Hyvinvointi

Aiotko ostaa monitehosilmälasit? Nämä ovat 4 tyypillisintä virhettä, jotka linssejä hankkiva tekee

Monitehosilmälasit korjaavat sekä kauko- että lähinäköä. Optometristi listaa neljä tyypillistä virhettä, joihin moniteholasien hankkija helposti haksahtaa.

Ensin katse hakeutuu horisonttiin ja etsii kaupassa käytävää, jolta löytyvät säilykkeet. Askel vie lähemmäs hyllyä. Käsi tarttuu purnukkaan. Silmä yrittää tarkentuvat tuoteselosteeseen, mutta näkö ei pysy perässä. Teksti on sumeaa, ja rivit tarkentuvat viiveellä.

Käsivarsi ei meinaa riittää, joten laukusta on kaivettava lukulasit. Tai ehkä nenän päällä on kaukonäkemiseen tarkoitetut silmälasit, jotka on nostettava pois silmiltä, jotta lähelle näkee.

Tällaiset tarkennukseen liittyvät ongelmat voivat olla merkki siitä, että on aika hankkia monitehosilmälasit. Monitehosilmälasit tarkoittavat silmälaseja, jotka korjaavat sekä kauko- että lähinäköä. Linssin yläosaan on lisätty kauas katsomiseen tarkoitettu voimakkuus. Linssin alaosaa kohti voimakkuus muuttuu liukuvasti lähinäkemiseen sopivaksi.

”Yksitehosilmälasien käyttäjistä likinäköisille voi olla varsin tuttua, että joutuu ottamaan lasit pois nähdäkseen paremmin lähelle. Kaukonäköiset taas kurkkivat lukulasien yli nähdäkseen kauas. Silmät väsyvät koittaessaan hakea tarkennusta eri etäisyyksille”, sanoo optometristi ja Suomen Optometrian Ammattilaiset ry:n puheenjohtaja Riikka Torvela.

Monitehosilmälasit ovat jokapäiväinen käyttöväline. Siksi muutama seikka on syytä pitää mielessä ennen kuin kakkuloita lähtee ostamaan. Tässä jutussa Torvela kertoo, mitkä ovat neljä tyypillisintä virhettä moniteholasien hankinnassa ja miten ne voi välttää.

Lue myös: Iskikö ikänäkö? Näin valitset oikeat moniteholinssit

1. Linssien laadusta tingitään

Tyypillisin virhe monitehosilmälasien hankinnassa on, että ensimmäiset linssit hankitaan kokeilumielessä ”vähän edullisemmalla paketilla”. Yhden linssiparin hinnat vaihtelevat vajaasta sadasta eurosta reiluun tuhanteen euroon.

Moni päätyy ostamaan edulliset, vanhan teknologian moniteholinssit, vaikka ne eivät huomioi yksilöllisiä näön tarpeita. Niillä näkee suoraan lähelle ja kauas, mutta linssien reuna-alueilla näkökenttä jää epätar­kaksi. Vanhemman teknologian moniteholinsseissä on keinuttavaa reunavääristymää enemmän kuin nykyaikaisissa, yksilöllisesti mitoite­tuissa digi­taalisen teknologian linsseissä.

Moniteholinsseissä on hyvä olla kovapinnoite, ­joka estää linssien naarmuuntumisen, ja heijastuksenestopinnoite, joka vähentää häiriöheijasteita. Hinnan takia ei kannattaa tinkiä likaa hylkivästä pinnasta ja sataprosenttisesta uv-suojastakaan.

2. Ilman monitehosilmälaseja sinnitellään turhan pitkään

”Kun moniteholasit hankkii, alamäki alkaa.”

Olet ehkä kuullut tämän lauseen moniteholinssien karttajalta. Väite, että moniteholinssit huonontaisivat näköä, ei pidä paikkaansa. Lasien käyttäminen ei vaikuta siihen, miten silmä näkee ilman laseja. Ainakaan tästä syystä ilman moniteholaseja ei siis kannata sinnitellä.

Moniteholasien hankkimista saatetaan pitkittää myös siksi, että niitä pidetään ikääntymisen merkkinä. Iän myötä silmän linssi jäykistyy, mikä hidastaa tarkennuksen mukautumista. Silmä joutuu tekemään töitä nähdäkseen lähelle.

Sinnittelyn seurauksena voi tulla rasitusoireita, kuten silmien väsymistä, näön sumenemista, tarkennusvaikeuksia, kuvan kahdentumista ja päänsärkyä. Silmän pinta kuivuu, mikä voi tuntua kirvelynä tai poltteluna.

Silmien rasitusoireet voi taklata moniteholinsseillä, joilla näkee sekä kauas että lähelle. Moniteholasit voi hankkia, vaikka kaukonäkö ei olisikaan heikko. Tällöin linssin yläosaan lisätään vahvuukseton kaukoalue, jonka ansiosta laseja ei tarvitse poistaa nenältä kauas katsoessa lukulasien tapaan.

3. Yksillä laseilla yritetään kattaa kaikki näkemisen tarpeet

Monitehosilmälasit ovat kuin kengät: yksi pari voi sopia moneen tilanteeseen, mutta niillä harvoin pärjää kaikissa olosuhteissa.

Moniteholinssien heikoin kohta on välialue, jossa linssi muuttuu kaukonäköön tarkoitetusta alueesta lähinäkemisen voimakkuuteen. Välialue sijaitsee sillä korkeudella, jota tarvitaan näyttöpäätteillä työskennellessä. Jos tietokoneen ruudulle ei näe ilman, että joutuu nostelemaan leukaa tai menemään hyvin lähelle ruutua, voi olla syytä hankkia näyttöpäätelasit.

Erilliset lukulasit saattaa tarvita, jos esimerkiksi tykkää lukea pötköllään. Myöskään urheilulajeihin, joissa tarvitsee laajaa näkökenttää sivuille, ylös lähelle tai alas kauas, eivät moniteholinssit välttämättä sovellu. Mitä tarkemmin omista harrastuksista ja tilanteesta kertoo linssejä hankkiessa, sen paremmin asiantuntija osaa auttaa.

4. Omaan mielipiteeseen ja asiantuntijaan ei luoteta

Kehyksen pitää olla kantajansa näköinen, jotta laseja tulee käytettyä. Usein käy niin, että oma päätös unohtuu, kun kavereilta aletaan kysellä mielipiteitä. Kaveria ei kannatakaan kuunnella liikaa.

Jotta sopivat kehykset löytyvät, niitä kannattaa sovittaa piilolinssien kanssa erityisesti silloin, jos lähinäön kanssa on haasteita. Silloin saa mahdollisimman todenmukaisen kuvan siitä, miltä kehykset näyttävät kasvoilla. Sovitusta varten voi pyytää piilolinssit liikkeessä. Myös piilolinssejä löytyy monitehoisina. Optikko auttaa tarvittaessa laittamaan piilolinssit paikoilleen.

Vaikka oma mielipide on kehysten valinnassa tärkein, ei asiantuntijan näkemyksiä pidä unohtaa. Optikko osaa auttaa valitsemaan oikean kokoiset kehykset asiakkaan kasvoille ja voimakkuuksille. Esimerkiksi vahvat pluslinssit suurentavat silmien kokoa, joten tällaisille linsseille ei kannata valita kehyksiä, joissa on isot linssiaukot.

Lue myös Seura.fi: Huolehdi piilolinssien kanssa silmien terveydestä – Älä tee näitä virheitä! 

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 16/2023.