Jani Kylmäsen koti on täynnä Alvar ja Aino Aallon suunnittelemia esineitä ja huonekaluja.

Lattiasta kattoon Aaltoa! Jani, 47, hankki vapaa-ajan asunnon Alvar Aallon suunnittelemalta alueelta ja täytti sen vanhalla Aallolla

Jani Kylmänen hankki Kotkan Sunilasta Alvar Aallon suunnitteleman asunnon vuonna 2019. Remontin jälkeen vapaa-ajan asunto on lähes alkuperäisessä kunnossa ja täynnä Alvar ja Aino Aallon sekä Artekin tuotantoa.

Tiesitkö, että Kotkassa Sunilan kaupunginosassa sijaitsee alue, jonka Alvar Aalto on suunnitellut? Aalto piirsi alueelle sellutehtaan ja sen työntekijöille tarkoitetun asuinalueen. Vuonna 1939 Aallon uran laajinta arkkitehtuurityötä esiteltiin kuvin New Yorkin maailmannäyttelyssä.

Tehdas on edelleen käytössä, mutta työläisille suunnatuissa asunnoissa asuu nykyään muita kuin tehtaan työntekijöitä. Yksi asukkaista on Jani Kylmänen, intohimoinen sisustaja, keräilijä ja Alvar Aalto -fani. Sunilan asunto on hänelle vapaa-ajan asunto, varsinainen koti sijaitsee Helsingissä.

Jani Kylmänen keräilee käytettyä Alvar Aaltoa asuntoonsa Kotkan Sunilaan.

Janin vapaa-asunto sijaitsee Kotkassa Sunilan alueella Alvar Aallon suunnittelemassa Mäntylässä, jossa aikanaan Sunilan sellutehtaan työntekijät asuivat.

Lue myös: Tätä et tiennyt Alvar Aallosta – suunnitteli kokonaisen asuinalueen Kymenlaaksoon

Arkkitehtuurifriikiksi itseään kuvaileva Jani osti 45 neliön asunnon vuonna 2019. Sen jälkeen tilassa on tapahtunut paljon. Huonoon kuntoon mennyt kaksio sai perusteellisessa remontissa takaisin lähes alkuperäisen ilmeensä. Aikaisemmissa remonteissa asennetut materiaalit vaihtuivat aitoihin pintoihin, esimerkiksi laminaattilattiat luonnonmukaiseen linoleumiin.

Jani on sisustanut asunnon 1930–1950-lukujen tyylillä, pääosin Alvar ja Aino Aallon ja Artekin esineistöllä.

Kaikki on ostettu käytettynä kirpputoreilta, huutokaupoista ja second hand -liikkeistä.

”Olen käyttänyt illat, viikonloput ja välillä yötkin asunnon sisustamiseen. Löytöjä on haettu muun muassa Pieksämäeltä, Jyväskylästä, Tampereelta, Mikkelistä ja Turun saaristosta”, Jani kertoo.

Jani Kylmänen on sisustanut Alvar Aallon suunnitteleman asuntonsa lähes täysin Alvar ja Aino Aallon sekä Artekin tuotannolla.

Jani pitää itseään keräilijänä, joka rakentaa tiettyyn aikakauteen sopivia kokonaisuuksia. Kaikki asunnon sisustus ei ole Aaltoa, vaan joukossa on myös muita 1930-1950-lukujen sisustustyyliin sopivia esineitä.

Lue myös: Näin luot ajattoman sisustuksen: Vinkit materiaaleihin, sävyihin, tuotteisiin ja tunnelmaan

Aalto on muutakin kuin hienoa sisustusta

Jani on taustaltaan kiinteistönvälittäjä. Hän käyttää lähes kaiken liikenevän vapaa-aikansa keräilyyn ja sisustamiseen. Keräily on kuulunut jo pitkään Janin elämään. Hän aloitti talonpoikaishuonekalujen keräilyn yli 20 vuotta sitten, ja sen jälkeen hänellä on ollut muun muassa ”putkifunkkiskausi” ja art deco -kausi.

Nyt Jani keräilee paitsi Aaltoa myös 1960-luvun huonekaluja. Hän remontoi paraikaa toista, vuonna 1966 valmistunutta asuntoa Helsingissä.

Jani ei halua ajatella sisustamista asunnon täyttämisenä tavaroilla vaan harkittuna toimintana. Tärkeintä Janille on se, että sisustus ilmentää asunnon henkeä.

