Hyvinvointi

Miksi suomalaiset näyttävät aina niin yrmeiltä? Synkille ilmeillemme löytyy tieteellinen selitys

Tutkija, apulaisprofessori Markus Jokela tietää, miksi suomalainen näyttää synkältä ja apealta. Selityksellä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä mielessämme liikkuu.

Suomalainen synkkyys voisi olla vientituote, olemmehan me apeaa ja totista porukkaa. Varsinkin kaamoksen valahdettua niskaamme näytämme kadulla laahustaessamme siltä, että maassa on kansallinen suruaika.

Ja ehkä onkin, sillä joka toinen on masentunut, ja huono itsetunto riivaa meitä kaikkia.

Väärin, sanoo psykologian tutkija, apulaisprofessori Markus Jokela Helsingin yliopistosta.

Lue myös: Positiivinen viestintä tekee parisuhteestasi vahvemman

Arkihavaintojensa perusteella Jokela myöntää ajattelevansa näin joskus itsekin, mutta tiede ei tunnista synkkyyttä suomalaiseksi ominaisuudeksi, päinvastoin. Itsetuntomme on hyvää eurooppalaista keskitasoa, emmekä me masennustilastoissakaan poikkea muista.

Lue myös: Näin parannat empatiaa työyhteisössäsi

Saatamme olla hiukan varovaisia ja varautuneita, mutta tällekin löytyy pätevä tieteellinen selitys.

Suomalainen synkkyys johtuu väestön koostumuksesta

Jokela selittää, että maissa, joiden väestö koostuu erilaisista kansallisuusryhmästä, hymyillään ja ilmeillään enemmän kuin Suomen kaltaisissa, väestöltään hyvin homogeenisissa maissa.

”Jos yhteiskunnassa on monentyyppisiä kulttuureja, siellä ei ole yhtä yhteistä tunnekieltä. Silloin ihmiset joutuvat viestittämään toisilleen enemmän sitä, että eivät ole vaarallisia ja haluavat toisilleen vain hyvää. Sitä kautta he esittävät ilmeitään enemmän”, Jokela sanoo.

Hän kehottaa itse kutakin miettimään, miten käyttäydymme turistina maassa, jonka kieltä emme osaa.

”Väistämättä tulemme hymyilleeksi ja liioittelleeksi positiivisia tunneilmaisujamme.”

Tästä juontuu se, että meidän suomalaisten ei tarvitse ilmeillä keskenämme niin paljon. Etninen taustamme ja tapamme ovat pysyneet historian saatossa hyvin samanlaisina. Olemme samasta puusta veistettyjä ja tiedämme, miten tietynlaisissa tilanteissa yleensä toimitaan.

”Ihmiset eivät kommunikoi toisille aikeitaan, koska voivat olettaa, että muut toimivat odotusten mukaan”, Jokela sanoo.

Yllätys: suomalaiset eivät olekaan pahimpia kivikasvoja

Tiedemiehenä hän kertoo yllättyneensä syksyllä itsekin, kun törmäsi Wisconsinin yliopistossa Yhdysvalloissa tehtyyn tutkimukseen.

Siinä oli laitettu 150 maata järjestykseen sen perusteella, miten heterogeenistä niiden väestö on, ja kuinka paljon näiden maiden kansalaiset kertoivat hymyilleensä tutkimusta edeltäneenä päivänä.

Suomi sijoittuu 150 maan otoksessa ilmeikkyydessään ylimpään kolmannekseen. Etelä-Amerikan maissa osoitetaan kaikkein eniten positiivisia tunteita, mutta monissa Itä-Euroopan ja Aasian maissa ollaan paljon ilmeettömämiä kuin Suomessa.

”Sijoitumme lähestulkoon samalle tasolle kuin Yhdysvallat eli 80 prosenttia tutkijoiden haastattelemista suomalaisista oli nauranut ja hymyillyt paljon”, Jokela ihmettelee.

Suomalainen kulttuuri sallii enemmän kuin moni muu

Jokela myöntää, että saatamme olla katukuvassa hiukan ilmeettömiä, mutta kun arkiseen vaellukseemme tulee pienikin yllättävä särö, jos vaikka juna on pahasti myöhässä, alamme puhua keskenämme ja vitsailla.

Ja vaikka suomalainen kulttuuri ei varsinaisesti kannusta ilmeikkyyteen tai avoimuuteen, se ei myöskään rankaise sellaisesta käytöksestä.

”Suurin osa suomalaisista ei pidä ulkomaalaisen avointa käytöstä epämiellyttävänä, vaan päinvastoin positiivisena. Joissain kulttuureissa normien vastaista käytöstä paheksutaan”, Jokela huomauttaa.