Yhteisöllinen asuminen kiinnostaa nyt monia – millainen on Asuntomessuille valmistuva ylisukupolvinen kortteli?
Hyvästit pellonreunaan rakennetuille vanhusten getoille. Yhteisölliset korttelit ovat nouseva trendi, joka näkyy vahvasti myös Asuntomessuilla Lohjalla. Yksinäisyys lievittyy, kun vanhukset ja lapset kohtaavat pihoilla ja lounasta syödään kortteliravintolassa.
Kevätsää on raaka, mutta se ei estä Barbro Lagerstamia innostumasta kerrostalon kattoterassilla olevien viljelylaatikoiden rivistön äärellä.
”Ainakin pensasmustikoita, yrttejä ja ruohosipulia aion istuttaa. Tästä suoraan ruohosipulia lohisoppaan!”
Hankolainen Barbro on tutustumassa tulevaan kotiinsa Hiidensalmessa, Lohjan asuntomessualueella. Hänen vieressä viljelylaareja ihastelee arkkitehti Sasu Alasentie. Parhaillaan nosturit hilaavat korkeuksiin valtavia multasäkkejä. Viljelysten lisäksi suurelle terassille tulee kesäkeittiö asukkaiden käyttöön.
Sasu Alasentie UKI Arkkitehdeista on toiminut pääsuunnittelijana Barbron tulevassa kodissa, joka sijaitsee TA-asumisoikeustalossa osoitteessa Sahapiha 6. Talo on osa korttelia, jonka kantavana ajatuksena on arki, jossa eri sukupolvet kohtaavat. Barbron talon lisäksi kortteliin kuuluu kaupungin vuokratalo, vanhusten hoivakoti sekä päiväkoti.
Vielä hetki Barbron ja hänen koiriensa Millin ja Sentin pitää malttaa odottaa, mutta heti kun asuntomessut päättyvät, he muuttavat tänne, Lohjanjärven rannalle.
Silloin kattoterassin yhteydessä olevan saunan pitäisi jo olla auki, samoin talon kuntosalin ja kortteliravintolan.
Lue myös: Miten suomalainen asuminen on muuttunut vuosikymmenien aikana.
Yhteisöllisestä rakentamisesta apua yksinäisyyteen?
Korttelia on suunniteltu monta vuotta yhteistyössä Lohjan kaupungin, asuntomessuorganisaation, rakennuttajien ja arkkitehtien kanssa kaavoittamisesta alkaen. Korttelille on annettu nimi Kohtaamisia.
Jokainen rakennus tarjoaa jonkin yhteistilan kaikkien käyttöön: yksi kuntosalin, toinen yhteisen olohuoneen, jota voi varata juhlatilaksikin, ja kolmas kortteliravintolan.
Viime vuoden asuntomessuille Tuusulaan nousi vastaava ylisukupolvisen asumisen kohde päivä- ja hoivakoteineen. Lohjalla yhteiseloa on tarkoitus elää isommassa mittakaavassa kerrostaloasukkaineen.
Suunnittelulla on pyritty vaikuttamaan siihen, että ikäihmiset voivat elää osana eri ikäisten yhteisöä.
Yhteisöllinen rakentaminen kiinnostaa myös muualla Suomessa. Esimerkiksi Tampereella ryhdytään rakentamaan Käräjätörmälle kokonaista monisukupolvista yhteisökylää tai suorastaan kaupunginosaa.
Näin tehdään, koska moni kärsii nykyisin yksinäisyydestä.
”Suunnittelulla on pyritty vaikuttamaan siihen, että ikäihmiset voivat elää osana eri ikäisten yhteisöä. Eri sukupolvien yhteiselämä on jäänyt viime vuosikymmeninä vähäiseksi, ja erityisesti palveluasumisessa ikääntyneet kokevat yksinäisyyttä”, arkkitehti Sasu Alasentie sanoo.
Lohjalla hoivakotiin tulee 50 palveluasuntoa. Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja on noin 70, ja päiväkotiin mahtuu 60 lasta.
Umpikorttelin suojaisa sisäpiha on valmistuessaan vehreä puineen, pensaineen, köynnöksineen ja perennoineen. Autoilla sinne ei ole asiaa.
Arkkitehtuurilla ohjataan ihmisiä törmäämään
Eihän tässä nuoremmaksi tule. Niin juuri eläkkeelle jäänyt Barbro toteaa. 47 työvuotta huolintaliikkeessä Hangon satamassa ovat takana.
