Jouluseimi

Seimi kuuluu jouluun

Seimiasetelma rakennetaan jouluevankeliumin hahmoista. Materiaalien ja hahmojen valinnassa vain mielikuvitus on rajana. Italiassa seimet ovat usein täynnä ihmisiä ja tavaraa.

Maissista koverretut, oljesta tehdyt, kipsiin valetut, muoviset, puusta veistetyt. Eri puolilta maailmaa tuotuja seimihahmoja suomalaisissa kodeissa. Pian on taas aika, jolloin seimet kaivetaan esiin kellareiden pahvilaatikoista ja asetetaan paikoilleen. Ehkä haetaan ulkoa havuja tallin katolle tai leikataan olkia lattialle.

Seimen alkukoti on katolisessa maailmassa, Etelä-Euroopassa.

Yleensä seimessä makaa Jeesus-lapsi, ympärillään Maria ja Joosef sekä paimenia, tallin eläimiä ja Itämaan tietäjiä. Jeesuksen syntymää ja tallin tapahtumia alettiin kuvata jouluseimissä 1200-luvulla.

– Italiassa ja Ranskassa on vahva, pikkuhiljaa syntynyt kansallinen seimiperinne. Raamatun tapahtumista alettiin tehdä kuvia ja mysteerinäytelmiä keskiajalla, kertoo teologi Juha Luodeslampi.

Fransiskus Assisilainen järjesti vuonna 1223 Italian Grecciossa seiminäytelmän, jota katsomaan kutsuttiin kaikki kyläläiset. Pian joulun tapahtumia alettiin kuvata käsityön keinoin, ikään kuin pienoismalleina.

Uskonpuhdistus hidasti seimikulttuurin kehitystä Suomessa, mutta 1800-luvun loppupuolelta lähtien seimet ovat tulleet tutuiksi täälläkin. Viime vuosina seimiharrastus on vahvistunut Suomessa.

Jouluseimiä on meillä esillä paitsi kirkoissa ja seurakuntien tiloissa, myös kouluissa, muissa julkisissa tiloissa ja näyteikkunoissa. Helsingin Aleksanterinkadun varrelle kootaan joka vuosi jouluseimien näyttely.

Tämän seimijutun kuvat ovat viime jouluna Helsingin Tuomiokirkon kryptassa järjestetystä italialaisen seimitaiteen ja -perinteen näyttelystä Ja tapahtui niinä päivinä… Pääjärjestäjä oli Italian kulttuuri-instituutti.

Seimikuvaelma

Seimikuvaelma Portico D ́Ottaviassa on Alberto Finizion käsialaa vuodelta 2000. Se sijoittuu ”kadonneeseen Roomaan.”

Jouluevankeliumin näyttämö

Tärkeintä seimessä on tarina, joka löytyy joulu- evankeliumista.

– Seimen hahmot tulevat eläviksi, kun muistelee jouluevankeliumia tai lukee sen uudelleen seimeä katsoessa, sanoo Luodeslampi.

Useimmiten seimessä kuvataan koko Pyhä perhe, mutta ainoa ”pakollinen” hahmo on Jeesus-lapsi. – Esimerkiksi napolilaisissa seimirakennelmissa voi olla kokonainen kylä arkiaskareineen. Napolilaiset seimet ovat suuria ja hyvin runsaita, niissä on paljon väkeä ja tavaraa. Vilinän keskeltä löytyy myös Jeesus.
Napolilainen seimi korostaa sitä, että Jeesus syntyi arjen keskelle.

– Symbolisesti kaikki hahmot ovat tärkeitä, kukaan ei ole mukana sattumalta; joukossa voi olla esimerkiksi nukkuja, joka ei herää. Voi miettiä, mitä se kertoo meistä ihmisistä. Seimissä on toki usein erilaisia teologisia painotuksia.

– Seimen viehätys on juuri siinä, että se on aina vähän erilainen. On jännittävää, miten monella eri tavalla joulun tarinan voi kertoa.

Seimen voi myös tehdä itse. Seurakuntaopistot järjestävät vuosittain seimikursseja ja ohjeita löytyy kirjoistakin. Materiaalina voi käyttää lähes mitä vain: puuta, paperia, keramiikkaa, lasia, lankaa, kangasta, metallia tai muovia. Roomassa on ollut esillä seimiä, jotka on valmistettu roskapusseista tai makaronista.

Seimen valmistaminen itse tuo mukaan uuden ulottuvuuden.

