Hyvinvointi

Hiusväreistä voi olla monenlaista haittaa terveydelle – mitä tehdä, jos hiusten värjääminen polttelee tai ärsyttää päänahkaa?

Ruusukultaa, tuhkaa, kuparia, suklaata. Uusi väri hiuksissa piristää. Jos hiusväri kutittaa tai kirveltää, väri kannattaa vaihtaa toiseen. 

Hiusväriallergia on ikävä riesa. Joissain tutkimuksissa on saatu myös viitteitä siitä, että hiusvärit saattavat aiheuttaa syöpää. Mitä hiusvärien vaikutuksesta terveyteen pitäisi tietää? Ihotauteihin ja allergologiaan erikoistuva lääkäri Martta Jokinen Ihosairaalasta kertoo.

1. Millaista haittaa hiusväreistä voi olla terveydelle?

Hiusväreissä on aineita, jotka luokitellaan syöpää aiheuttaviksi aineiksi eli karsinogeeneiksi. Joidenkin tutkimusten mukaan niiden säännöllinen käyttö lisäisi hivenen muun muassa virtsarakon syövän ja rintasyövän todennäköisyyttä, mutta tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia.

Hiusvärien koostumus on vuosikymmenten aikana muuttunut. Siksi on vaikea tutkia kaikkia hiusvärien seurauksia, jotka välittyvät ihon kautta kehoon pitkän ajan kuluessa.

Yleisimmin hiusvärit ai­heuttavat päänahan ihon oireilua: punoitusta, kutinaa, rakkuloita ja turvotusta. Oireet voivat levitä korviin, kasvoille, kaulaan ja niskaan.

Lue myös: Saako hiukset märkänä mennä nukkumaan? Kampaajan tyrmäävä vastaus ei jätä varaa arvuuttelulle

2. Uskaltaako hiuksia värjätä lainkaan, jos päänahka kiukuttelee?

Hiusvärit sisältävät kymmeniä ihoa mahdollisesti ärsyttäviä kemikaaleja. Jos päänahassa on esimerkiksi atopiaa, psoriaasia tai tali-ihottumaa, kannattaa värjäys ajoittaa rauhalliseen vaiheeseen.

Ärtynyttä hiuspohjaa ei kannata rasittaa ylimääräisellä kemikaalilla. Herkkäihoisen kannattaa harkita raitoja koko pään värjäämisen sijaan. Raidoissa väriaine koskettaa päänahkaa lyhyemmän ajan ja värin määrä on vähäisempi.

Pienestä ohimenevästä kutinasta ei kannata pelästyä. Jos oireet ovat voimakkaita, samaa ainetta ei kannata kokeilla toista kertaa. Päänahan herkistyminen voi ennakoida allergiaa.

3. Voiko päänahan sietokykyä parantaa?

Hiusväreistä imeytyy päänahan kautta verenkiertoon niin vähän, ettei siitä tarvitse huolestua. Mutta mitä huonommassa kunnossa päänahka on, mitä enemmän, pidemmäksi aikaa ja laajemmalle alueelle hiusväriä levitetään, sitä todennäköisemmin elimistö reagoi siihen. Jos värjää hiuksia kovin usein, altistuu suuremmalle määrälle hiusväriä.

Toisin kuin joskus luullaan, hiustenpesu ei heikennä päänahan kuntoa – kyse on ennemminkin siitä, millä hiuksia pesee. Kuivalle hiuspohjalle sopii pesu kevyellä perusvoiteella.

4. Mistä voi päätellä, että hiusväriallergia on alkamassa?

Hiusvärit aiheuttavat kosketusallergiaa. Se syntyy, kun ihoa koskettava aine aiheuttaa allergisen reaktion. Hiusväriallergian oireet tulevat useimmiten viiveellä, joskus vasta 48 tunnin kuluttua altistuksesta. Hiusväriallergia ei puhkea ensimmäisellä värjäyskerralla, vaan elimistö herkistyy aineelle altistumiskertojen myötä. Antihistamiini ei auta viiveellä tuleviin oireisiin, välittömiin kyllä.