”Kerään aina kokonaisuuksia, jotka sopivat asunnon aikakauteen. Minusta vanhaan asuntoon kuuluvat vanhat huonekalut.”

Alvar Aallon tuotannossa Jani arvostaa erityisesti sen ajatonta muotoilua ja moderniutta, mutta Aalto merkitsee Janille muutakin kuin hienoa sisustusta. Huonekalujen lisäksi hän keräilee vanhoja kirjoja Alvar ja Aino Aallosta ja Artekista sekä arkkitehtuurista ja designista. Jani on jäsen Alvar Aalto -seurassa ja Pro Sunila ry:ssä, joka haluaa tuoda Sunilan aluetta tunnetummaksi arkkitehtuurinähtävyydeksi. Hän on myös perustanut Sunilan asunnolleen oman Instagram-tilin.

”Kun ostin tämän Sunilan asunnon, päätin että varjelen omalta osaltani Alvar Aallon kulttuuriperintöä hankkimalla hänen suunnittelemiaan huonekaluja asuntoon, joka sijaitsee Aallon suunnittelemalla alueella. Se on minulle tärkeä juttu.”

Jani Kylmäsen asunto Sunilassa on täynnä Alvar Aaltoa.

Kaikki asunnon huonekalut ja esineistö on hankittu käytettynä kirpputoreilta ja huuto- ja second hand -kaupoista.

Asunnon keittiössä ei ole tiskikonetta, koska Jani on halunnut säilyttää keittiön sisustuksen mahdollisimman lähellä sen alkuperäistä ilmettä.

Asunnon keittiössä ei ole tiskikonetta, koska Jani on halunnut säilyttää keittiön sisustuksen mahdollisimman lähellä sen alkuperäistä ilmettä.

Lue myös: Löytyykö kaapistasi arvokas Mariskooli? Näistä maljoista maksetaan satasia

Asunnossa nautitaan ja luetaan, telkkaria ei ole eikä tule

Artekin ja Aaltojen tuotanto on haluttua tavaraa second hand -kaupoilla. Siksi Janin pitää olla silmä tarkkana, jotta tekee parhaat löydöt. Eniten Jani on ostanut second handia Tori.fi:stä ja Facebookin myyntiryhmistä ja Marketplacesta. Lisäksi Jani käy pari kertaa viikossa kivijalkakirppiksillä.

Jos Jani huomaa jotain Sunilan asuntoon mahdollisesti sopivaa, hän ostaa sen heti, jos hinta on sopiva. Jos löytö menisi kuhnaillessa sivu suun, hän saattaisi jäädä katumapäälle.

Ennen ostamista tärkeä kriteeri on se, että löytö on käyttökelpoisessa kunnossa.

”Tarkoitukseni ei ole tehdä tästä museota. Esineissä ja huonekaluissa saa olla sopivasti patinaa, mutta kaikki ostamani tavarat ovat käytettävissä. Tuolit ovat tarkoitettuja istumista varten, ja astioiden tiskaamista ei tarvitse pelätä.”

Jani viettää puolisonsa kanssa asunnolla viikonloppuja ja kaiken sen ajan, minkä ehtii muilta remonttihommiltaan. Sunilassa on Janin mielestä helppo rauhoittua.

”Täällä ei ole televisiota eikä tule. Toki voi katsoa elokuvia ja sarjoja tietokoneelta, mutta täällä on tarkoitus lukea ja selailla sisustuslehtiä.”

Viime aikoina Jani on saanut kyselyitä, josko hänen asunnossaan pääsisi vierailemaan. Siitä Janille on herännyt ajatus, että jonain päivänä asunto voisi toimia esimerkiksi kirjailijan, tutkijan tai taiteilijan residenssiasuntona tai olla vuokrattavana yhteisölle, yrityksille tai Aallon arkkitehtuurin ja muotoilun ystäville.

Lue myös: Onko kaapissasi aarre? Nämä Arabian retrokupit kiinnostavat juuri nyt!

Seinällä roikkuva Aavikko-niminen funkkisryijy on 

Seinällä roikkuva Aavikko-niminen funkkisryijy on

Artekin 710-laverisängyt ja 112B-seinähyllyt täyttävät asunnon pienen alkovin.

Artekin 710-laverisängyt ja 112B-seinähyllyt täyttävät asunnon pienen alkovin.