Barbro on jo pohtinut, että jos hän ei vanhetessaan pärjää asumisoikeusasunnossa, hän pyrkii viereiseen palvelutaloon. Se näkyy hänen neljännen kerroksen parvekkeeltaan.
Sasu nyökkäilee vieressä ja toteaa, että Barbro on asian ytimessä.
”Tavoitteena on myös se, että kotihoidon palveluita voisi saada omaan asuntoon läheltä.”
Huoli turvallisuudesta tai yksinäisyydestä eivät ole Barbrolla vielä päällimmäisenä. Hän on hyvässä kunnossa ja harrastaa shetlanninlammaskoiriensa kanssa aktiivisesti agilitya.
Barbro on jo pohtinut, että jos hän ei vanhetessaan pärjää asumisoikeusasunnossa, hän pyrkii viereiseen palvelutaloon.
”Mutta sekin päivä häämöttää, jolloin ajattelen, että saisinpa olla kotona turvallisesti. Kun äitini sairasti ja eli viimeisiä aikojaan, näin, mitä se oli.”
Barbro on elänyt pitkään itsekseen eikä kärsi yksinolosta. Hän on eronnut kahdesti, ja lapset ovat aikuisia. Hänestä on välillä kiva olla ihan erakkonakin. Mutta eläköityminen on muuttanut tunnelmia.
”Työssä tapasin 200 rekkakuskia per päivä ja kaipaan nyt sitä sosiaalisuutta. Ehkä se voi toteutua näissä yhteistiloissa. Tykkään kuntoilusta, joten korttelin kuntosalia aion varmasti käyttää.”
Arkkitehtuurilla ohjataan ihmisiä törmäämään toinen toisiinsa.
”Kun asukas on menossa kuntosalille, aivan sen vieressä sijaitsee kortteliravintola. Vaikka ravintola toimii palvelukiinteistössä, se on auki kaikille korttelissa”, Sasu Alasentie kertoo.
Barbro lämpenee ajatukselle ravintolaruoasta. Yksin kun ei aina viitsi kokata kovin monipuolisesti.
”Jos ravintolassa on mahdollisuus terveelliseen, edulliseen lounaaseen, ilman muuta käytän sitä muutama päivänä viikossa.”
Enää ei haluta rakentaa vanhusgettoja
Ylisukupolvinen rakentaminen on lisääntynyt myös siksi, että sillä halutaan tukea ikäihmisten asumista kodeissaan mahdollisimman pitkään.
”Jos alueella asuu lähinnä vanhuksia hissittömissä taloissa ilman naapurustoa, joka voi auttaa vaikka kaupassa käynnissä, haasteet kasaantuvat. Tällaisissa vanhusgetoissa tarvitaan usein myös enemmän julkisia palveluja”, sanoo vanhusten asumisratkaisuista väitellyt tutkijatohtori Ira Verma Aalto-yliopistosta.
Pelkkä esteettömäksi tehty asunto, kotiin tuotavat palvelut ja hoiva eivät välttämättä edistä hyvinvointia. Ylisukupolvisessa rakentamisessa tähdätään siihen, että ikäihminen ei ole vain hoivan kohde vaan osa yhteisöään.
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa 310 000:sta lähes 490 000:een.
”Monet haluavat jatkaa omaa elämäntyyliään asumisineen päivineen tutulla alueella myös vanhetessaan”, Ira Verma sanoo.
Suomessa vaihtoehdot ikäihmisille ovat olleet tähän asti vähissä.
”Joko asutaan kotona tai 24 tunnin hoivapalvelutalossa. Pitäisi olla muitakin ratkaisuja.”
Yhteisölliselle asumisratkaisuille on tarve jatkossakin. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuoteen 2030 mennessä yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa 310 000:sta lähes 490 000:een.
Lue myös: Kurkistus 1970-luvun Tuusulan asuntomessuille
Ruotsissa luodaan turva-asuntoja
Ruotsissa on asumisratkaisu nimeltä trygghetsboende eli turva-asunto, johon pääsyn alaikäraja on 75-vuotta. Normaalit vuokra-asunnot on muutettu ikääntyville esteettömiksi kulkea ja talojen alakertoihin on remontoitu tiloja, joissa asukkaat voivat lounastaa yhdessä tai pelata vaikka bingoa.
