Liikunta

Hanna Partanen: Tällainen on rytmidieetti, jota ”noudattaessaan ei edes tunne olevansa dieetillä”

Suuri osa dieeteistä on julkkisten hehkuttamia ihmedieettejä, jotka lupaavat kuun taivaalta ja joiden lopettamisen jälkeen kilot palaavat rymisten. Millainen on laillistetun ravitsemusterapeutti Hanna Partasen suunnittelema rytmidieetti, jonka avulla moni on saanut painonsa kuriin? 

Dieetti, jota noudattaessaan ei edes tunne olevansa dieetillä. Voiko sellaista edes olla? Kyllä voi, ainakin 48-vuotiaan naisen mukaan, joka on noudattanut laillistetun ravitsemusterapeutti Hanna Partasen kehittämää rytmidieettiä. Dieetin keskiöön nousee ruokailujen oikeanlainen rytmittäminen. 

”90 prosenttia painonpudotuksessa onnistuneista sanoo, että kaikkein olennaisin asia homman toimimaan lähtemisessä oli se, että saa rytmin kuntoon. Viime vuosina on tullut yhä enemmän ja enemmän näyttöä, että rytmityksellä on todella suuri merkitys painonhallinnassa. Jos haluaa pudottaa painoa, painonpudotustulos voi olla paljon parempi, jos ruokailut rytmittää oikein”, Hanna Partanen sanoo. 

Partanen tietää, mistä puhuu. Hän on toiminut 15 vuotta ravitsemusterapeuttina ja nähnyt rytmidieetin toimivan asiakkailleen.

Mikä ihmeen rytmidieetti? 

Rytmidieetti perustuu pitkälti perinteisiin ravitsemussuosituksiin. Sitä ei kuitenkaan pitäisi sanoa ääneen, sillä ihmismieli janoaa jotakin uutta ja ihmeellistä. Taikatemppua, jonka uskoo toimivan, koska se on uusi ja kiinnostava. Ravitsemussuositukset eivät tyypillisesti ole ihmisistä kiinnostavia. Muotidieetit sen sijaan ovat. 

”En koskaan sano asiakkailleni, joille ehdotan rytmidieettiä, että siinä ei ole mitään ihmeellistä. Heidän pitää itse saada kokeilla dieettiä muutaman viikon ajan. Sen jälkeen he tulevat vastaanotolle ja sanovat, että ’tämä oli aika helppoa, ei tässä ollut oikeastaan mitään ihmeellistä, mutta tämähän toimii’.”

Se, kuinka nopeasti rytmidieetti alkaa tuottaa tulosta, riippuu ihmisen lähtöpainosta. Hanna Partanen pyytää yleensä asiakkaitaan kokeilemaan dieettiä 3–4 viikkoa ja katsomaan, mitä tapahtuu. 

”Useimmilla painoa tippuu vähintään 1–3 kiloa. Joillakin voi tippua enemmänkin, jos on enemmän tiputettavaa. Yleensä ne, jotka tiputtavat vain sen yhden kilon, ovat haastavia tapauksia eli viiskymppisiä, vaihdevuosissa olevia naisia, joille kroppa ei meinaa toimia. Heilläkin kilo per kuukausi on hyvä tulos, jos paino lähtee siitä laskuun.”

Laskeva paino ei ole ainoa rytmidieetillä saavutettu asia. Moni Partasen asiakkaista kertoo, että jo muutamassa viikossa vireystila on parantunut ja vatsaoireet helpottaneet.

”Ylipäänsä elämänlaatu on parantunut niin paljon, että asiakkaani ovat oppineet ajattelemaan, että painonlasku on vain bonusta. Moni sanoo, että heillä on nyt todella hyvä olo ja he hallitsevat syömistään paremmin kuin koskaan. Sen takia painosta on tullut toissijainen asia ja hyvästä olotilasta ensisijainen. Se on musiikkia korvilleni.”

Lue myös: Laihduttaminen onnistuu myös ilman dieettiä: nämä 6 helppoa niksiä auttavat laihtumaan

Miten rytmidieetti toimii? 

Moni suomalainen syö varsin iltapainotteisesti. Aamupala saattaa jäädä välistä, ja jos päivä on kiireinen, lounaskin sivuutetaan. Päivällisellä syödään hartaasti. Siksi energiansaanti on iltapainotteista. Kalvavaa nälkää tilkitään paljon energiaa sisältävillä välipaloilla.

Tätä vinksahtanutta rytmiä rytmidieetti lähtee korjaamaan. Rytmidieetissä aterioita syödään tasaisesti pitkin päivää. 

”Useimmille 3–5 tunnin välein syöty ateria tai välipala on hyvä. Jos ateriaväli on alle kolme tuntia, syöminen menee helposti naposteluksi. Hyvin monella tauko ruokailujen välillä on yli viisi tuntia, ja silloin syömisen hallinta alkaa heiketä.”

Itse asiassa kaikkein paras olisi, jos ateriarytmin voisi keikauttaa aamupainoitteiseksi. Silloin suurin osa päivän energiasta saataisiin aamupalalla ja lounaalla. Päivällisaikaan syötäisiin vain kevyesti. Tutkimusten mukaan illalla syödyt kalorit vaikuttavat nimittäin lihottavan enemmän kuin aamulla syödyt kalorit. Siksi laihduttaja voi hyötyä siitä, että pyrkii syömään enemmän aamulla kuin illalla. 

Aamulla syöty kalori saattaa olla vähemmän lihottava kuin illalla syöty kalori.