– Näin joulun kertomus tulee konkreettiseksi sekä sen rakentajalle että sen katsojalle.

Seimi on esineenä pieni ja käytännöllinen, helposti hankittavissa. Monet tuovat ulkomailta pieniä seimiasetelmia tai hahmoja matkamuistoina.

– Niitä tuodaan paljon Italiasta, Ranskasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Eniten valikoimaa löytyy ulkomaisista nettikaupoista.

Jouluseimi

Helsingin Tuomiokirkko-seurakunnan pyhäkoululaisten tekemä seimi, materiaaleina muun muassa kävyt ja pahvi.

Seimi syntyy aina uudelleen

Mitä aikaa seimi kuvaa, valmistusajankohtaa vai Jeesuksen syntymän aikaa?

– Aika on seimien kohdalla vaikea kysymys. Osa seimistä, kuten napolilaiset 1800-luvun seimet, on tehty romanttiseen, myyttiseen aikaan. Usein seimessä kuvataan minimalistisesti Raamatun kertomusten maisemaa.

– Jollakin tasolla seimi on sidottu aikaan ja paikkaan, mutta kyse ei ole välttämättä tästä ajasta. Seimillä on vahva oma tyyli. Perinne ei ole lukittu, seimi syntyy joka joulu paikallisesti uudelleen.

Eri maanosissa tehdyt seimet ovat hyvin erinäköisiä. Meksikolainen tai etiopialainen seimi kuvaa oman maanosansa ihmisiä ja ympäristöä, ja se valmistetaan paikallisesta materiaalista.

Kiehtovaa onkin juuri se, että uutta ammennettavaa löytyy aina.

– Seimissä on vahva globaali näkökulma. Lähtökohtana on Jeesus-lapsi, mutta ympärillä voi olla koko maailma, koko elämä. Esimerkiksi katalonialaiseen seimiperinteeseen kuuluu olennaisesti kakkaava hahmo, Luodeslampi sanoo.

Hänen mielestään mikään ei estä tekemästä seimeä suomalaisesta elämänmenosta tänään.

– Suomessa keskitytään usein minimiin, koska meidän ajatuksemme raamatullisuudesta on sellainen.

Maailmalla on nähty myös mekaanisia seimiä, joissa on liikkuvia osia. Joissakin kulttuureissa elää vahvasti uskonnollinen kitsch; vaikkapa värivaloissa välkkyvä risti on ihan mahdollinen. Luodeslampi suhtautuu niihin suvaitsevasti.

– Joku on tehnyt ne esineet tosissaan ja niillä on oma paikkansa.

Seimikuvaelma

Alfonso Pisacanen seimikuvaelma Salernosta (2003). Terrakotasta valmistettu seimi on tyyliltään kansanomainen.

Seimi sopii Suomeen

Seimi sopii hyvin suomalaiseen mielenmaisemaan. – Sen kautta voi osallistua hengellisyyteen sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla. Mehän emme usein halua puhua julkisesti eksistentiaalisista kysymyksistä. Emme ole kauhean räiskyviä, vaan hiljaisen tyytyväisiä, Juha Luodeslampi sanoo.
– Meillä ei ole uskonnollisia karnevaaleja, mutta seimet ovat konkreettinen ja mukava tapa tuoda joulun sanomaa esiin. Kodin omaan seimeen voi vuosien mittaan rakentaa elämänkaaren eri kerrostumia.

Olennaista seimien katsomisessa on Luodeslammen mielestä ilo ja ihmettely.

– Meissä aikuisissakin on sisällä pieni lapsi, ja seimen äärellä se pääsee esille. Kaikki sukupolvet voivat pysähtyä yhdessä ihmettelemään sitä. Seimi on positiivinen, hyvällä tavalla kepeä juttu.

Sen avulla on helpompi käsitellä uskonnollisia kysymyksiä, koska tapahtumat nähdään ja koetaan itse.
– Seimien mukana kulkee hymyä ja sallivuutta.

Toivon, että seimet tukisivat ihmisissä olevaa iloa.

Lue lisää seimien historiasta: Liisa Väisänen & Juha Luodeslampi: Jouluseimen tarina (LK-Kirjat).

Lue myös nämä:

 

Nukkekoti valmistautuu jouluun
Petrus Kurppa – piparimies Turusta
Jouluperinteet – millainen on miesten toivejoulu?

 

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Seimi kuuluu jouluun

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X