Parafenyleenidiamiini eli PPD on tavallisin kosketusallergian aiheuttaja. Sitä tai sen johdannaisia löytyy lähes kaikista hapettavista hiusväreistä eli kestoväreistä. Jos on kerran saanut allergisen reaktion PPD:stä, kestovärit tulee jättää kokonaan.

Suoraväreissä ei välttämättä ole PPD:tä. Ne ovat vesiliukoisia värejä tai pigmenttejä, jotka muodostavat värikerroksen hiusten pintaan. Ne peseytyvät pois pesussa, parissa.

Kosketusallergia selviää lapputestissä. Kynnys siihen on korkea, sillä testi on raskas, ja siihen liittyy pieni herkistymisen vaara.

5. Voiko kasvivärejä käyttää huoletta?

Kasviväritkään eivät sovi kaikille. Luonnonkosmetiikassa on satoja kasvien luonnostaan sisältämiä kemikaaleja ja tarkka ymmärrys niistä puuttuu. Tavalliselle Lawsonia inermis -kasvista uutetulle hennalle allergisoituminen on kuitenkin harvinaista.

Mustaa hennaa saatetaan markkinoida luonnonvärinä, mutta se sisältää PPD:tä. Se on voimakkaasti allergisoiva väriaine, jota käytetään ensisijaisesti tummien värien aikaansaamiseen. Sille herkistynyt voi saada oireita atsoväreillä värjätyistä vaatteistakin, sillä atsoväriaineet muistuttavat PPD:tä.

Lue myös Anna.fi: Kasvivärit – kenelle hiusten värjäys kasviväreillä sopii ja kenelle ei? Ekokampaaja vastaa 7 kysymykseen kasviväreistä

6. Miten kotona voi värjätä hiukset turvallisesti?

Koti- ja kampaamovärit sisältävät pääasiassa samoja vaikuttavia aineita, eli kotivärit eivät ole ammattikäyttöön tarkoitettuja kiltimpiä. Kampaajan ammattitaito tekee värjäyksestä turvallisemman. Hän tietää, onko värjäys hiuspohjan kunnon perusteella järkevää.

Kotivärin pakkauksen ohjeet kannattaa lukea tarkkaan ja noudattaa niitä. Väriainetta ei kannata pitää päässä pakkauksessa mainittua ohjeaikaa pidempään. Ylimääräistä ihokosketusta kannattaa välttää. Jos väri alkaa ärsyttää, se pitää pestä heti pois.

Pakkauksen kertakäyttöhanskoja tarvitaan, sillä hiusväriaine ärsyttää myös käsien ihoa.

7. Mitä hiustenhoitotuotteita herkkäihoinen voi käyttää?

Jos on joskus saanut kemikaalista ihottumaa viiveellä ja on herkkä reagoimaan ihollaan, kannattaa välttää hajusteita ja isotiatsolinoneja sisältäviä tuotteita. Isotiatsolinonit ovat säilöntäaineita, jotka aiheuttavat kosketusallergiaa. Niiden käyttö on Euroopan Unionin alueella kielletty iholle jätettävissä tuotteissa, mutta niitä saa olla poispestävissä tuotteissa, kuten useissa kampaamotuotteissa.

Moni hotelli on luopunut ympäristösyistä kylpyhuoneiden pienistä sampoo- ja hoitoainepulloista. Nämä pullot ovat sisältäneet lähes aina isotiatsolinoneja.

Isotiatsolinoneja löytyy myös käsitiskiaineesta, maaleista ja liimasta. Niille herkistynyt joutuu karsimaan arjestaan aika lailla muitakin kemikaaleja.

Uusien tuotteiden valinnassa ei tarvitse turvautua kantapäämetodiin. Kosmetiikka-allergia.fi-sivustolta löytyy allergiaportaali, joka auttaa löytämään itselle sopivat kosmetiikkatuotteet.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 17/2022.