Ekotekoja: Biojäte kompostiin

Maunolla oli pieni kuorma-auto, jonka lavalla oli tynnyreitä. Niihin Mauno tyhjensi lähitaloistamme hakemansa laskin eli kaiken sen, mitä me nykyään kutsumme biojätteeksi.

Meiltäkin Mauno vei laskiämpärin sisällön, niin vanhat leivänkannikat, happaman maidon kuin perunankuoretkin, possuilleen.

Myös yhdessä ensimmäisistä kesätyöpaikoistani oli tynnyri, johon ruoantähteet heitettiin. Nyt se tuntuu oikeastaan aika merkilliseltä. Elettiinhän vuotta 1979. Ravintolasta jäi paljon ruokaa yli. Vanhat viinerit, ranskanperunat ja pihvinjämät päätyivät parempiin suihin jonkun farmarin sikalassa.

En muuten asunut maalla vaan kaupungissa. Tampereen keskustaan oli kotoamme matkaa vain viisi kilometriä. Silti Mauno kiersi autollaan hakemassa ruoantähteitä 1960-luvulla. Ehkä maaseutu oli lähempäni kuin aavistinkaan. Nyt biojätteen voi viedä kompostiin tai sitä varten varattuun jäteastiaan.

Kysyin taannoin, miksei omakotialueilla ole korttelikohtaisia metalli-, lasi-, pahvi- ja energiajätepisteitä. Ympäristövastaava vastasi, että pienten määrien kerääminen on taloudellisesti kannattamatonta.

Niinkö? Kaatopaikkojen rakentaminen se vasta kallista onkin.

Lajitteletko sinä biojätteet kompostiin tai jäteastiaan? Onko asuinalueellasi mielestäsi tarpeeksi keräyspisteitä?

Lisätietoa kompostoinnista YTV:n sivuilta.

Avainsanat

Keskustelu

Meillä on kyllä lajitteluastia biojätettä varten, mutta yhden hengen taloudessa bioroskan kerääminen kaappiin haisemaan tuntuu välillä vähän turhauttavalta.

Hei haloo. Jos biojätteiden keräyksellä tai kaatopaikoilla olisi tulostavoite, taidettaisiin jäädä miinukselle joka tapauksessa. Tai no, massaa tulisi sisään vaikka miten paljon, mutta panos/tuotos -suhde saattaisi olla epätasapainossa. Kuka kaatopaikoista hyötyy? Lokit ja rotat, ehkä. Kompostin sisällöstä hyötyy kompostin omistaja, yksityinen kompostoija, omakotiasuja tai rivariyhtiö tai kunta, joka voi sitten myydä kompostimultaansa.

Peltosaaressa, kaupunginosassa on lajitteluvelvollisuus, myös biojätteelle, me viedään parikertaa viikossa täysinäisen biojätepussin kiertoon, niin kahvinporot kuin hedelmienkuoret esim., on hyvä, että edes yritetään ekologisesti suojella ympäristöä, joka on jo saastunut pahemman kerran maailmanlaajuisesti.

Muutin vastikään pienkerrostaloon, jossa jätteiden lajittelu on järjestetty esimerkillisesti. Parhaillaan pohdiskelen, mikä olisi paras vaihtoehto biojätepussiksi. Periaatteessa kannatan paperista mutta sanomalehdestä itse taiteltu tahtoo revetä. Toisaalta tuntuu hölmöltä ostaa erikseen pusseja. Hienoa muuten, että kauppaketjut ovat ottaneet valikoimiinsa hajoavat muovikassit!

Ehdoton suosikkini biojätteen keräykseen on sanomalehdestä taiteltu ekopussi. Sanomalehti imee hyvin kosteuden ja on kestävää, kun laittaa useamman aukeauman päällekäin pussia taitellessa. Pussi kestää hyvin useamman päivän, eikä hajoa yhtä helposti kuin kaupasta ostettavat biopussit. Helsingin sanomissa oli 5.3.2008 hyvä kuvitettu ohje pussin taittelemiseksi, kannattaa etsiä lehti käsiinsä. Pussi on helppo taitella, eikä rahaakaan mene lajitteluun, sillä vanhat lehdet eivät maksa mitään. Jos itsellesi ei tule lehteä, voit hyvin hakea naapurin vanhat lehdet paperinkeräyksestä ja taitella niistä omat ekopussit. Kaiken lisäksi pussin taittelu on helppoa ja nopeaa, jokainen osaa varmasti!

Kommentoi juttua: Ekotekoja: Biojäte kompostiin

Vastaa käyttäjälle Viisastenkiveä etsimässä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X