Kokemus yksinäisyydestä ei kysy aina ikää.
”Trygghetsboendet on tarkoitettu ihmisille, jotka eivät tarvitse hoivaa mutta seuraa ja turvaa kylläkin. Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa kaiken ikäiset asuvat tosi paljon yksin”, Ira Verma sanoo.
Yksinäisyyttä torjumaan rakennettiin vuonna 2017 Helsingin Jätkäsaareen ”Sukupolvien kortteli”, jonka idea on palauttaa kyläyhteisömäistä elämää kaupunkiin. Korttelissa on senioriasumista ja vuokra-asuntoja sekä HOAS:in opiskelija-asuntoja. Isolla pihalla on järjestetty tapahtumia, ja kokemukset ovat olleet positiivisia.
”Siellä vaikuttaa myös niin sanottu sosiaalitalkkari, joka on yhteydessä asukkaisiin ja kertoo, mitä milloinkin on meneillään.”
Tehostettu palveluasuminen on yhteiskunnalle kaikkein kallein asumismuoto. Jos sitä voidaan vähentää, säästetään.
Helsingin Arabianrannassa on puolestaan toiminut jo pitkään yhteisöllinen senioritalo nimeltään Loppukiri. Se on Verman mukaan ottanut mallia Ruotsista ja Tanskasta, joissa ollaan Suomea pidemmällä eri sukupolvia yhdistävässä asumisessa.
”Tanskassa yhteisöllisyys on lähtenyt lapsiperheiden tarpeista. He ovat halunneet apua toinen toisillensa.”
Verma korostaa, että yhteinen elämä asuinalueilla ei saa olla pakotettua, vaan muiden ihmisten seuraan pitää voida mennä silloin kun kunkin tekee mieli.
Myös palvelukeskukset voisivat toimia olohuoneina asuinalueiden muille asukkaille, mutta yhteistilojen pitäisi olla niin laadukkaita, että kaikki viihtyisivät niissä.
Yhteisöllisellä rakentamisella voidaan myös säästää.
”Tehostettu palveluasuminen on yhteiskunnalle kaikkein kallein asumismuoto. Jos sitä voidaan vähentää, säästetään.”
Asumiskustannukset pyritään pitämään aisoissa
Barbro Lagerstam ja arkkitehti Sasu Alasentie tarkastelevat avokeittiötä Barbron tulevan kodissa, 41-neliöisessä kaksiossa. Talon suurimmat asunnot ovat noin 80-neliöisiä, ja tarkoitus on, että elämä levittäytyy niistä yhteistiloihin.
”Onko tässä mikron paikka”, Barbro kysyy.
Vaikka asunto on melko pieni, Barbro iloitsee suuresta lasitetusta parvekkeesta. Se tuo rutkasti lisätilaa.
Kohtuulliset asumiskustannukset olivat Barbrolle tärkeä syy hakea asuntoa juuri täältä. Hänen asumiskustannuksensa tulevat olemaan noin 600 euroa kuussa.
”Siellä me voimme Millin ja Sentin kanssa katsella pihalle ja Lohjanjärvelle. Koska tulen Hangosta, veden läheisyys on minulle tosi tärkeä asia.”
Barbro on jo käynyt koirineen monesti kävelyillä järven rannassa ja seurannut kotitalon valmistumista.
”Mitä enemmän minä tätä asuntoa katselen, sitä enemmän tästä tykkään. Keittiön kaapistotkin sain itse valita.”
Barbron Espoossa asuva tytär oli ryhtynyt puhumaan asumisoikeusasunnoista, jolloin Barbro kiinnostui ja löysi Hiidensalmen kohteen.
Hiidensalmen Ara-tuettujen asuntojen kohtuulliset asumiskustannukset olivat Barbrolle tärkeä syy hakea asuntoa juuri täältä. Hänen asumiskustannuksensa tulevat olemaan noin 600 euroa kuussa.
Vanhukset ja lapset kohtaavat helpommin
Tarkoitus on luoda Lohjalle eräänlainen kyläyhteisö, jonka kulttuuri syntyy luonnostaan ilman suoranaista ohjaamista. Näin sanoo hankekehityspäällikkö Olli Haapio kiinteistöyhtiö Hoivatiloista. Yritys on rakennuttanut Lohjalle palvelutalon, jossa toimii sekä hoivakoti, päiväkoti ja ravintola.
