Heli herkuttelee koivunsilmuilla ja nokkosilla: ”Jaan mielelläni hortoilun ilosanomaa”
Koivun hiirenkorvat maistuvat siltä kuin söisi kesää ja juuri auenneiden vaahteran heleänvihreiden kukintojen suussa sulavaa makua ei voi edes kuvailla. Heli herkuttelee luonnonantimilla ympäri vuoden.
Heli Vesamaa, 51, kiinnostui villivihanneksista ystävien ja kirjallisuuden kautta. Kasvimaailma oli jo tuttu, kun hän osallistui tunnetun hortoilijan Raija Kivimetsän hortaohjaajakoulutukseen.
”Opin valtavasti lisää kasveista, niiden ominaisuuksista ja käyttötavoista. Ohjaajana en ole toiminut, mutta jaan mielelläni hortoilun ilosanomaa. Jos joku sattuu pihalle, hän saa nopeasti voikukan suuhunsa.”
Heli kävi myös luonnonkosmetiikkakurssin, mutta ravinto kiinnostaa häntä enemmän.
Heli kerää kasveja lähinnä omasta pihasta, josta on muodostunut oikea aarreaitta. Hän arvostaa sitä, että luonto antaa niin paljon syötävää ilman, että itse tekee mitään. Vastalahjaksi Heli pyrkii korjaamaan satoa maltillisesti ja nautiskellen.
”Syön villivihanneksia pitkin vuotta. Talvisin laitan kuivattuja tai pakastettuja vihreitä milloin mihinkin ruokaan. Esimerkiksi nokkonen sopii erinomaisesti risottoon tai pastakastikkeeseen”, Sastamalassa asuva Heli kertoo.
Salaatteja ei kasvateta kasvimaalla
Maaliskuussa Heli poimii maljakot täyteen oksia ja kasvattaa silmuja. Koivun hiirenkorvat maistuvat siltä kuin söisi kesää ja juuri auenneiden vaahteran heleänvihreiden kukintojen suussa sulavaa makua ei voi edes kuvailla.
”Kasvukaudella ruoanlaittoni alkaa aina siitä, että lähden pihalle. Voileivän päälle kerään voikukkaa tai vuohenputkea ja jugurttiin sopivat samettikukat. Teeksi poimin vaikkapa puna-apilaa, pihasauniota tai poimulehteä.”
Heli kasvattaa edelleen hyötykasveja, mutta rucolaa, salaattia ja pinaattia hän ei viljele. Voikukanlehdet ja nokkonen ovat syrjäyttäneet ne.
”Saksien ja korin kanssa ei voi säntäillä, vaan luontoa läheltä tutkiessa pysähtyy hetkeen. Syötävää etsiessä tulee iloittua muustakin luonnonmukaisen pihan elämästä, kastemadoista, kimalaisista, perhosista, tuoksuista ja väreistä”, hän kertoo.
Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 3/2024.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Heli herkuttelee koivunsilmuilla ja nokkosilla: ”Jaan mielelläni hortoilun ilosanomaa”