Huonekasvit

Piristä kodin sisustusta vehreydellä: 10 helppohoitoista huonekasvia

Rahapuu, mehikasvit, vehkat, kaktukset – tutustu nyt 10 helppohoitoiseen viherkasviin, jotka toimivat kodin näyttävinä sisustuselementteinä ja arjen iloina.

Nämä sisäkasvit kaipaavat vain sopivan kasteluvälin ja hieman valoa ja ravinteita. Jos kuitenkin kasvi toisensa jälkeen kuolee hoitoyrityksistäsi huolimatta, voi olla parasta koristaa koti tekokasveilla.

Rahapuu ja muut mehikasvit viihtyvät kuivassa sisäilmassa

Monipuolinen rahapuu herättää monissa keräilyhimon, sillä siitä on saatavilla useita lajikkeita, jotka ovat kaikki yhtä helppohoitoisia. Rahapuun nimi lienee lähtöisin sen pienistä, pulleista lehdistä, jotka muistuttavat kolikoita. Lahjaksi saadun rahapuun uskotaankin lisäävän taloudellista menestystä, eli tämä on sinun kasvisi, jos haaveilet lottovoitosta.

Rahapuu menestyy vähällä kastelulla ja saa reilusti kuivahtaa kastelukertojen välissä. Silloin, kun kastelet, kannattaa kuitenkin kastella runsaasti – ilman, että kasvi kuitenkaan ui vedessä. Rahapuun voi sijoittaa niin valoon kuin varjoonkin, joskin se menestyy paremmin valossa.

Rahapuu ja muut mehikasvit, kuten mehiruusuke tai aloe vera, tulee istuttaa kaktusmultaan tai kukkamultaan, jossa on mukana noin puolet hiekkaa. Mehikasvit viihtyvät parhaiten pienissä ruukuissa.

Anopinkieli kestää hajamielistä hoitoa

Anopinkieli on kertoman mukaan saanut nimityksensä sen lehtien terävistä reunoista, sillä eräiden mielestä myös anopin kielenkäyttö saattaa ajoittain olla melko terävää. Huonekasvina anopinkieli on helppohoitoinen ja varsin hyödyllinen, sillä se aktivoituu öisin ja puhdistaa ilmasta epäpuhtauksia.

Anopinkieli on erinomainen aloittelijan viherkasvi, sillä se kestää hyvin erilaisia valaistusolosuhteita, vetoa ja kastelun laiminlyömistä. Parhaiten se kuitenkin viihtyy satunnaisessa auringonvalossa. Sitä ei saa kastella liian usein, sillä sen juuret mätänevät liiassa kosteudessa. Kasvia tulee kastella kohtuudella noin kahden viikon välein, ja talven lepokaudella kastelua voi harrastaa vielä vähemmänkin.

Parhaiten anopinkieli pärjää, kun sen multa on hieman kosteaa keväällä ja kesällä, ja syksyllä ja talvella tulisi vain varmistaa, että multa ei pääse kuivumaan kokonaan. Lannoitusta kasville voi antaa kerran kuussa.

Kuten mehikasvit, myös anopinkieli viihtyy pienessä ruukussa, sillä sen juurakko ei kasva kovin nopeasti. Anopinkieltä ei siis tarvitse vaihtaa joka vuosi isompaan ruukkuun, vaan vaihdon aika koittaa viimeistään, kun kasvi lopettaa kasvun ja alkaa kuivahtaa.

Traakkipuu ei viihdy paahteessa

Traakkipuita on noin 50 erilaista, mutta reunustraakkipuu on Suomen kukkakaupoissa yleisin. Traakkipuu on nimensä mukaisesti puu, jonka kapeasta rungosta kasvaa näyttävinä harottavat kapeat lehdet. Sitä saa ostaa myös taimena, jolloin näkyvillä on vain lehtiruusuke.

Traakkipuut viihtyvät huoneenlämmössä eivätkä siedä alle 15 asteen lämpötilaa. Kasvia tulee kastella melko niukasti, sitä täytyy lannoittaa kesällä säännöllisesti eikä se viihdy suorassa auringonpaisteessa. Vaalealehtiset traakkipuut tarvitsevat enemmän valoa kuin tummalehtiset serkkunsa.

