7 suosikkia: Listasimme tämän hetken halutuimmat viherkasvit

Olisiko aika piristää sisustusta esimerkiksi viherkasvilla tai parilla? Kotiliesi listasi trendikkäät huonekasvit, joista suuri osa on myös helppohoitoisia.

Viherkasvit tekevät kodista kodikkaan ja puhdistavat lisäksi ilmaa. Hyppäätkö sinäkin trendijunaan, ja lähdet metsästämään näitä kasveja kotiasi sulostuttamaan?

Jättipeikonlehti on tuttu julkisista tiloista

Jättipeikonlehti tai peikonlehti (Monstera deliciosa) on näyttävä kasvi, joka vaatii kasvaessaan ympärilleen paljon tilaa. Sen kasvua kannattaa tukea tukikepein tai seinän avulla, jotta pitkät oksat eivät ala harottaa liiaksi. Jättipeikonlehti sopii näyttäväksi katseenvangitsijaksi niin kotiin kuin julkisiin tiloihinkin.

Viherkasvit piristävät kodin sisustusta.

Peikonlehden lehdet liuskoittuvat tunnusomaiseen muotoonsa lehtien kasvaessa. Kun kasvi ikääntyy, sen varresta puskee ilmajuuria, joita ei saa leikata, sillä kasvi vain käyttää ylimäärästä energiaa uusien ilmajuurten kasvattamiseen. Ilmajuuret voi ohjata multaan, jolloin ne alkavat kasvaa normaalien juurten tavoin.

Hoito: Peikonlehteä kastellaan, kun multa on lähes kuivaa eikä se ei pidä liiasta kuivumisesta. Älä kuitenkaan hukuta sitä liialla vedelläkään tai juuret mädäntyvät. Trooppisena kasvina peikonlehti nauttii sumuttelusta. Kasvia voi lannoittaa kerran viikossa tai kahdessa huhtikuusta syyskuuhun. Peikonlehti viihtyy puolivarjossa tai hajavalossa, mutta täysin pimeään nurkkaan tai paahtavaan paisteeseen se ei sovi.

Sisarlaji Monstera variegata kiinnostaa harrastajia

Peikonlehdistä innostuneet harrastajat ovat iskeneet silmänsä myös upeaan Monstera variegataan, joka eroaa Monstera deliciosasta kirjavilla lehdillään. Kasvia on rajoitetusti saatavilla, ja sen hinta kohoaa usein kysynnän vuoksi korkeaksi.

Menninkäisenlehti on kompakti

Peikonlehtien ystävät metsästävät nyt myös menninkäisenlehteä (Monstera obliqua), jolla on peikonlehdille omaisesti reikiintyneet lehdet. Vaikka menninkäisenlehti on jättipeikonlehteä pienempi, sekin kasvattaa pitkiä köynnöksiä ikääntyessään.

Hoito: Menninkäisenlehden hoitoon pätevät samat ohjeet kuin jättipeikonlehteen.

Viherkasvit piristävät kodin sisustusta.

 

Kilpipiilea tunnetaan myös kiinalaisena rahapuuna

Viherkasvit piristävät kodin sisustusta.

Kilpipiilea (Pilea peperomioides) on hauskannäköinen kasvi, jolla on pyöreät lehdet. Lehdet ovat paksuhkot eli ne pystyvät varastoimaan jonkun verran vettä itseensä.

Kilpipiilea on kova lisääntymään. Se kasvattaa hanakasti juurelleen ”vauvoja”, jotka voi irrottaa emokasvista hellästi vetämällä. Vauvat voi juurruttaa vedessä, jolloin kilpipiileasta saa nopeasti useita kasveja. Pikkupiileat voi myös jättää niille sijoilleen ruukkuun, jolloin kasvista tulee ulkonäöltään upean tuuhea.

Hoito: Kilpipiilea viihtyy valoissa paikassa suojassa suoralta paahteelta. Kasvia kastellaan säännöllisesti, ja mullan tulee kuivahtaa vain pinnaltaan. Älä kuitenkaan kastele liian innokkaasti! Jos sorrut liikakasteluun, kasvi protestoi kääntämällä lehtensä suppuun. Kilpipiileaa voi lannoittaa keväästä syksyyn kolmen viikon välein.