Sillä, että yhteisiä tiloja on korttelin sisäpihalla, on kylämeiningin synnyttämisessä suuri merkitys. Juuri pihasta nimi Kohtaamisia onkin tullut.
”Vanhukset ja lapset pääsevät päivällä olemaan pihalla toistensa kanssa. Siinä on vähän sellaista mummola-ajatustakin. Iltaisin kerrostalojen lapset voivat mennä leikkimään päiväkodin pihalle”, Hoivatilojen markkinointipäällikkö Juho Malmi kertoo.
Pihaan on pitänyt rakentaa aitoja, koska muistisairaita vanhuksia tai pikkulapsia ei voi päästä eksymään. Porteista pääsee pihalta toiselle.
Vanhukset ja lapset pääsevät päivällä olemaan pihalla toistensa kanssa. Siinä on vähän sellaista mummola-ajatusta.
Malmi arvelee, että yhteisöllisyyttä voi syntyä myös messualueen omakotitalojen ja korttelin ihmisten välille.
”Voihan olla niinkin, että joku omakotialueelle muuttava perhe haluaa lapsensa korttelin päiväkotiin ja iäkkäät vanhempansa viereiseen hoivakotiin”, Juho Malmi sanoo.
Aiemmista vastaavista palvelukortteleista on opittu, että päiväkotien ja hoivakotien henkilökunnalla on iso rooli siinä, mitä yhteinen arki lopulta tarkoittaa.
”Joissain paikoissa vanhukset ovat lukeneet lapsille satuja ja on ollut yhteisiä laulu- ja leikkihetkiä, joihin kukin on voinut osallistua kuntonsa mukaan. Yhteisiä lemmikkieläimiäkin on ollut”, Malmi kertoo.
Yhteisöllisyyden lisäksi idean ytimessä on tilan hyötykäyttö
Yhteisölliset palvelukorttelit ovat erityisesti suurten, tiiviisti rakennettujen kaupunkien juttu. Niissä iso osa ikääntyneistä asuu.
”Sen sijaan, että palvelutalot rakennettaisiin halvoille peltotonteille kauas kaikesta miettimättä sen tarkemmin toimivuutta, kaupungeissa tehdään jo toisin. Silloin ihmisten ei tarvitse vanhetessaan muuttaa ja palvelut ovat lähellä”, Olli Haapio sanoo.
Jo olemassa oleville asuinalueille uusia asumisratkaisuja on saatu purkamalla vanhaa, rakentamalla tilalle uutta tai remontoimalla vanhaa rakennuskantaa.
”Korjaaminen ja täydennysrakentaminen ovat olennaisia. Esimerkiksi muistisairaille entuudestaan tuttu paikka on tärkeä hyvinvoinnin kannalta.”
Muutto tänne on minulle kuin uusi alku. Ei vain uusi asunto, vaan uusi elämä. Vähän jännittääkin.
Yhteisöllisyyden lisäksi idean ytimessä on tilan hyötykäyttö. Haapio puhuu suoranaisesta megatrendistä.
”Kun ruokailutilojen, saunojen ja kuntosalien käyttöä voidaan jaksottaa käyttäjien kesken, ne tulevat tehokkaampaan käyttöön. Se tuo säästöä ja auttaa kaupunkiympäristöjen tilaratkaisuissa.”
Asuntomessujen jälkeen Lohjalle muuttava Barbro aikoo hyödyntää yhteistiloja. Hän uskoo käyttävänsä pesutuvan kuivaushuonetta pyykin kuivatukseen ja tuovansa tilavaan pyöräkellariin vanhan Helkamansa.
Lisää oleskelutilaa löytyy sorjia koivuja kasvavasta rantapuistikosta, jonne vie autoilta vapaa reitti. Veden tuntumassa voi kulkea puista, kaareutuvaa kävelytietä pitkin.
Hiontalaite vinkuu, kun työmiehet viimeistelevät kulkuväylää, jota Barbro jo vähän testailee.
”Muutto tänne on minulle kuin uusi alku. Ei vain uusi asunto, vaan uusi elämä. Vähän jännittääkin.”
Asuntomessut Lohjalla 9.7.– 8.8.2021.
Juttu on ilmestynyt Kotiliedessä 11/21.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Yhteisöllinen asuminen kiinnostaa nyt monia – millainen on Asuntomessuille valmistuva ylisukupolvinen kortteli?