Viirivehka puhdistaa ilmaa

Viirivehka on paitsi näyttävä ja helppohoitoinen kasvi, se on myös erinomainen ilmanpuhdistaja. Kauniit vihreät lehdet saavat kaverikseen valkoisia kukintoja hyvässä hoidossa.

Viirivehka ei säikähdä, vaikka sen juuret olisivat jatkuvassa vesikosketuksessa, joten sen voi huoletta istuttaa itsekastelevaan tai umpinaiseen ruukkuun. Kastele viirivehka aina, kun pintamulta kuivahtaa. Viirivehka ei ole kovin perso valolle, joten se menestyy hieman varjoisammassakin nurkassa. Suihkuta lehdet kerran kuukaudessa, jotta ne pysyvät raikkaana. Lehdet keräävät muuten itseensä valtavasti

pölyä ja likaa ilmasta.

Palmuvehka sopii kaikkialle

Palmuvehka on tuttu näky niin kodeissa kuin toimistoissakin. Se johtuu siitä, että kasvi on ällistyttävän helppohoitoinen ja menestyy hyvin myös varjoisassa huoneessa – onpa sitä nähty ikkunattomissakin tiloissa.

Palmuvehkan lehdet ovat nahkeat ja kiiltävät, mikä antaa vaikutelman tekokukkamaisuudesta. Lehdet kutsuvatkin luokseen testaamaan, onko kasvi todella oikea.

Vaikka palmuvehka pärjää karuissakin oloissa, se viihtyy parhaiten huoneenlämmössä ja niukalla kastelulla. Valoisassa paikassa se kasvaa uskomattoman nopeasti. Kesällä se nauttii säännöllisestä lannoituksesta ja sen voi myös siirtää ulos, joskin kovaa sadetta ja suoraa auringonpaistetta täytyy varoa.

Kirjorönsylilja maistuu kissoille

Kirjorönsylilja on mummolasta tuttu kasvi, jonka pitkät ja kapeat lehdet nimensä mukaisesti rönsyilevät ulos ruukusta. Kirjorönsyliljalla on puhdistava vaikutus, sillä se pysty poistamaan huoneilmasta ainakin formaldehydiä, ksyleeniä ja tolueenia.

Kirjorönsylilja on vähään tyytyväinen kasvi, joka kestää lyhytaikaisesti jopa nollaa lähentelevää lämpötilaa. Parhaiten se viihtyy kuitenkin normaalissa huoneenlämmössä suhteellisen valoisassa paikassa esimerkiksi länsi- tai itäikkunalla. Suoraa auringonvaloa se ei kestä. Kirjorönsyliljan multa olisi hyvä pitää aina hieman kosteana, mutta talvella kastelukertoja voi hieman harventaa. Kesällä kasvia voi lannoittaa kuukausittain.

Lyyraviikuna ei sovi allergiaperheisiin

Lyyraviikuna on trendikäs valinta, joka saattaa kuitenkin aiheuttaa herkimmissä allergiaoireita. Huonekasvina lyyraviikuna ei kasva samoihin, jopa kymmenen metrin, mittoihin kuin luonnossa, mutta siitä saa silti upean katseenvangitsijan huoneeseen.

Lyyraviikuna viihtyy valoisassa paikassa tai puolivarjossa. Suoraa auringonvaloa tulisi kuitenkin välttää, sillä paahdetta se ei arvosta.

Kastele lyyraviikunaa reilusti siten, että koko kasvualusta muuttuu märäksi ja anna mullan kuivahtaa kastelukertojen välissä. Kasvi kaipaa lannoitusta keväällä ja kesällä kerran viikossa ja syys-talvella kerran kuussa.

Talvella lyyraviikuna lepää, joten sen liikakastelua tulee varoa. Kasvia ei saa myöskään siirrellä lepokauden aikana tai lopputuloksena saattaa olla kasa irronneita lehtiä lattialla. Näyttävät lehdet voi hyödyntää esimerkiksi askartelussa.

Sirovuoripalmu on hidaskasvuinen

Sirovuoripalmuista eli vuoripalmuista saa näyttävän kiintopisteen huoneeseen sijoittamalla samaan ruukkuun useita kasveja. Vuoripalmu muistuttaa ulkonäöltään paljon muita palmulajikkeita, mutta huonekasvina se on melko pienikokoinen ja pensasmainen.

Vuoripalmu viihtyy hajavalossa joko, itä-, länsi- tai pohjoisikkunalla. Suoraa auringonvaloa se ei kestä. Vuoripalmua tulisi kastella tasaisesti, niin että ruukku ei pääse missään vaiheessa kuivahtamaan.

