Näin syöt 10 vuoden kuluttua – maistuuko sinulle 5 tulevaisuuden ruokatrendiä?

Miltä kuulostaa laboratoriossa kasvatettu pihvi tai DNA-testiin perustuva täsmäruoka? Kurkista kristallipalloon, mitä todennäköisesti pistät suuhusi tulevaisuudessa.

Maailman väkiluku ylittänee yhdeksän miljardin rajan vuonna 2050. Väestönkasvu onkin yksi tulevaisuuden ruokahuollon keskeisiä haasteita yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa.

”Väestö kasvaa ja elää pidempään sekä syö enemmän. Elinaikana kulutetaan ruokaa enemmän kuin koskaan”, Jouko Riihimäki Jalotofusta kertoo.

Jotta pystyisimme ruokkimaan kaikki, tarvitaan uusia innovaatiota. Riihimäki paljastaa, millaisia ruokatrendejä tulevaisuus tuo tullessaan.

1. Enemmän kasviksia – ja hyönteisiä

Kasvava väkimäärä asettaa ympäristölle paineita. Suomessa yksi ihminen syö noin 80 kiloa lihaa vuodessa ja lihan kulutus on kasvussa. Uudet proteiininlähteet ja kasvispainotteinen ruokavalio nostavat taakkaa ympäristön harteilta.

Suomi salli hyönteisten kasvattamisen ja myynnin elintarvikkeena syksyllä 2017. Ekologisena pidetty hyönteiselintarviketuotanto onkin hyvä vaihtoehtoinen proteiininlähde lihalle.

Suomalaiset keksinnöt nyhtökaura ja härkis auttavat osaltaan vähentämään lihansyöntiä.

2. Viljely siirtyy katoille ja maan alle

Horisontaalinen viljelytila loppuu jossain vaiheessa. Tulevaisuuden viljelyalat voivatkin löytyä muun muassa rakennusten katoilla tai maan alla.

Oikeastaan maan alle on jo siirrytty. Growing Underground niminen yritys kasvattaa 33 metriä Lontoon katujen alalla olevissa tunneleissa vesiviljelyä ja led-tekniikkaa apuna käyttäen salaattia ja yrttejä. Säästä riippumattomassa ja tuholaisista vapaassa tilassa sato kasvaa ympäri vuoden.

Kaupunkiviljely vähentää myös kuljetuksesta aiheutuvia haittoja ja kustannuksia, sillä ruoka kasvaa siellä, missä iso osa syöjistä jo on.

3. GMO-ruoka tulee

GMO eli geenimuunnellut organismit herättävät mielipiteitä. Osa vastustaa ja pelkää geenimuuntelun vaarantavan ympäristön ja terveyden. Toinen osa toivottaa geenimuuntelun tervetulleiksi, sillä geenimuuntelun avulla voidaan saada parempia satoja.

Riihimäki ennustaa, että myös suuret yritykset, kuten Google ja Apple voivat tulevaisuudessa ottaa osaa ruokabisnekseen. Ruokahuolto tullee olemaan osa globaalia valtapeliä, siinä missä aiemmin kiisteltiin öljystä. Esimerkiksi joku voi patentoida kasvin ytimen ja omistajana kontrolloida sen käyttöä.

4. Täsmäruokaa ja kapseleita

Tiedon määrä kasvaa koko ajan. Kun testien ja DNA:n avulla voidaan analysoida elimistön puutetilat ja yksilölliset tarpeet, on helppo syödä täsmäruokaa, joka on räätälöity juuri sinulle. Samalla voidaan kenties estää erilaisten sairauksien syntyminen.

”Ruoka voi olla tulevaisuudessa parempi lääke kuin varsinainen lääke”, Jouko Riihimäki visioi.

Toinen vaihtoehto on pilleri, johon on koottu pieneen kapseliin kaikki tarvittava. Jos parsakaalin terveyshyödyt saa nappaamalla yhden pillerin, ei tarvitse nähdä parsakaalin valmistuksen vaivaa.

Täsmäruoka ja -pillerit voisivat olla jopa ratkaisu ruokahaasteeseen. Voimme syödä vähemmän, mutta samaan aikaan saamme enemmän, sillä tiedämme täsmälleen, mitä elimistömme tarvitsee.

5. Laboratoriosta lautaselle

Miltä kuulostaa liha ilman eettisiä ja ekologisia ongelmia? Kuulostaako edelleen yhtä hyvältä, jos liha tulisikin lautasellesi laboratoriosta ja se olisi valmistettu keinotekoisesti eläinten soluista?

”Ruokainnovaatiot mullistavat ruokakulttuurimme. Veikkaan, että viiden vuoden sisällä lautasilta löytyy laboratoriossa tehtyä ruokaa”, Jouko Riihimäki sanoo.