Päivin ja Markun 1800-luvun hirsitaloa ympäröi luonnon aarreaitta – Saarennon talon paksut seinähirret lumosivat pariskunnan heti

Pohjoisen kesän ainutlaatuisesta valosta arominsa saavat villiyrtit veivät Päivi Kaukuan mennessään. Jokirannan tuntumassa Iissä sijaitseva kotitalo pihapiireineen on aarreaitta, joka löytyi sattumalta.

Värien loisto on hypnotisoivaa. Päivi Kaukua sekoittaa muutamaan kiloon sokeria hienoksi jauhettua purppuranpunaista horsmankukkaa ja syvänvihreää horsmanlehtijauhetta. Valmiin vaaleanpunertavan sokeriseoksen hän kaataa pieniin lasipurkkeihin.

Ulkona syystuuli puhaltaa pihaan sadetta, ja pirtin ­lattialla Hertta-koira kääntää kylkeä. Uunissa rätisee tuli.

Päiville syksy on vihdoin rauhallista aikaa kiivaan keräilykauden jälkeen. Leivinuunin edessä orrella sekä keittiönpöydän yllä telineessä kuivuu siankärsämöä, mesiangervoa ja horsmaa. Vielä pari päivä sitten Päivi kävi keräämässä ravintoarvoltaan superruokiin verrattavat nokkosensiemenet, joista hän valmistaa sinappia. Siemeniä hän käyttää myös smoothiessa. Enää poimittavana ovat puolukat.

”Ainoa negatiivinen asia villiyrteissä ja marjoissa on niiden lyhyet keruuajat. Vaikkapa kun kuusenkerkät ovat parhaimmillaan, niitä pitäisi olla keräämässä yötä myöten.”

Suurin osa Päivin käyttämistä villiyrteistä löytyy hänen kotinsa, 1800-luvun hirsitalon, pihapiiristä. Pohjois-Pohjanmaalla, Iijoen keskellä Illinsaaressa sijaitseva paikka on aarreaitta, jonne Päivin perhe päätyi monen mutkan kautta.

Me

Päivi, 54, ja Markku, 55, ­Kaukua. Päivi ­pyörittää ­yritystään Yrttiaitta ­Saarentoa. Markku ­työskentelee myyjänä liike­lahjamyymälässä. Aikuiset lapset asuvat omillaan.

Koti

Iin Illinsaaressa sijaitseva 200 m2:n kokoinen hirsitalo on rakennettu 1800-luvun ­ loppupuolella. Pihapiirissä on aitta, talli, liiteri, ­kanojen aitaus ja laavu. Tontti on kooltaan puolen hehtaarin suuruinen.

Yrttiaitan yrittäjä Päivi Kaukua omalla kotipihallaan Iin Illinsaaressa.

Päivi Kaukua koristelee metsäkurjenpolven kukilla ruoka-annoksia ja salaatteja. Kasvin kukat ovat syötäviä.

Omaa tietä etsimässä vaatekauppiaasta luonnonvaratuottajaksi

Posiolta kotoisin oleva Päivi ehti pyörittää 17 vuoden ajan isänsä perustamaa vaatekauppaa Aholan Pukimoa kunnan keskustassa. Sitten kylänraitti alkoi kuihtua. Kunnan asukkaat vanhenivat ja vähenivät vähenemistään. Oli aika miettiä jotain uutta.

Päivi on nauttinut aina käsillä tekemisestä, ja hän aloitti puutarhurin opinnot Oulussa.

”Se oli yhden aikakauden loppu. Kun olin päättänyt lopet­taa vaatekaupan, perheellemme nousi ajatus myös paikkakunnan vaihtamisesta.”

Päivi, Markku-puoliso ja neljä lasta muuttivat Haukiputaalle. Päivi jatkoi puutarhaopinnoista floristiopintoihin ja perusti valmistuttuaan kukkakaupan. Yrityksen saaminen jaloilleen vaati armottoman määrän työtä.

”Olin aiemmin ollut töissä kuutena päivänä viikosta. Nyt olin töissä seitsemänä päivänä viikossa, ja lapset totesivat, ettei äiti ole enää ikinä kotona.”

Muutaman vuoden yrittäjyyden jälkeen Päivi lopetti kukkakaupan ja aloitti työn liikelahjoja valmistavassa yrityksessä.

