Huonekasvit

Moni puhuu kasveilleen, jotta ne kasvaisivat paremmin – asiantuntija kertoo, onko juttelusta oikeasti hyötyä

Kasvitieteilijät ovat tutkineet, miten ääni vaikuttaa kasveihin, mutta kaikki tutkimukset eivät ole tieteellisesti päteviä.

Onko kasville puhuminen sinulle tuttua? Jutteletko kasveillesi niitä hoitaessasi? Oletko miettinyt, miten kasvisi reagoivat jutusteluun ja saattaisivatko ne kasvaa paremmin sen ansiosta?

Kotiliesi kysyi Emeritus-kasvifysiologian professorilta Kurt Fagerstedtiltä, onko kasveille puhumisesta jotain hyötyä.

Kasville puhuminen – onko siitä jotain hyötyä?

Kasveilla ei ole kuuloelimiä, joten ne eivät pysty kuulemaan tai ymmärtämään puhetta. Jos juttelet lempeästi kasveillesi, ne eivät tajua lepertelystäsi mitään.

Kurt Fagerstedt uskoo, että ihminen, joka puhuu kasveillensa, tykkää kasveista ja hoitaa niitä enemmän.

”Kasvit voivat tällöin paremmin, koska ne saavat hyvää hoitoa. Kasveille puhuminen ei saa niitä kasvamaan paremmin”, Fagerstedt sanoo.

Lue myös: 6 asiaa, joita huonekasvien asiantuntija ei koskaan tekisi omille kasveilleen: ”En missään nimessä suosittele”

Kasveille puhuminen vapauttaa ilmaan hiilidioksidia

Uloshengityksen mukana ilmaan vapautuu hiilidioksidia. Voisivatko kasvien lähellä tehdyt hiilidioksidihönkäykset saada kasvin kasvamaan paremmin?

Fagerstedt kertoo, että hiilidioksidi on kasveille lannoite. Korkeampi hiilidioksidipitoisuus on kasveille hyväksi. Niiden fotosynteesi eli yhteyttäminen toimii sen avulla tehokkaammin.

Suomalaiset kodit ovat Fagerstedtin mukaan usein huonekasveille huonossa ympäristö: lämpötila on liian korkea, ilma on kuivaa ja valon määrä on vähäinen.

”Näissä olosuhteissa kasvit ovat stressaantuneita jo muutenkin, joten fotosynteesi ei ole kauhean tehokasta. Vähäinenkään hiilidioksidilisä, jota vapautuu puheen aikana, ei vaikuta niiden kasvuhyvinvointiin.”

Sama pätee puutarhakasveihin. Ulkoilmassa hengityksen vähäinen hiilidioksidimäärä sekoittuu tuulen mukana ilmaan ja ei saa kasveja kasvamaan paremmin.

Kasvitieteen saralla kaivataan lisätutkimusta

Kasvitieteilijät ovat tutkineet jo pitkään, miten ääni vaikuttaa kasveihin ja tuottavatko kasvit itse ääntä.

Esimerkiksi The University of Western Australian vuonna 2017 toteuttamassa tutkimuksessa todettiin, että kasvit voivat aistia maaperässä tai putkissa juoksevan veden värähtelyn ja auttaa näin juuristoa liikkumaan kohti veden lähdettä.

Tutkimuksessa huomattiin myös, että kasvit eivät pidä tietyistä äänistä ja siirtyvät niistä poispäin.

Tämänhetkinen tieto siitä, miten kasvit reagoivat ääneen ja tuottavat sitä, on rajallista ja vaatii perusteellisempaa tutkimusta.

”Jotkut kasveille tehdyt kokeet ovat hieman epämääräisiä, ja ne eivät ole olleet tieteellisillä periaatteilla toteutettuja. Tiedon tulee perustua kunnolla tehtyihin tieteellisiin kokeisiin, jotta se on pätevää ja uskottavaa”, Fagerstedt toteaa.

Lue myös Anna.fi: Osaisitko luetella Suomen myydyimpiä huonekasveja? Top 10:ssä näkyy nyt värikkäiden lehtien trendi