
Ohhoh, millaisia kasveja! Tällaisina ei kasvimaalta tuttuja vihanneksia joka päivä näe – tiedätkö, mistä poikkeamat johtuvat?
Puutarhassa näkee toisinaan erikoisuuksia. Kasvien muoto voi olla hassuakin hassumpi, kasvupaikka ihan kummallinen tai sitten juuristo on aivan mutkalla. Oletko törmännyt vastaaviin?
Yleensä porkkana on pitkulainen ja peruna puikulainen, mutta tutut viljelykasvit saattavat tuottaa villinpuoleisiakin muotoja.
Porkkana tekee monimuotoisia ja -haaraisia juureksia, joissa voi hyvin kuvitella inhimillisiä piirteitä. Peruna voi muistuttaa sydäntä tai sillä voi olla varpaat.
”Perunan perimässä on pientä ja suurta, kaikki eivät voi olla kananmunan muotoisia. Sen juuristo on valtavan herkkä, ja perunalaatuja on lukuisia”, sanoo puutarhaneuvos Aarno Kasvi.
Porkkanalla taas kyse on usein kasteluhäiriöstä.
”Kasvaminen on niin nopeaa pitkässä päivässä, ja jos maa on kuiva, kasvurytmi häiriintyy.”
Tätä tapahtuu erityisesti laatikkoviljelyssä, koska nostettu multatila on kuumempi kuin kasvimaa. Porkkana on alkuaan merenrantakasvi ja viihtyy hiekkamaassa.
”Toinen syy on se, että kotipuutarhureilla kasvit kasvavat jatkuvasti samoilla paikoilla.”
Perunan poikkeamat eivät vaikuta sen makuun. Porkkanan poikkeamat vaikuttavat sen makuun, jos on ollut kuivaa eikä kasvi ole pystynyt ottamaan ravintoa.

Erikoisen muotoisia marjoja
Marjoissa tapaa harvemmin näyttäviä muotopoikkeamia, koska poikkeavat yksilöt putoavat kasvun vaiheissa jo pois. Mansikkapenkistä voi silti löytyä perhosen muotoinen hedelmä.
”Kyse on syntymäviasta. Hedelmäpohjassa on ollut poikkeavuutta ja tavallista suurempi ja rypälemäinen kukinto, joka pullistuu mansikaksi.”
Poikkeamat ovat melko tavallisia, ja joskus mansikka voi olla kananmunan kokoinen, Kasvi kertoo. Erikoisen muotoiset marjat voi huoletta popsia suuhun.

Kasvi ei aina tyydy sijaansa
Vaikka kasviyksilöt on sidottu sijoilleen, ne ovat yritteliäitä ja koettavat pärjätä luonnon tai ihmisen osoittamilla kasvupaikoillaan.
Kurpitsa etsii tukea vaikka kuusiaidasta, kun sellainen on tarjolla. Se kiertää kärhensä havuihin ja hakee valoa suurille lehdilleen.
”Kurpitsa nousee ylös, koska sen perimässä on villiä lajia mukana ja se haluaa kukkansa ylös, että kolibrit ja perhoset näkisivät kukinnot ja pölyttäisivät ne.”
Kasvia ei silti pidä ruveta nostamaan, mutta ohjailla voi varovasti keppien kanssa päästä kääntelemällä. Sekään ei kaikille lajeille sovi.

Kasvupaikka voi syntyä sattumalta
Puun taimet kasvavat vaikka rotvallin reunalla. Epätavallisempi ilmestys on tutun näköinen kasvi, jonka tuoksu paljastaa tomaatiksi. Se on asfaltin kolosta kasvanut vaaksan mittaiseksi.
”Siemen on tullut siihen linnunkakasta. Se alkaa itää, kun asfaltti kuumenee ja rotvallin rakoon on mennyt ravintoa.”
Yritteliäisyyttä tomaatilta ei puutu, mutta satoa se ei rotvallin reunalla tuota, ellei sitä kastele ja lannoita.

Lue myös Anna.fi:stä: Aivan pimeä raparperikikka! Ämpärin alla raparperista kasvaa upean värinen – miten se tapahtuu?
Juuristo kasvaa kiertäen
Nuori kirsikkaluumu teki keväällä lehdet vain toiselle puolelle kasvia. Kun kasvi kaivettiin maasta, sen juurakko oli kuin solmussa. Mistä on kyse?
”Tämä on kymmenen tonnin kysymys. Yleensä taimimyymälät haluavat myydä kesän taimensa syksyllä pois, mutta joskus osa taimista ollut kaksi kesää myymälässä. Tällöin taimiastiassa kasvin juuret alkavat kiertää ympyrää.”
Ulkoisesti kasvi on saattanut olla hyvännäköinen, mutta toisinaan juuret räjäyttävät ruukun.
Kehää kiertävän taimen juuret pitäisi leikata voimasaksilla poikki. Myös latvastoa pitäisi leikata.
”Leikkauksen jälkeen ensimmäisen kesän kasvi kituuttaa, mutta kun se saa hellää hoitoa, siitä saa kunnollisen.”

Kommentoi
Kommentoi juttua: Ohhoh, millaisia kasveja! Tällaisina ei kasvimaalta tuttuja vihanneksia joka päivä näe – tiedätkö, mistä poikkeamat johtuvat?