Puutarha

Mökkirannan kunnostus mielessä? Katso oikea ajankohta kasvillisuuden niittämiselle ja muut tärkeät vinkit

Rehottavaa järviruokoa, rantaan ajautuneita oksia ja lehtiä. Miten mökkiranta kannattaa siivota käyttökuntoon?

Mökkirannan kunnostus voi olla monen mielessä kesän alkaessa, mutta mitä kannattaa ottaa huomioon mökkirantaa talven jäljiltä siistiessä? 

Limnologi Liisa Hämäläinen Suomen vesistösäätiöstä antaa vinkit, miten hoitaa rantaa hellästi luonnon ekosysteemiä häiritsemättä.

Lue myös: Haluatko laiturin mökkirantaan? Pidä mielessä nämä 5 asiaa!

Onko mökkirannan kunnostus pakollista? 

Mökkiranta voi olla monimuotoinen elinympäristö kasveille ja eläimille. Kivillä, kaatuneilla puunrungoilla, oksilla ja lehdillä on paikkansa luonnon herkässä ekosysteemissä.

Jos nämä edellä mainitut asiat eivät häiritse silmää tai virkistyskäyttöä, kuten uimista, ei tarvitse tehdä mitään.

Sanotaan, että ”maa ruokkii vettä”. Lehdet, lehtikarike ja muu eloperäinen aines on tärkeää eri eliöille, joten ne saavat jäädä veteen. Toki näitä voi halutessaan poistaa, mutta liikaa ei pidä siivota.

Rantapuut suojaavat rantaa myös eroosiolta.

Hyvä idea on jättää mökkipiha ja -ranta luonnontilaan. Luonnonmukainen pihapiiri varjelee vesistöä, kun maata ei tarvitse muokata eikä lannoittaa.

Mökkirannassa olevaa nurmikkoa ei pidä lannoittaa, jotta kemikaaleja ei pääse liukenemaan veteen. Varvikko tai rantaniitty on hyvä vaihtoehto nurmikolle.

Miten levät ja järviruo’on voi hävittää, kun ne häiritsevät uimista?

Lisääntynyttä rantakasvillisuutta voi joskus olla tarpeen niittää, jotta esimerkiksi uimaan meneminen on mahdollista.

Oikein rehevöityneissä vesissä niitto on myös vesistön hoitotoimenpide. Umpeenkasvaneen rannan niittämisestä voivat hyötyä esimerkiksi vesilinnut.

Niitto on tärkeää suunnitella huolellisesti. Avoveden ja kasvillisuuden vuorottelu tai kasvillisuuden sekaan niitetyt käytävät ovat parempi vaihtoehto kuin koko kasvillisuuden poistaminen. Vesikasvien liiallinen poistaminen voi lisätä sinilevän määrää ja samentaa vettä.

Niitto kannattaa ajoittaa heinä-elokuun vaihteeseen. Tällöin kasvien biomassa on suurimmillaan ja niitot eivät enää vaikuta esimerkiksi ruovikossa elävien lintujen pesintään.

Niitetty kasvimassa kerätään pois vedestä. Vesikasvit kasvavat takaisin, joten on vaikeaa saada pysyvää lopputulosta.

Vesikasvit lähtökohtaisesti parantavat veden laatua. Vesistöjen rehevöityminen puolestaan liittyy isompaan kokonaisuuteen, kuten maa- ja metsätalouteen sekä ilmastonmuutokseen.

Jokainen voi huolehtia siitä, ettei oma käyttäytyminen kuormita vesistöjä: ei esimerkiksi pestä mattoja rantavesissä tai johdeta saunan pesuvesiä järveen.

Metsänomistaja voi vähentää vesistön kuormitusta esimerkiksi välttämällä laajoja avohakkuita.

Lue myös Anna.fi: Millainen mökki on paras: kesämökki saaressa, pieni korpimökki vai hyvin varusteltu huvila? Neljä mökkeilijää kertoo valinnoistaan

Mitä ruoppauksessa on otettava huomioon?

Ruoppaus on aina järeä toimenpide, jota on harkittava tarkkaan. Niittäminen on parempi vaihtoehto, sillä niitolla ei häiritä vesistön pohjaa.

Myös pidempi laituri voi olla ratkaisu ruoppauksen sijaan. Pienikin ruoppaus vaatii ilmoituksen ELY-keskukseen ja naapurin luvan. 

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 5/2024.