä päätti jäädä Suomeen asumaan vaimonsa kanssa. Muutossa he toivat mukanaan muutaman räuchermänner-ukon.

Isovanhempien kotiseutu Erzgebirgen alue Saksan ja Tšekin rajalla tunnetaan räuchermänner-ukoistaan. Kodin koristaminen ukoilla on Erzgebirgessä vahva joulutraditio, joka sai alkunsa jo 1700- ja 1800-luvuilla. Paikalliset kaivostyöntekijät joutuivat hopean loputtua kaivoksesta hankkimaan elantonsa muualta ja ryhtyivät veistämään ja myymään jouluaiheisia ukkoja.

Martin on nähnyt valokuvia, miten hänen Suomeen muuttaneet isovanhempansa koristelivat kotinsa ukoilla viikkoa ennen joulua. Myöhemmin Martinin vanhemmat jatkoivat traditiota ja lapsuudenkodissaan pieni Martin osallistui koristeluun.

”Olen pienestä pojasta asti tykännyt savu-ukoista. Kun olin kuusivuotias, laitoin jouluna joka päivä tällaisen savuamaan omaan huoneeseeni. Se toi kivan joulun tunnelman. Siitä se inspis on lähtenyt.”

Lue myös: Kuinka hyvin tunnet joululaulujen sanat? Tee 10 kysymyksen hauska testi!

Vaeltaja-ukko on Martinin kokoelmassa vanhemmasta päästä. 

Vaeltaja-ukko on Martinin kokoelmassa vanhemmasta päästä.

Martin kerää myös tuttuja satuhahmoja. Lammas ostettiin tyttärelle Karinille, kun hän oli lapsi, koska se muistutti hänen lempilastenohjelmaa Bä-Bä-Bärtiliä. Nukkumatti on Martinille tuttu TV:stä 1970-luvulla.

Martin kerää myös tuttuja satuhahmoja. Lammas ostettiin tyttärelle Karinille, kun hän oli lapsi, koska se muistutti hänen lempilastenohjelmaa Bä-Bä-Bärtiliä. Nukkumatti on Martinille tuttu TV:stä 1970-luvulla.

Olutaiheisia savu-ukkoja Martin on saanut lahjaksi läheisiltään, koska hän on oluiden ystävä. Viinan salapolttaja valmistaa vihreää viinaa.

Olutaiheisia savu-ukkoja Martin on saanut lahjaksi läheisiltään, koska hän on oluiden ystävä. Viinan salapolttaja valmistaa vihreää viinaa.

Vaimo innostui keräämään kokkeja

Martin peri vanhemmiltaan ja isovanhemmiltaan alle kymmenen ukkoa tai muuta puuesinettä. Aikuisena Martin on käynyt monesti sukulaistensa luona Saksassa, ja lähes joka matkalla mukaan on tarttunut vähintään yksi puu-ukko. Martin on myös saanut useita ukkoja syntymäpäivä- ja joululahjaksi.

Nyt puu-ukkoja on niin monta laatikollista, että pino hipoo jo kellarin kattoa. Vaikka kokoelma on laajentumassa holtittomaksi, vaimo Kiira on siitä yhtä innoissaan kuin Martin.

”Kun tutustuimme Kiiran kanssa, hän ei tuntenut ukkoja yhtään. Mutta hän tykkää niistä kovasti, mikä on tosi kiva juttu. Olen antanut Kiiralle lahjaksi kokkeja, ja Kiira on itse kerännyt kokkienkeleitä. Ne ovat hänelle mieluisia.”

Myös perheen nuorukainen, 16-vuotias Karin odottaa jokavuotista traditiota innolla ja auttaa Martinia ukkojen asettelussa. Martin iloitsee, että perinne voi saada jatkoa vielä hänen jälkeensäkin.

”Karin on kysynyt, minne laittaa ukot, kun perii ne. Olen sanonut, että se on sitten sinun ongelmasi”, Martin nauraa.

Räuchermänner-ukkoja säilytetään nimikoiduissa puulaatikoissa, joita Martin pitää pahvilaatikoissa kellarissa. Laatikoita oli alkujaan yksi, nyt niitä on 60.

Puu-ukkoja säilytetään nimikoiduissa puulaatikoissa, joita Martin pitää pahvilaatikoissa kellarissa. Laatikoita oli alkujaan yksi, nyt niitä on 60.

Aito puu-ukko maksaa 50–60 euroa

Suomesta aitoja käsityönä tehtyjä puu-ukkoja on liki mahdotonta löytää. Sen sijaan halpoja kiinalaisia kopioita voi löytyä. Martin on hankkinut aidot puu-ukkonsa Erzgebirgenin kylien paikallisista kivijalkaliikkeistä ja esimerkiksi Münchenin joulumarkkinoilta.

”Aina kannattaa tarkistaa, että kyseessä on Erzgebirgen originaali eikä kiinalainen versio. Sen näkee kyllä hinnassa, mikä on feikki. Kiinalainen saattaa maksaa kympin, kun taas aito räucherman maksaa 50–60 euroa ja suuremmat esineet 100–200 euroa.”

Martinin kokoelmassa on joitakin sata vuotta vanhoja ukkoja ja puuesineitä, mutta suurin osa on suhteellisen uutta tuotantoa. Martin arvelee, ettei toista näin laajaa kokoelmaa löydy ainakaan Suomesta – eikä välttämättä edes Saksasta.

”Tämä kokoelma on aika uniikki. Saksassa on toki keräilijöitä, mutta useimmissa kodeissa on pari kolme tai maksimissaan kymmenen puu-ukkoa, joita pidetään esillä jouluna. Minulla homma karkasi vähän käsistä.”

Haaveena ihmisen kokoinen pihaukko: ”Naapurit saattaisivat vähän katsoa”

Martinin mielestä saksalaisessa joulutraditiossa on jotain sellaista, mikä puuttuu Suomesta. Erzgebirgen vuoristokylät muuttuvat joulun aikaan todellisiksi joulumaiksi, jossa jokaista ikkunaa koristaa puiset ukot ja perinteiset kynttiläasetelmat. Kylän aukioilla pyörii valtava puinen hyrrä kynttilöineen.

”Joulupukki tulee Suomesta, mutta joulutunnelman rakentaminen tulee kyllä Erzgebirgistä. Suomesta joulutunnelma vähän puuttuu. Kaikkialla on samoja tonttuja, enkeleitä, palloja ja glitteriä. Se on enemmän jenkkityylistä. Erzgebirgen joulutraditio on maanläheistä, ja se kantautuu parinsadan vuoden taakse.”

Vaikka traditio on perinteinen, ei sen kehitykselle näy loppua. Uusia ukkoja valmistetaan edelleen jatkuvasti. Martinin kokoelma on laajentunut viime vuosina muun muassa ulkohuussilla, kirjanpitäjällä ja tietokonettaan takovalla toimistotyöntekijällä.

Aiheet eivät rajoitu myöskään ainoastaan jouluun.

”Meillä on myös pääsiäiseen sopivia pupuja ja tipuja. Mutta vaimoni Kiira hoitaa sen puolen. Näissä joulu-ukoissa on jo ihan tarpeeksi laittamista.”

Haaveena Martinilla on suuri, ihmisen kokoinen puu-ukko, jota pidetään ulkona pihalla. Sellaisen tuominen Saksasta vaatisi jo hieman suurempia järjestelyjä.

”Naapurit saattaisivat vähän katsoa”, Martin nauraa.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Espoolainen Martin koristelee kotinsa jouluksi 60 savuavalla puu-ukolla: Isovanhemmilta peritty traditio ”lähti vähän käsistä”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X