Koti

Matti Vanhasen kolumni: Suunnittelin keittiön hellan ruutupaperille

Ekotaloa rakentava valtiovarainministeri Matti Vanhanen kertoo kolumnissaan lumisen talven haasteista tontilla. Sisällä hän laittoi vastavalmistuneeseen uuniin hautumaan ruis-puolukkapuuron.

Tarkoitukseni on, että tämän talon elinkaari suojelee ekologista tasapainoa ja on oman tonttinsa edestä puolustamassa eri vuodenaikoja, talveakin. Yleensä toivon, että talvi tulisi ajallaan. Nyt kuitenkin mielessäni toivoin vähälumista, leutoa ja kuivaa talvikautta, koska talotehtaan kanssa tehdyssä sopimuksessa luki, että tilaaja vastaa lumitöistä.

Ja sitten taivas aukeni. Ensimmäisen pyrypäivän ­iltana ajelin Sintolan suuntaan ja näin jo kaukaa, ­että Kössintiellä ajoi lumiaura. Kössintie kulkee Lepsämän jokilaaksossa siten, että kaakosta puhaltanut pyry sai kolmen kilometrin matkalta kerätä lunta ja nietostaa sitä tien uraan.

Ja lunta oli paljon, mutta tontillani metsä onneksi suojasi pahimmalta nietostumiselta.

Lumiesteet katoilta puuttuvat vielä

Lumi peittää rakennusroskat, kuormalavat, pressut ja muut pihalla säilytettävät tavarat. Nietosten ­alta piti kaivaa viimeinen sisätöihin tullut lautakuorma.

Lunta satoi alkuun 40 senttiä ja siihen oli mukava lapioida polut talolta autotallille ja sieltä edelleen verstaalle ja liiterille. Kevyttä pakkaslunta lapi­oin mielelläni, mutta samalla jo murehdin talvea eteenpäin. Piharakennusten peltikatoissa ei ole vielä lumi­esteitä, ja näen jo silmieni edessä valtavat ­katoilta ­putoavat massat, jotka suojalumena pakkautuvat penkoiksi piharakennusten ovien eteen.

Ruis-puolukkapuuro kypsyi uunissa

Sisällä on lämmin. Joulun alla taloon asennettiin kaksi hormia ja varaava takka. Ensimmäinen ­tuli lämmitti myös mieltä. Olin löytänyt takan, jossa on ritilälle urat, ja jo toisen lämmityskerran jälkeen laitoin uuniin padassa ruis-puolukkapuuron.

Lisätunnelmaa olohuoneeseen toi joulukuusi, taustanaan betonilattia, seinien ruskeat kipsilevyt ja sisä­katon ruoteet. Sintolan rakennustyömaalla nau­tittu kolmannen adventin jouluateria äitini ja las­teni ­kanssa oli ikimuistoinen.

Ongelmia maan alla

Suunnitteluvaiheessa pääosa talon tekniikasta sijoitettiin autotallirakennukseen. Tammikuun ­alussa sinne asennettiin maalämpöpumppu. Siellä se saa hyristä rauhassa, eikä sen tärinä tunnu itse talossa.

Vuodenvaihteen murheet ovat liittyneet maan alla olevaan. Laitoimme keväällä viemäreitä, salaojia, kaapelinsuojia, vesijohtoja, sadevesiviemäreitä ja lämpöputkia syvälle saveen. Kaksi vesijohtoa oli vaihdet­tava, ja lisäksi kaksi sähkökaapelia ei millään mennyt niille varattuja suojaputkia pitkin. Syynä oli ehkä se, että putket ovat 40 metriä pitkiä ja matkalla on mutkia. Ongelmiin löytyi onneksi ratkaisut.

Hella syntyi ruutupaperille

Tammikuussa muurari Matti Palo ­muurasi keittiöön hellaa, jonka toiseen päähän tulee avo­tuli. Muurari löysi käytetyn liesitason ja on ­teettänyt ­sepällä rautaosia huuvan tueksi. Suunnittelin hellan ruutupaperille, mutta muurarilla oli ammattimiehen vapaus tehdä hellasta, avotulesta ja ­huuvasta toi­miva, hyvä ja kaunis.

Saattaa olla, että avotulta sytytettäessä ­ilmastointi pitää sammuttaa. Aika näyttää, miten opin toimimaan nykyaikaisen ilmastoinnin synnyttämän alipaineen ja vanhanmallisen puuhellan ja avotulen kanssa.

Lue myös: Matti Vanhasen kolumni: Värien valinta on osittain värisokealle tuskallista

Ystävät tulivat talkoisiin

Talotehdas luovutti työnsä vuoden ­lopussa ja pääsin sisätöihin, joista suuren osan pyrin tekemään itse. Työ eteni paljon saatuamme ystävät ­kylään ja talkoisiin.

Anneli ja Lasse olivat viikonlopun kanssamme kittaamassa kipsilevyjen saumoja ja ruuvien kantoja. Toivottavasti saan apua vielä lisääkin, ettei projekti veny harmittavan pitkäksi.

Omaa aikaani vievät nyt muutkin asiat.

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 2/2021.