Projektin kokonaishinnasta ei ole tietoa

Jani on aikaisemmin arvioinut koko Sunilan asunnon sisustuksen maksaneen 20 000 euroa, mutta nyt kokonaissumma on todennäköisesti jo kiitänyt sen ohitse. Jani ei ole laatinut keräilyharrastukselleen ehdotonta budjettia. Hän pohtii jokaista ostopäätöstä yksitellen. Yksittäisten löytöjen hinnat liikkuvat useimmiten sadoissa euroissa, ei tuhansissa.

”En ole laskenut ostamieni asioiden kokonaishintaa. Harvinaisista ja halutuista esineistä on vain maksettava, jos ne haluaa. Joku tolkku rahankäytössä pitää kuitenkin olla. Huutokaupoissa hinta voi joskus nousta niin korkeaksi, että pitää tehdä linjavetoja, paljonko on halukas maksamaan.”

Nyt Sunilan asunnossa on jo kaikki välttämätön, mutta vielä on tilaa joillekin uusille tulokkaille. Seuraavaksi Janin noutoa odottavat eräs funkkismatto ja 1950-luvulla maalattu taulu, jotka hän huusi Helanderin huutokaupassa edeltävällä viikolla. Jani haaveilee myös Aino Aallon Bölgeblick-lasisarjasta ja Karhulan vanhasta värillisestä lasista lisänä kokoelmaan.

Keräilijän silmä etsii jatkuvasti, mutta kaiken takana on ajatus.

”Ostan kestäviä esineitä ja huonekaluja, jotka säilyttävät arvonsa. Jos mieli muuttuu, on helppo luopua kaikesta ja kerätä jotain muuta.”

Lue myös: Huikea Paimion parantola nosti Alvar ja Aino Aallon maailmanmaineeseen – katso videolta, kuinka parantava arkkitehtuuri toimi

Mikä Sunila?

Alvar Aalto suunnitteli vuosina 1936–1939 Sunilan sellutehtaan ja sen tehtaan työntekijöille tarkoitetun asuinalueen. Sunila sijaitsee Kotkassa metsikön lomassa. Sellutehdas on Pyötisen saarella ja asuinalue mantereella tehtaan lähistöllä.

Sunila on Aallon laajin toteutunut työ. Rakennustyöt aloitettiin kesäkuussa 1936, ja toukokuussa 1938 tehdas oli toiminnassa. Sunilan alueelle jouduttiin rakentamaan kaikki rautateistä, silloista ja johdoista lähtien, sillä alue oli varsin luonnontilaisessa kunnossa. Rakentamassa oli parhaimmillaan 1750 henkilöä.

Asuintaloista ensimmäisinä rakennettiin johtajan asuintalo Kantola, insinöörien rivitalo Rantala, työnjohtajien rivitalo Mäkelä ja työläistalot Mäntylä ja Honkala. Lisäksi rakennettiin huoltorakennuksia.

Sunilan alueen rakentaneet tehtaat ja Sunila Oy perustivat Etelä-Kymen asuinrakennus Oy EKA-nimisen asunto-osakeyhtiön, josta kukin osakas sai työväelleen asuntoja. Uusissa Aallon asuinalueelle suunnittelemissa noin 30-35 neliön yksiöissä ja 45 neliön kaksioissa oli sen ajan standardeihin nähden ruhtinaallisesti tilaa ja hyvä varustetaso. Kaksiossa saattoi asua jopa kuusihenkinen perhe.

1938 valmistui Puistolan omakotitaloalue, jossa on 12 tyyliltään modernia puutaloa. Sodan jälkeen Sunilaan rakennettiin vielä kerrostalot Kuusela 1947 sekä Juurela ja Runkola 1952–54.

Sunilan alueen maine ja tunnettuus on ollut heikkoa 1980-luvulta lähtien, kun Sunila Oy myi suurimman osan kiinteistöistään asunto-osakeyhtiöille ja yksityisyrittäjille. Vuonna 2000 perustettu Pro Sunila ry pyrkii lisäämään tietoisuutta alueesta suomalaisen arkkitehtuurin ja kaupunkisuunnittelun helmenä ja Alvar Aallon suurtyönä.

Lähde: Alvaraaltosunila.fi

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Lattiasta kattoon Aaltoa! Jani, 47, hankki vapaa-ajan asunnon Alvar Aallon suunnittelemalta alueelta ja täytti sen vanhalla Aallolla

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X