Kodinhoito

Kun norovirus iskee, on kunnon siivous paikallaan – näillä ohjeilla voit välttää taudin tarttumisen koko perheeseen

Norovirus kiertää helposti kaikki perheenjäsenet läpi. Mutta ei välttämättä. Tehokkaalla siivouksella tartuntoja voi vähentää.

Norovirus on hyvin tarttuva, mutta hyvällä käsihygienialla ja tehokkaalla kodin siivouksella tartuntariskiä on mahdollista pienentää.

Mikä tahansa siivoilu ei hyödytä, vaan se on tehtävä oikeilla välineillä ja aineilla.

”Jos siivous tehdään perusteellisesti ja oikein, ei ole kirkossa kuulutettu, että kaikki perheessä sairastuisivat”, sanoo erikoissairaanhoitaja, puhtaus- ja hygienia-asiantuntija Kaisa Sairanen Kiillolta.

Huolehdi siivouksen lisäksi käsihygieniasta

Norovirus tarttuu monien muiden virusten tapaan joutuessaan kosketuksiin suun tai nenän limakalvojen kanssa, kun ihminen koskee niitä likaisin käsin.

Kädet tulee pestä vedellä ja saippualla aina wc:ssä asioinnin jälkeen, ennen ruokailuja ja ruoanlaittoa sekä kotiin tullessa.

”Huolellinen kuivaus pesun jälkeen on melkein yhtä tärkeää kuin itse pesu, jotta käsiin ei jää kosteutta mikrobien muhimiseen”, Sairanen kertoo.

Norovirus ja siivous: kuinka se tehdään?

Sairanen kehottaa hankkimaan klooripitoista puhdistusainetta tai muuta desinfioivaa pesuainetta heti, kun kotona ilmenee norotapaus. Sama koskee kertakäyttökäsineitä ja -mikrokuitupyyhkeitä.

”Kloori on pesuaineista paras ja tehokkain norovirukseen ja suosittelen sen käyttöä.”

Kloorista tehdään käyttöliuos pullon ohjeiden mukaan. Liuokseen kostutetulla mikrokuitupyyhkeellä käydään käsineet kädessä läpi kaikki sellaiset kodin kovat pinnat ja esineet, joiden välityksellä norovirus tyypillisimmin tarttuu: valonkatkaisijat, vetimet ja kahvat, kaukosäätimet, peliohjainten konsolit, avaimet ja tuolien käsinojat.

Sairanen kehottaa kiinnittämään huomiota erityisesti kahteen paikkaan, jotka monilta jäävät huomiotta. Toinen niistä on vedenkeittimien kahva ja toinen tuolien käsinojien alapinnat.

”Näihin kosketaan paljon, mutta niitä tulee harvemmin puhdistettua. Kun norovirus jyllää, niiden puhdistaminen on tavallistakin tärkeämpää, jotta siivous on kyllin perusteellinen.”

Siivouksen jälkeen kertakäyttöiset mikrokuitupyyhkeet ja käsineet heitetään roskikseen.

Vessan siivouksessa unohtuu usein tärkein asia

Vessanpöntön ja sen nupin voi pestä noroviruksen aikana kloorilla, samoin pesualtaan ja hanat.

Huolellisinkaan pesu ei auta, mikäli sortuu monen vessassa asioivan tyypilliseen virheeseen eli vetää vessan kansi auki. Tällöin pöntön sisällä piilevät norovirukset pääsevät leviämään WC-pytystä ilmaan huuhtelussa vapautuvien vesipisaroiden mukana.

Pisaroita ei näe silmillä, mutta ne laskeutuvat viruksineen päivineen vessan eri pinnoille, pyyhkeille ja mahdollisesti lavuaarin reunalla säilytettäville hammasharjoille.

”Vessa on aina vedettävä kansi kiinni. Se on oikeastaan kaikkein tärkein asia”, Sairanen painottaa.

Mikäli kansi on kiinni, pyyhkeet säilyvät puhtaina ja niihin voi hyvillä mielin kuivata kädet huolellisen pesun jälkeen. Noroviruksen jyllätessä WC-pyyhkeet on syytä vaihtaa päivittäin, Sairanen muistuttaa.

Vaihda vuodevaatteet ja potilaan vaatteet päivittäin

Sairastuneen vuodevaatteet ja käyttövaatteet on syytä vaihtaa päivittäin niin kauan, kun potilaalla on tartuttavia oireita eli ripulia.

Mitä kuumemmassa lämpötilassa tekstiilit pesee, sen parempi.

”Vähintään 60 asteessa pesu tuhoaa norovirukset varmasti. Vuodevaatteet voi pyöräyttää vaikka 90 asteessa.”

Desinfioivaa pyykinpesuainetta voi käyttää, varsinkin jos tekstiili ei kestä korkeita lämpötiloja. Pyykkihuolto on turvallisinta tehdä suojahanskat kädessä.

Pesukoneen tiivisterengas on tärkeä puhdistaa sen jälkeen, kun likaiset pyykit on viety koneeseen. Muutoin on riskinä, että puhtaat pyykit pyyhkäisevät noroviruksen saastuttamaa rengasta, kun ne otetaan koneesta.

Toimi näin, jos oksennusta menee lattialle tai sänkyyn

Lattiapinta-aloja ei Sairasen mukaan tarvitse erikseen puunata eikä varsinkaan desinfioivalla pesuaineella. Poikkeuksena on tilanne, jossa oksennusta tai ripulia päätyy lattialle.

Tällöin näkyvä erite poistetaan kertakäyttöpyyhkeillä kertakäyttökäsineitä käyttäen ja lattia puhdistetaan desinfioivalla pesuaineliuoksella. Lopuksi pyyhkeet ja käsineet suljetaan muovipussiin ja heitetään roskikseen.

Suojamaski antaa lisäsuojaa eritteitä pestessä. Sekin laitetaan käytön jälkeen heti roskiin.

Matolle tai sohvalle joutuneet eritteet puhdistetaan tekstiilipinnoille soveltuvalla desinfiointiaineella, kuten puhdistuspyyhkeillä.

Jos sotkun kohteena on sänky ja peitot, on ne pestävä vähintään 60 asteessa tai sänky sohvan tapaan desinfiointiaineella.

Tekstiilipinnoilla norovirus voi elää tartuntakykyisenä jopa 12 vuorokautta. Kovilla pinnoilla tartuttavuusaika on viikon.

Lue myös Anna.fi: Iskikö norovirus? Oksennustauti alkaa ärhäkästi oksentelulla, kouristavilla vatsakivuilla ja ripulilla – näin ehkäiset ja hoidat norovirustartuntaa