Ruoka

Koko Suomi leipoo -voittaja Harriet on tuulihattutaituri – näin leivot syntisen suklaisen éclair-leivoksen Harrietin tapaan

Harriet Järfin keittiössä leivonnaiset valmistuvat kekseliäisyydellä ja hävikin hyödyntämisellä. Testaa Harrietin ohjeella kahvitäytteisiä éclaireja, jotka keräävät ystävien kehut!

Jääkaapin jämät ja jauhopussin pohjat hyödynnetään viimeiseen muruun saakka. Jos tarvittava ainesosa puuttuu, se korvataan jollain toisella.

Hävikin hyödyntäminen on helsinkiläisen Harriet Järfin, 37, leipomisen ydin. Koko Suomi leipoo -ohjelman 9. kauden voittaja kertoo ajattelutavan kulkeneen hänen mukanaan lapsuudesta saakka. Hän kertoo aina miettivänsä, miten voisi hyödyntää kaapin perukoille jääneitä jämiä. Jopa silloin, kun siihen ei olisi varsinaista tarvetta.

”Toissa päivänä mieheni tehdessä pannukakkua ehdotin, että hän voisi jatkaa taikinaa vedellä tai kermaviilin lopuilla. Hän sanoi, että maitoa on kyllä riittävästi. Yritin silti ehdottaa jämien hyödyntämistä, mutta hän ei suostunut”, Harriet sanoo.

Lue myös: Mikä ihmeen 0,7 kakkupohja? Koko Suomi leipoo -ohjelman voittaja Anne paljastaa täydellisen täytekakun kaavan

Osittain luovassa leipomisessa on kyse myös mukavuudenhalusta, sillä hän ei halua juosta kauppaan yhden sokeripaketin takia. Ennemmin hän miettii, millä sen voisi korvata.

”Toisinaan se aiheuttaa minulle hankaluuksia, koska jos leivonnainen on onnistunut hyvin, niin en muista mitä olen siihen laittanut. Tämän vuoksi monet hyvät kokeilut jäävät kirjaamatta ylös.”

Leipurina Järf kertoo edustavansa kahta ääripäätä: tarkkaa ja suurpiirteistä. Koko Suomi leipoo -kilpailuun valmistautuessa hän kertoo olleensa todella tarkka ainesosien määrien kirjaamisesta ylös. Kotioloissa hän sen sijaan joutuu usein miettimään leipoessa tulikaan taikinaan laitettua.

Itseoppinut leipuri niittänyt menestystä leivontakisoissa

Innostus leipomiseen syntyy aina iltaisin, kun talo on hiljentynyt. Jos mielii tehdä jotain keskittymistä vaativaa, on se tehtävä lasten mentyä nukkumaan. Myös kokoaikatyö viestinnän parissa vaikuttaa siihen, että leipomukset syntynyt joko myöhään arki-iltoina tai viikonloppuisin.

Aikaisemmin leivonnaisia syntyi myös tilaustöinä, mutta nykyään niihin ei aika riitä. Nyt Harriet nauttii siitä, että leivonnaisia voi tehdä ajan kanssa ja tarkasti perheelle ja lähisuvulle. Usein leipomuksia tehdessä karkaa mopo käsistä, kun alkuperäinen suunnitelma on ollut yksinkertainen, mutta lopputulos sisältää useita komponentteja. Parasta leipomisessa on sen käsityömäisyys: suunnittelu, tekeminen ja koristelu.

”Kun saa laatia jotain kaunista, jota voi vielä kaiken lisäksi syödä. Jos se on vielä toivottavasti hyvänmakuista, niin se on todella palkitsevaa, kun sitä saa tarjota ystäville tai juhlissa”, Harriet sanoo.

Itseoppinut leipuri kertoo kasvaneensa suvussa, jossa on ollut paljon leipovia kotirouvia. Kiinnostus leipomiseen on syntynyt sitä kautta ja jatkunut läpi elämän kausittaisesti. Hän on kisaillut leipomistaidoillaan voitokkaasti useissa piparkakkutalo-kilpailuissa sekä Stockmannin 150-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyssä juhlakakkukilpailussa. Jälkimmäinen toi mukanaan jaetun ykkössijan suklaisella kakulla, jonka makumaailma koostui mustaherukoista ja valkosuklaasta.

Tuulihattujen monipuolisuus ilahduttaa

Jos mieli tekee makeaa, kääntyy Harriet pullan puoleen. Hän kertoo leipovansa pullaa aina ison satsin, josta osa päätyy äkillistä makeanhimoa tyydyttämään ja osa pakastimeen yllätysvieraille. Yhden asian ymmärtäminen sai hänen pullistaan omituisen hyviä.

”Kun tajusin esitaikinan merkityksen, olen tehnyt sen siitä asti. Siitä tulee tosi helppokäyttöinen ja elastinen taikina, eikä siihen ikinä tarvitse jauhoja, kun valmistaa pullia tai korvapuusteja.”

Viime aikoina Harriet kertoo hurahtaneensa tuulihattuihin. Taikina on siitä kätevä, että se soveltuu niin suolaiseen kuin makeaan. Lisäksi samasta taikinasta saa valmistettua perinteisiä pyöreän muotoisia tuulihattuja sekä pitkulaisia éclaireja. Harriet kuvailee tuulihattuja kiitollisiksi leivonnaiseksi, sillä niihin käy täytteeksi melkein mikä vain.

”Tuulihatut sopivat hyvin myös luonteeseeni, koska niihin voi laittaa sisällöksi melkein mitä vain kaapista löytyy. Esimerkiksi hillon jämiä voi jatkaa kermalla.”

Harriet kuvailee kokemustaan Koko Suomi leipoo -ohjelmassa painekattilaksi. Kilpailun ja itsensä asettamien paineiden myötä mitattiin omaa mielenterveyttä. Hän kertoo olleensa ihmeissään katsellessaan itseään televisiosta, sillä ohjelmassa hän vaikuttaa hiljaiselta ja vakavalta.

”Unohdin välillä hymyillä. Sanoinkin kuvauksissa kuvausryhmälle, että haluaisin olla vähän rempseämpi, koska sellainen oikeasti olen”, Harriet sanoo.

Kotileipurin ykköspalkinnon pokattuaan hän haaveilee tilauskakkujen tekemisen sijaan mahdollisuudesta tuotekehittelyyn ja yhteistöihin.

”Tykkään siitä, että voin keksiä jotain uutta ja jännää.”