Käsityö

Käsityöt ovat osa kulttuuria – 2 suomalaista käsityötaitoa löytyy Unescon kulttuuriperinnön luettelosta

Aineeton kulttuuriperintö tarkoittaa kulttuuriin kuuluvia taitoja ja perinteitä. Kaksi Suomesta tuttua käsityötaitoa löytyy kansainvälisestä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelosta.

Mitä yhteistä on neulomisella, moottorisahaveistolla, lasinpuhalluksella, puuveneen korjauksella ja raumalaisella pitsinnypläyksellä?

Nämä käsityötaidot löytyvät Elävän perinnön kansallisesta luettelosta. Taustalla on Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelemista koskeva yleissopimus, joka koskee aineettoman kulttuuriperinnön luettelointia sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Suomessa luettelon ylläpitämisestä vastaa Museovirasto.

”Aiemmin on ajateltu, että kulttuuriperintö tarkoittaa seiniä, rakennuksia ja museoiden esineitä. Sittemmin on noussut vahva ajatus, että myös ihmisten elävät perinteet kaipaavat suojelua”, sanoo erikoisasiantuntija Leena Marsio Museovirastosta.

Elävän perinnön kansallinen luettelo kattaa tällä hetkellä 68 kohdetta, joista 19 on käsityötaitoja. Kaikilla taidoilla on omat historiansa, asemansa ja merkityksensä suomalaisessa kulttuurissa sekä tapansa siirtyä eteenpäin.

”Tarkoituksena on tuoda arvostusta ja pitää huolta siitä, että vaikka pitsiä osattaisiin nyplätä vielä 100 vuoden päästä”, Marsio sanoo.

Elävän perinnön luetteloon päässeille perinteille on mahdollista hakea paikkaa arvostetusta kansainvälisestä Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelosta. Suomesta sinne on yltänyt kaksi käsityötaitoa.

Lue myös: Unescon maailmanperintökohteet Suomessa – oletko jo vieraillut näissä 7 upeassa paikassa?

Välttämättömästä taidosta tuli suosittu harrastus Suomessa

Tunnetuin luettelon käsityötaidoista lienee neulonta. Taitoliiton teettämän tutkimuksen mukaan jopa joka neljäs suomalainen neuloo viikoittain.

Perinteen harjoittamisen taustalla vaikuttavat alueelliset seikat. Suomessa on neulottu villapaitoja ja muita paksuja neuleita, koska on tarvittu lämmikettä pakkasten keskelle ja koska on ollut lampaita, joiden villasta on saatu kehrättyä lankaa.

Välttämättömänä taitona pidetty neulonta siirtyi ensin sukupolvelta toiselle kodeissa. Koulujen opetussuunnitelmiin taito on kuulunut 1800-luvun lopulta lähtien.

Nykyään neulominen on tapa viettää vapaa-aikaa, rentoutua ja harjoittaa luovuutta. Yhteisöllisyyttä tuovat neulojat yhteen kokoavat neulepiirit sekä yhteisneulontahaasteet.

Internet mahdollistaa erilaisten tekniikoiden ja neulemallien leviämisen ympäri maailmaa.

”Tänä päivänä aloittelevat neulojat opettelevat neulomaan Youtubessa videoiden avulla”, Marsio sanoo.

Aineeton kulttuuriperintö: moottorisahaveisto oli metsureiden taito

Osa luettelon käsityöperinteistä on neulomisen kaltaisia kevyitä, itseopiskeltavia ja ympäri maailmaa levinneitä taitoja. Osa käsityöperinteistä liittyy tiettyihin ammatteihin tai alueisiin.

Karhun näköiset puupatsaat alkoivat yleistyä talojen ja mökkien pihoilla 1970-luvulla, kun metsurit keksivät käyttää sahaa vapaa-ajalla veistämiseen. Nyt moottorisahaveisto on suosittu kilpailulaji myös muiden kuin metsureidenkin keskuudessa.

Alueellisia käsityötaitoja ovat muun muassa Tommi-puukon valmistaminen, hailuotolaisen tikkuröijyn neulominen, raumalainen pitsinnypläys sekä pitsin kutominen Heinämaalla.

Tommi-puukon takominen on lähtöisin Hyrynsalmelta. Perinteen isänä on pidetty sepän poika Kalle Kerästä, joka lähti 1860-luvun nälkävuosien aikana töihin Fiskarsin tehtaalle.

Sepän taidot oppinut Keränen perusti myöhemmin kotipaikkakunnalleen oman pajan. Tunnetuksi hän tuli puukoistaan, jotka saivat Tommi-nimen Fiskarsin hienotaospajan johtaja Thomas ”Tommi” Woodvardin mukaan.

Tällä hetkellä perimätietona siirtynyttä puukon taontataitoa opetetaan muun muassa kansalaisopistoissa.

Elävän perinnön kansallinen luettelo: näin listalle pääsee

Elävän perinnön kansalliseen luetteloon pääsyn kriteerinä on, että käsityöperinteellä on oltava yhä taitoa harjoittava yhteisö. Yhteisön koolla ei kuitenkaan ole merkitystä.

Yhteisöt voivat ensin hakea pääsyä Elävän perinnön wikiluetteloon. Päätöksen wikiluetteloon hyväksymisestä tekee Suomessa Museovirasto.

Wikiluetteloon pääsyn jälkeen käsityötaitoa voi hakea Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Valinnat luetteloon valittavista perinteistä tekee opetus- ja kulttuuriministeriö Museoviraston esityksestä.

Unescon kulttuuriperinnön luettelo – mukana 2 käsityötaitoa Suomesta

Toistaiseksi Suomesta kansainväliseen Unescon ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon on päässyt kaksi käsityötaitoa: lasinpuhallus ja limisaumaisten puuveneiden veistäminen.

Pohjoismaista ja Saamenmaalta tuttu puuveneperinne on erikoisasiantuntijan mukaan uhanalainen. Pääsy Unescon kulttuuriperinnön luetteloon lisää käsityötaidon tunnettuutta ja helpottaa perinteen suojelutyöhön tarvittavien rahoitusten hakemista.

”Tuhatvuotista perinnettä taitaa enää noin puolensataa veistäjää Suomessa. Viimeinen ammattikoulu lakkautettiin viime vuoden puolella”, Marsio sanoo.

Limisaumaisen puuveneen tekotekniikka noudattaa tiettyä kaavaa. Veneen runkoon ja köliin kiinnitetään metalliniiteillä, puunauloilla tai köydellä ohuet lankut.

Lasinpuhalluksen ja puuveneperinteen lisäksi Suomessa harjoitettavista perinteistä Unescon kansainvälisestä luettelosta löytyvät suomalainen saunakulttuuri sekä kaustislainen viulunsoitto.

Lue myös Seura.fi: Lasinpuhallus lisättiin Unescon maailmanperintökohteiden listalle – Seuran lukijat viettivät illan 1 200 -asteisen uunin äärellä