Värinokkonen eli isokirjopeippi leiskuu upeissa väreissä

Isokirjopeippi ihastuttaa värikkäillä lehdillään, jotka loistavat vihreän, valkoisen, keltaisen ja punaisen eri sävyissä. Talvella värit haalistuvat.

Viherkasvit piristävät kodin sisustusta.

Isokirjopeippiä on helppo lisätä keväisin latvapistokkaista, jotka juurtuvat nopeasti. Pistokkaista saa tuuheita latvomalla. Jos kasvista haluaa talvehtivan, se juurrutetaan vasta elokuussa.

Hoito: Värinokkonen viihtyy valoisassa ja lämpimässä paikassa. Jos kasvin haluaa saada kukkimaan, sen pitää päästä kuivahtamaan ja se tarvitsee paljon paahdetta. Mikäli kukinnot eivät miellytä, kasvi pysyy kukkimattomana, kun oksien kärkiä typistetään useita kertoja vuodessa. Isokirjopeippi pitää tasaisesta kosteudesta ja sumuttelusta.

Helmivillakko on amppeliin sopiva mehikasvi

Viherkasvit piristävät kodin sisustusta.

Helmivillakko (Senecio rowleyanus) on näyttävä mehikasvi, joka sopii katseenvangitsijaksi amppeliin. Sen helmimäinen kasvutapa viehättää silmää, joten se kannattaa sijoittaa arvoiselleen paikalle.

Hoito: Helmivillakko (kuvassa vasemmalla) tarvitsee paljon suoraa valoa, joten se kannattaa sijoittaa etelä- tai länsi-ikkunalle. Mehikasvien tapaan helmivillakko selviää hyvin vähällä vedellä. Sitä kannattaa kastella kerralla reilusti ja antaa sitten kuivua, kunnes helmet pehmenevät. Pehmeneminen kertoo veden tarpeesta. Toisaalta pehmeneminen voi olla myös merkki liikakastelusta. Sopiva kasteluväli löytyy kokeilemalla, mutta useammin kuin kerran kahdessa viikossa on jo liikaa.

Anopinhammas on anopinkieltä matalampi kaveri

Matala, ruusukemaisesti kasvava anopinhammas (Sansevieria trifasciata ’Hahnii’) on sukua korkeakasvuiselle anopinkielelle. Sen lehdet ovat miekkamaiset ja teräväreunaiset.

Viherkasvit piristävät kodin sisustusta.

Hoito: Anopinhammas viihtyy tasaisessa kosteudessa, mutta kastele sitä mieluummin liian vähän kuin liian paljon. Varo, ettei kasteluvesi joudu kasvin suppiloihin, sillä se voi mädättää koko kasvin. Anopinhammas sopii hajavaloon, muttei pane pahakseen pientä varjoakaan. Kasvi viihtyy pienessä ruukussa.

Muorinkukat viehättävät erilaisilla lehdillään

Viherkasvit piristävät kodin sisustusta.

Muorinkukat (Peperomia) ovat kestäviä kasveja, joista monilla on näyttävästi kuvioidut lehdet. Suosittuja muoreja ovat esimerkiksi kilpimuori, amerikanmuori, pennimuori ja sädemuori (kuvassa).

Hoito: Nahkealehtiset muorinkukat varastoivat lehtiinsä paljon vettä, joten niitä ei tarvitse kastella kovin usein. Anna mullan kuivahtaa lähes kokonaan aina ennen uutta kastelua. Siirrä muori isompaan ruukkuun vasta, kun nykyinen ruukku on täynnä juuria. Suuri ruukku kerää liikaa vettä, jolloin juuret voivat mädäntyä.

Itä- tai länsi-ikkuna sopii muorille hyvin, sillä se tarvitsee paljon hajavaloa. Muoria voi lannoittaa keväästä syksyyn kerran kuussa miedolla lannoitteella.

Keskustelu

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.