Eräänä päivänä hän kuunteli radio-ohjelmaa luonnonvaratuottajan koulutuksesta. Ala tuntui heti omalta, sillä ­Päivi viihtyi kasvien parissa ja hänen äitinsä oli pitänyt luontaistuotekauppaa. Päivi käytti itsekin alkoholiin uutettua ­siankärsämöä flunssaiseen oloon ja mesiangervosta tehtyä voidetta särkyyn. Silti opinnot avasivat uuden maailman.

”Ymmärsin, ettei tarvitse lähteä hake­maan mulperimarjoja ulkomailta, puhtaasta luonnostamme löytyy yhtä ravintorikkaita superfoodeja.”

Maalla asuva yrittäjä Päivi Kaukua Iistä sekottaa yrttisuolaa.

Päivi sekoittaa nokkosta ja siankärsämöä luomumerisuolaan. Villisuola sopii yleismausteeksi kasviksille, kalalle ja lihalle. Viereisessä kulhossa sekoittamista odottavat luomusokeri sekä kuivatut horsmankukat ja horsmanlehdet.

Yrttiaitan yrittäjä Päivi Kaukuan kotipihalta Iin Illinsaaresta.

Päivin ja Markun mielestä arkisetkin asiat on kiva laittaa nätiksi.

Anu Pentikin Vaskon talo innoitti ajatukseen hirsitalosta

Kaukuat ovat asuneet monenlaisissa ­taloissa ­aina 1960-luvun omakotitalosta juuri valmistuneeseen ­taloon. He ovat viihtyneet kaikissa, mutta Päivin takaraivossa ehti itää pidem­pään haave vanhasta hirsitalosta.

Päiviin teki aikoinaan lähtemättömän vaikutuksen Posiolla Anu Pentikin koti Vaskon talo, jonka vanhat seinähirret oli jätetty kauniisti näkyville. Sisustuksessa oli yhdistetty uutta ja vanhaa niin, että koti näytti ajattomalta.

Päivi ja Markku kävivät nykyisen kotinsa asuntonäytössä ensimmäisen kerran jo viisitoista vuotta sitten. Saarennon talon paksut seinähirret lumosivat pariskunnan heti, mutta edessä olevat remontit eivät sopineet heidän elämäntilanteeseensa.

Vuosia kului. Kuusi vuotta sitten Saarento tuli jälleen myyntiin. Edellinen omistaja oli kunnostanut pirtin ja keittiön lattiat. Jäljellä olevan remontin mittakaava tuntui siedettävältä. Ostopäätös oli helppo tehdä.

Paksujen seinähirsien lumo ei ole hälvennyt ensimmäisten vuosien aikana. Pirtin katto ulottuu korkealle. Yhä ­Päivi havahtuu lähes päivittäin onnen tunteeseen, että hän todella saa asua tässä talossa.

”Olen yhä vastarakastunut taloon. Olen nukkunut täällä ensimmäisestä yöstä lähtien hyvin. Minulla ei ole mihinkään ikävä.”

Kuva maalla asuva yrittäjän Päivi Kaukuan kodista.

Pirtin uuni on alkuperäinen 1800-luvun lopun saviuuni, jolle on tyypillistä vino piippu. Pöytä on ollut talossa sen alkuajoista saakka. Seurakseen se sai Arne Jacobsenin tuolit, jotka pariskunta hankki ensimmäiseen yhteiseen kotiinsa 25 vuotta sitten.

Kuva maalla asuva yrittäjän Päivi Kaukuan kodista.

Kun lapset saapuvat kylään, he majoittuvat entisissä ”Iitan huoneissa”. Sisustuksessa vuorottelevat Päivin suosikkivärit musta, valkoinen, keltainen sekä Marimekon kuosit. Kiikkutuolin hän osti naapureilta ja verhoili sen uudelleen.

Laavulla parannetaan maailmaa

Päivi ja Markku sekä heidän kuopuksensa Tuure muuttivat taloon kevättalvella. Luonnontuoteyrittäjäksi jääneelle Päiville oli iloinen yllätys, että ympäristöstä löytyi kaikki, mitä hän tarvitsi ­tuotteisiinsa.

Päivi nimesi yrityksensä tilan mukaan Yrttiaitta Saarennoksi. Hänen valmistamissaan tuotteissa villiyrtti yhdis­tyy usein luonnonmarjoihin.

