Koti

Matti Vanhasen kolumni: Mitä koronasta jää opiksi?

<strong>Puhemies Matti ­Vanhanen </strong>huomasi epidemian aikana, että nettiyhteydellä koko maailma on taskussa. Ekotalon rakentamisen aloitus­kokouskin pidettiin etänä. 

Suomen nuorin kunnanjohtaja Tatu ­Ujula Ypäjältä puki sanoiksi television uutisissa monen ajattelun. Koronaepidemian takia kiinnostus maaseutua ja maallemuuttoa kohtaan kasvaa. Etätyö kiinnostaa enemmän. Maaseudun merkitys ruoan tuotannossa ja muussakin taloudessa korostuu. Hän sanoi myös kaikkien huomaaman seikan: pandemia on levinnyt erityisesti suurista tiiviistä asutuskeskuksista.

Lue myös: Maalla-lehden uusi kolumnisti Matti Vanhanen rakentaa ekokotia: ”Haaveilen rakentavani seuraavan elämänvaiheen talon”

Olen aina ollut hajakeskitetyn yhteiskunnan kannattaja. Sellaisessa yhteiskunnassa tärkeät asiat, työ, palvelut, virkistys ja luonto ovat lähellä. Olen puhunut puutarhakaupungeista niitä ympäröivine maaseutualueineen. Lepsämästä on kymmenen kilometriä Klaukkalan taajaman palveluihin. Siellä on suurin osa siitä, mitä viikoittain tarvitsen.

Korkeaa kulttuuria ja erikoispalveluja voi hakea kauempaa, kun niitä tarvitsee. Ja kaiken päälle nettiyhteydellä koko maailma on taskussa. Rakentamisen aloituskokouskin pidettiin etänä rakennustarkastajan johdolla. Voimakkaan kaupungistumisen ajajat eivät ole skenaarioissaan esittäneet enempää pandemiaa kuin todennäköistä merenpinnan nousuakaan mahdolliseksi.

Ikävä yllätys tontilla: tie ei kestä työmaaliikennettä

Maansiirtotyöt ovat käynnistyneet tontilla. Routaa ei ollut nimeksikään ja humus kuorittiin pois tiiviin savikerroksen päältä. Risuja poltellessani mietin, että jääkauden jälkeen multaa on kertynyt vain reilut parikymmentä senttiä. Käsitys siitä tekee nöyräksi. Luonnon kierto kulkee omaa tahtiaan ja siinä on paljon sellaista, mille ihminen ei voi mitään.

Hyvämäet kylvävät viereisen pellon luonnon määräämänä hetkenä – ellei niin tehdä, ruoka loppuu kaapistamme nopeasti eikä sitä saa tulostimella lisää. Samasta korona muistuttaa meitä.

Konkreettinen tavoitteeni toteutuu: saan sadat kuutiot tien ja työmaan alta kaivettavaa multaa ja savea sijoitettua tontille. Sen kuskaaminen maantäyttöpaikoille olisi yhtä epäekologista kuin on lumen kuskaaminen asuinalueilta laitamille, saati mereen.

Myös ensimmäinen ikävä yllätys tuli vastaan: tontille tuleva vanha tie ojista ja sorasta huolimatta ei kestä työmaan liikennettä. Syksyllä kantokuormaa hakemaan tullut kuorma-auto joutui kääntymään takaisin. Nyt tiestä kaivettiin pehmeää soraa pois ja tilalle tuli kankaan päälle mursketta.

Talotehtaan latomalli voitti urakkakilpailun

Talotehdas voitti urakkakilpailun eläketalostani. Valituksi tuli tehdas, joka aikanaan toi markkinoille ”latomallin”. Tällä kertaa paikallarakentajien tarjoukset jäivät selvästi jälkeen. Tämän perusteella suosittelen kaikille selkeää kilpailuttamista.

Lue myös: Matti Vanhasen kolumni: Paperityöt ja ideat valmiina – katso kuva suunnitelmasta

Aluksi tavoittelin avaimet käteen -tarjouksia, mutta tarjousvaiheen ­myötä päädyin ”sisustusvalmiiseen” ratkaisuun. Sen jälkeen pitää asentaa erikseen parketit, laatat, seinämaalit, kattopaneelit ja keittiökaapit. Hintojen vertailu näin jakaen oli luotettavampaa, ­eikä vielä tarvinnut valita kaikkea sisustamiseen tulevaa.

Ratkaisuun kuului myös, että rakennan itse piharakennukset perustuksineen.

Kaksoiskuntalaisuus olisi kehitettävä idea

Mutta koronaan takaisin. Eniten ristiriitaa aiheuttanut koronapäätös on koskenut Uudenmaan eristämistä. Monet ovat satsanneet paljon loma-asuntoihin ja maaseutukoteihinsa. Nyt kun ”turvapaikkaa” olisi tarvittu, sen käyttö osalta suomalaisista kiellettiin.

Ehkä seuraavassa pandemiassa meillä on mahdollisuus seurantajärjestelmään, joka mahdollistaa omatoimisen eristäytymisen. Hyvä olisi kehittää myös kaksoiskuntalaisuuden ideaa, jolloin palveluiden oikeaa alueellista mitoitustakin voitaisiin paremmin miettiä.

Onneksi suurimmalle osalle mökkiläisistä mökin käyttö säilyi mahdollisuutena.

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 5/2020.