Talvikaudella kastelukertojen tiheyttä voi hieman vähentää kesä-ajasta. Kuiva huoneilma eroaa paljon kasvin luontaisesta ympäristöstä, joten se kiittää säännöllisestä sumuttamisesta. Kuivuessaan vuoripalmun lehdet muuttuvat rapeiksi ja ruskeiksi ja niitä voi trimmata saksilla. Älä revi lehtiä, sillä saatat samalla vahingoittaa kasvin runkoa.

Vuoripalmua tulisi lannoittaa keväästä syksyyn noin kuukauden välein, mutta kasvukaudella lannoitusväliä voi tihentää. Talviaikaan kasvi ei tarvitse välttämättä ollenkaan lannoitusta. Vuoripalmu tulisi istuttaa vuosittain uuteen, hieman isompaan ruukkuun, jos vaikuttaa siltä että nykyinen ruukku käy ahtaaksi juurille.

Vanhemmilla kasveilla uudelleenistutusta ei tarvitse välttämättä tehdä enää vuosittain. Kiinnitä huomiota siihen, että palmun juurien täytyy jäädä aavistuksen näkyviin mullan alta.

Kaktuksesta saa piikikkään kaverin

Erilaiset kaktukset ovat loistava valinta epävarmalle kotipuutarhurille, sillä niiden kastelun saa unohtaa pitkäksikin ajaksi eikä niiden ruukkua tarvitse vaihtaa vuosittain. Useimmissa kaktuksissa on terävät piikit, joten ne kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa niitä välttyy koskettelemasta.

Kaktusten ihannelämpötila on 25 astetta, mutta ne menestyvät myös hieman viileämmässä

huoneilmassa. Ne viihtyvät niin täydessä auringonpaisteessa kuin kevyessä varjossakin, ja kastelua ne kaipaavat vain pari kertaa kuussa. Kaktus tarvitsee pohjareiällisen ruukun, jottei vesi jää seisomaan juurille. Kasvualustaksi sopii lehtimullan ja hiekan seos, jossa voi olla seassa vähän pehmeää savea. Lannoitetta on syytä antaa vain kesäkaudella pari kertaa kuukaudessa.

Kun ruukku alkaa täyttyä juurista, on aika istuttaa kaktus isompaan ruukkuun. Kääntele ruukkua välillä, jotta kasvi saa tasaisesti valoa joka puolelle. Kaktukset saattavat kukkia viileämmän jakson jälkeen.

Kultaköynnös sopii amppeliin tai seinälle

Kultaköynnös on kauniinvihreä liaani, joka voi kasvaa jopa 20 metrin pituiseksi. Sen lehdet ovat suhteellisen pieniä, suhteellisen leveitä ja suippukärkisiä. Kultaköynnös on myrkyllinen, joten sen käsittelyssä kannattaa olla varovainen. Kasvin lehden tai varren rikkoutuessa siitä vuotava neste aiheuttaa ärsytysoireita iholla, ja kasvi on myös nieltynä myrkyllistä. Tämän takia sitä ei suositella lapsi- tai eläinkotiin.

Kultaköynnös viihtyy lämpimässä ja puolivarjoisessa paikassa eikä kestä suoraa auringonvaloa. Jos kasvi ei kuitenkaan saa tarpeeksi valoa, sen lehdet jäävät pieniksi sekä haaleiksi. Kultaköynnöstä tulisi kastella noin viikoittain, kuitenkin niin, että pintamulta ehtii hieman kuivahtaa kastelukertojen välissä. Kasvi pitää sumuttelusta.

Kultaköynnöstä voit lannoittaa muutaman viikon tai noin kuukauden välein kasviravinteilla. Talvella lannoittamisen voi unohtaa kokonaan.

Lähteet: Huonekasvit.fi, Plantagen, Paul Williams: Helpot huonekasvit, Otava

Lue lisää kasveista ja kukkasista:

Nappaa hoitovinkit: helpot mehikasvit sopivat näyttäväksi sisustuselementiksi Puhdista huono sisäilma – 10 myrkytöntä kasvia kotiin Lisää kukkaloistoa pistokkaista Kastelupullo kastelee kasvit loman aikana Kuusi vinkkiä – näin vältät selkäkivut puutarhatöissä