Villiyrtit maustavat myös paris­kunnan omia ruokia. He kokkaavat usein talon sivus­talla sijaitsevalla laavulla. Ruoan jälkeen on mukavaa ­jäädä istus­kelemaan tulen ääreen, nauttimaan viiniä ja parantamaan maailmaa.

”Lähdemme kokkailemaan kalaa ja perunoita ja huomaamme, että onkin kulunut neljä-­viisi tuntia. Sadan metrin päässä olisi induktioliesi, mutta jokin meitä vetää ulos.”

Lue myös: Frantsila veti puoleensa – Anna ja Jupiter tapasivat Lontoossa, mutta muuttivat maalle Hämeenkyröön jatkamaan maineikasta luomuyrttitilaa

Kuva maalla asuva yrittäjän Päivi Kaukuan Saarentovajasta.

Rakentelu ja somistaminen ovat Päivin ja Markun yhteinen harrastus. Suuri ponnistus oli ruokailu- ja oleskelutilana käytettävän Saarentovajan rakentaminen. Pöytä ja penkit nikkaroitiin talon vanhoista lattialankuista.

Nöyränä vanhan talon kynnyksellä

Muuton jälkeen pariskunta luki Panu Kailan talokirjoja ja pereh­tyi vanhan talon sielunelämään. Olo oli nöyrä. Talo oli ­ollut toistasataa vuotta pystyssä. Asioita oli tehty aiemmin ­oikein, eivätkä he halunneet pilata hienoa työtä.

Päivi ja Markku remontoivat keittiön sekä talon kamarit, joista tuli majapaikka pariskunnan kotona vieraile­ville aikuisille lapsille. Lapsista Petra ja Arla asuvat Kööpenhaminassa, Iiro Lontoossa ja Tuure Helsingissä.

Lapset vierailevat vanhempiensa uudessa kodissa mielellään ja viihtyvät siellä ystäviensä kanssa pitkiäkin aikoja.

”Kun lapset tulevat, he eivät liikahda täältä mihinkään. Meillä on käynyt valtavasti vieraita ­tässä ­ talossa.”

Lue myös: Satavuotias maatila oli lähes pilattu 60-luvun remontilla – näin uusi isäntäpari pelasti hirsitalon

Kuva maalla asuva yrittäjän Päivi Kaukuan kodista. Talon kurkihirsi on jätetty näkyviin.

Talon kurkihirsi on jätetty näkyviin ja se on Päivistä sen arvoinen: valtava hirsi, joka kannattelee koko taloa.

Kuva maalla asuva yrittäjän Päivi Kaukuan kodista.

Marimekon tekstiilit kuuluvat Päivin suosikkeihin. Keittiötä koristaa Siirtolapuutarha-kankaasta ommeltu kappa. Keraamiset Kivi- ja Räsymatto-purkit Päivi sai 50-vuotislahjaksi.

Kamarin Iita kummittelee

Talon tarkkaa valmistumisvuotta ei tiedetä. Ennen vanhaan kurkihirren alle oli tapana jättää kolikko rakentamisvuodelta, mutta talon jyhkeää kurkihirttä ei kukaan voi kuvi­tella siirtävänsä. Kaukuat tuntevat talon historiaa tarkemmin vasta 1940-­luvulta.

Vanhojen dokumenttien perusteella tuolloin tilaa myyneistä kahdesta asukkaasta toiselta ei löytynytkään papereita talon omistamisesta. Kamarissa asunut Iita ja hänen suksiseppä-miehensä häädettiin ja he jäivät puille paljaille.

Kun Päivi ja Markku saivat kamareiden remontin valmiiksi, he toivottivat Iitan tervetulleeksi jälleen taloon.

Silloin tällöin Hertta-koira tuijottaa räksyttäen autiolle pihalle ikkunasta. Iita se vain siellä pihalla kulkee.

Päivi Kaukua kävelee pirkin Iijoen rantaa.

Joki on tullut Päivin elämään vasta Iihin muuttamisen myötä. Hän on tutustunut pitäjää hallitsevaan virtaan suurella kiinnostuksella. Naapurin biologi kertoi, että saarelta löytyy pieneltä alueelta monta metsätyyppiä. Se on keräilijän paratiisi.

Juttu on julkaistu Maalla-lehdessä 10/2020.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Päivin ja Markun 1800-luvun hirsitaloa ympäröi luonnon aarreaitta – Saarennon talon paksut seinähirret lumosivat pariskunnan heti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X