Hyvinvointi

Älä käytä hyttyskarkotetta terveydelle ja luonnolle haitallisella tavalla! Näin suojaudut hyttysiltä turvallisesti

Ensin tulee ininä, sitten purema ja kutina, ja kumpikin koettelee unta. Hyttysistä on harmia, mutta niin voi olla karkotteestakin, jos sitä käyttää väärin.

Hyttyskarkotin, hyttyskarkote vai hyttysmyrkky? Mikä auttaisi pitämään hyttyset loitolla? Entä onko hyttyskarkottimilla ja -karkotteilla haittoja ihmisille? Ihotautien ja allergolo­gian erikoislääkäri Maria Huttunen kertoo, miten hyttysiltä suojaudutaan turvallisesti. 

1. Kannattaako hyttysiltä suojautua tautien takia?

Hyttysenpistosta voi huonolla tuurilla saada jänisruton tai pogostantaudin. Jänisrutto on kuumetauti ja pogostantauti aiheuttaa nivelkipuja ja ihottumaa. Taudit esiintyvät epidemioittain, eikä niiden vuoksi tarvitse suojautua hytty­siltä tavallista tarkemmin.

Tavallisin hyttysenpiston ai­heuttama haitta on ihoärsytys ja kutina. Ne eivät vaaranna terveyttä, mutta tuntuvat kurjilta. Iho reagoi pistoihin voimakkaimmin alkukesästä, kun sietokyky niitä kohtaan on vasta kasvamassa. Pistot tuntuvat tavallista napakammilta ohuilla ihoalueilla, kuten kasvoilla ja nilkoissa.

Osa ihmisistä saa hyttysenpistoista yliherkkyysreaktiona nokkosrokkoa muistuttavaa, punoittavaa ihottumaa, ja kutisevat paukamat voivat piinata päiviä. Varsinkin lapsille voi tulla voimakkaita paikallisreaktioita. Varsinainen hyttysallergia on harvinaista, eikä siihen liity vakavaa allergista yleisreaktiota eli anafylaksiaa.

Lue myös: Mietitkö, miksi hyttynen on kiinnostuneempi tietyistä ihmisistä? Tässä syy

2. Mikä on iholle turvallisin tapa suojautua pistoilta ja puremilta?

Peittävä vaatetus ja hyttyshattu ovat turvallisin keino pitää hyönteiset pois iholta. Väljien vaatteiden läpi iholle ulottuminen on hankalaa. Iho kannattaa yrittää suojata vaatetuksella mahdollisimman kattavasti, eikä kuormittaa sitä karkotekemikaaleilla tarpeettomasti.

Joissain karkotteissa käytetylle vaikuttavalle aineelle dietyylitoluamidille eli DEETille voi joskus harvoin allergisoitua.

Karkotteen laittaminen vaatteisiin tai hyönteisverkkoon on aina iholle annostelua parempi vaihtoehto. Kannattaa varmistaa tuotepakkauksesta, sopiiko karkote tekstiileille. Osa tuotteista vahingoittaa niitä.

3. Millainen hyttyskarkote ja hyttyskarkotin ovat turvallisia käyttää?

Hyttyskarkotteiden tulee olla turvallisia sekä ihmiselle että ympäristölle. Suomessa saa myydä vain Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin hyväksymiä valmisteita, jotka tunnistaa Tukesin lupanumerosta.

Ennen kuin käyttää tai hankkii karkotteen, pitää lukea käyttöohje. Siitä selviää esimerkiksi, montako kertaa päivässä karkotetta voi käyttää ja soveltuuko se lapsille, raskaana oleville tai suoraan iholle laitettavaksi.

Höyrystettäviä tai savuavia hyttysmyrkkyjä saa käyttää vain ulkotiloissa eli terasseilla ja patioilla, ja niiden hengittämistä tulee välttää. Ne ja sumutteet voivat ärsyttää astmaa sairastavan hengitysteitä.

4. Miten karkotetta käytetään iholla?

Karkotetta käytetään vain ehjälle, terveelle iholle ja pienelle ihoalueelle. Sitä ei parane käyttää lainkaan, jos iho on ärtynyt. Vaikka karkote haihtuu iholta lämmön vaikutuksesta vähitellen, sillä käsitelty ihoalue kannattaa pestä ennen nukkumaanmenoa.

En suosittele karkotteita kasvoille. Vaikka valmiste ei ärsyttäisi ihoa, se ärsyttää silmiä, eikä sitä ole hyvä joutua limakalvoille, kuten suuhun.

Joskus tuotteen ihoa ärsyttävä aine voi olla jokin muu kuin hyönteisten karkottamiseen tarkoitettu aine, kuten hajuste. Silti karkotetta ei parane kokeilla uudelleen, jos se on kerran aiheuttanut oireita.

Lue myös: Paras hyttyskarkotin valmistuu vain kahdesta aineesta ja on täysin myrkytön – Anna testasi keskellä mökin sakeinta itikkaparvea ja hämmästyi: ”Yllättävän toimiva”

5. Pääseekö hyttysistä eroon ilman myrkkyjä?

Markkinoilla on karkotteita, jotka sisältävät eteerisiä öljyjä, kuten sitruunaruohoa, eukalyptusta ja laventelia. Nekin voivat ärsyttää ja aiheuttaa oireita erityisesti hajusteyliherkille ja muillekin kuin käyttäjälle itselleen. Niiden teho ei välttämättä riitä hyttysten karkottamiseen.

Eteeristen öljyjen kanssa kannattaa olla auringossa tarkkana. Osa niistä voi herkistää ihoa auringolle, jolloin iho palaa tavallista herkemmin. Jos iho kärähtää auringossa, kaikenlaisten karkotteiden käyttöön tulee tauko.

Jos hyttyset harmittavat, kannattaa nauttia kesän sateisista päivistä. Hyttyset kaikkoavat luonnostaan tuulisella ja sadesäällä.

Lue myös: Heippa, hyttyset! Uskoisitko, että kukka voi pitää inisijät loitolla? Tuoksupelargoni on ikisuosikki syystä

6. Miksi ennen metsäretkeä kannattaa syödä antihistamiinia?

Kun hyttynen pistää, ihossa syntyy pieni tulehdusreaktio. Samalla ihossa vapautuu tulehduksenvälittäjäaineita, kuten histamiinia, joka saa ihon punoittamaan, kutisemaan ja turpoamaan.

Antihistamiini vaimentaa histamiinin vaikutusta, mutta koska se ei vaikuta muihin tulehduksen välittäjäaineisiin, se ei vapauta käyttäjäänsä kokonaan hyttysharmeilta. Kaikkia antihistamiini ei auta lainkaan.

Jotta antihistamiinitabletista olisi hyötyä, se pitäisi ottaa vähintään puoli tuntia ennen metsään menoa. Antihistamiinin hyöty selviää lähinnä kokeilemalla. Eri antihistamiinien tehossa ei pitäisi olla eroja.

7. Miten hyttysen purema hoidetaan?

Hyttysenpistoihin voi käyttää apteekista ilman reseptiä saatavaa mietoa hydrokortisonivoidetta, ja sitä voi laittaa ohuelti kasvoillekin. Jos iho on rikki, voiteeksi kannattaa valita antibakteerisia aineita sisältävä hydrokortisonivoide.

Antihistamiinia voi kokeilla tabletin lisäksi pistokohtaan siveltävänä puikkona. Kylmä turruttaa ihoa, ja siksi ihon viilentäminen kylmäkääreillä, jääpalalla ja suihkussa voi auttaa, kuten myös pulahdus viileisiin luonnonvesiin.

Pistokohtaan voi myös levittää perusvoidetta, jonka joukkoon on sekoittanut vähän kylmägeeliä tai perusvoiteen voi laittaa joksikin aikaa jääkaappiin viilentymään. Aloe veraa sisältävä geelikin voi toimia.

Kutina houkuttelee raapimaan, mutta raapiminen pahentaa kutinaa. Se aktivoi tulehdussoluja ja vaurioittaa ihoa. Rikki raavittuun ihoon voi tulla hoitoa vaativa bakteeritulehdus.

Lue myös: Hyttysen pisto – näin lievität inisevien öttiäisten aiheuttamia paukamia

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 13/2023.