”On saatu tieteellistä näyttöä, että ateriarytmi säätää elimistön ruokakelloja ja sitä kautta myös aineenvaihduntaa ja hormonitoimintaa. Sen takia vaikuttaa siltä, että aamulla syöty kalori saattaa olla vähemmän lihottava kuin illalla syöty kalori. Tällä on vaikutusta paitsi sokeri- myös kolesterolianeenvaihduntaan. Ruokailun rytmityksellä näyttää siksi olevan merkitystä myös diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin.”

Aamupainotteinen ruokailurytmi ei istu aina kovin hyvin suomalaiseen ruokakulttuuriin ja arkeen. Osa Partasen asiakkaista syökin aamupainotteisesti erityisesti viikonloppuisin. Aamulla syödään iso brunssimainen aamupala, sen jälkeen aterioissa kevennetään iltaa kohti. 

Rytmin lisäksi rytmidieetissä loksautetaan kohdilleen sopiva energiansaanti. Päivittäinen kalorimäärä on keskimäärin 1 400–1 800 kilokaloria. Sopiva kalorimäärä riippuu siitä, minkä kokoinen ihminen on ja kuinka paljon hänellä on painoa pudotettavana. Pienikokoinen valitsee pienemmän energiamäärän kuin isokokoinen. 

”Jos aviopari haluaa alkaa noudattaa rytmidieettiä, he voivat syödä samaa ruokaa. Keskeistä on huomioida annoskoot.”

Lue myös: Miten laihtua nopeasti? Ravitsemusterapeutti vastaa yleisimmin kysyttyyn laihdutuskysymykseen

Rytmidieetissä pitää myös joustaa

Se, mikä erottaa rytmidieetin monista muista dieeteistä, on jousto. Päivittäisistä kalorimääristä saa ja jopa pitää joustaa. Joustaminen tehdään hallitusti. Partasen mukaan jokaisen ihmisen pitäisi löytää ne tavat, jotka ovat itselle tärkeitä tapoja herkutella. Mitkä ovat niitä herkkuja, joista haluaa pitää kiinni ja joista oikeasti tykkää? Osa ihmisistä saattaa herkutella vain tavan vuoksi.

”Ihmiset joutuvat punnitsemaan myös sitä, milloin he haluavat syödä nämä herkut, ja tulevat tietoisemmiksi omasta herkuttelustaan. Jos suklaasta pitävän ihmisen jousto on kolme suklaapatukkaa viikossa, halutessaan hän voi syödä lauantaina kolme suklaapatukkaa putkeen. Jos viikon varrella on kuitenkin tilanne, jolloin suklaapatukka voisi pelastaa päivän, hän voi syödä suklaan myös silloin.”

Kun syömisen perusta on kunnossa ja varsinkin rytmitys, joustot eivät kaada maailmaa.

Myös sosiaalisissa tilanteissa tiukoista ruokarajoitteista voi joustaa. 

”Jos on kummin kaiman serkun synttärit, siellä otetaan pala voileipäkakkua ja pari keksiä, eikä mennä syömään lämmintä rahkaa narikkaan omasta tarkusta. Rytmidieettiin kuuluvat sosiaaliset joustot, koska ne ovat osa ruokakulttuuria.”

Joustot aiheuttavat Partasen asiakkaissa paitsi ihastusta myös ihmetystä. Miten olen voinut laihtua, vaikka kävin kaksilla synttäreillä ja Tallinnan risteilyllä?

”Ihmisten pitää ymmärtää, että kun syömisen perusta on kunnossa ja varsinkin rytmitys, joustot eivät todellakaan kaada maailmaa, olivatpa ne sosiaalisia tai omia joustoja”, Partanen kertoo. 

Lue myös Anna.fi: Pätkäpaasto, hiilihydraattien karsiminen ja ateriankorvikkeet – Patrik Borg paljastaa tuttujen painonhallintakeinojen vaaranpaikat

Mitä pitää ottaa huomioon, jos haluaa aloittaa rytmidieetin? 

Vaikka rytmidieetti on toimivaksi todettu ja turvallinen tapa laihduttaa, ennen kuin ryhtyy suinpäin kokeilemaan dieettiä, kannattaa miettiä omia voimavarojaan. Ovatko ne sellaisella tasolla, että jaksaa opetella esimerkiksi ranskan kieltä?

”Muutos vaatii aina voimavaroja. Uuden syömistavan oppiminen on vähän kuin uuden kielen oppiminen. Ensin perusteet ja myöhemmin opittua aletaan soveltamaan. Vaikka rytmidieetti antaa tietynlaisen rungon syömiselle, loppupeleissä ihminen oppii vähitellen soveltamaan sitä ja nälkä-kylläisyys-sektori alkaa toimia paremmin. Painonhallinta on sitten pysyvää.”

Yksi muutama ihmisryhmä, joille rytmidieetti ei välttämä sovi. Esimerkiksi keski-iässä voimavarat voivat olla vähissä, kun samalla huolehditaan aikuistuvista lapsista ja ikääntyvistä vanhemmista. 

”Saatan antaa tällaiselle asiakkaalle rytmidieetin ohjeistuksen, mutta todennäköisimmin käy niin, että hän ei jaksa kaivaa niitä papereita edes ulos laukusta kotiin päästyään.”

Pahasti univajeisellekaan rytmidieetti ei välttämättä sovi. Uni vaikuttaa aineenvaihduntaan ja siihen, pystyykö tekemään muutoksia. Jos uniongelmat ovat pahoja, vähäkalorinen ruokavalio voi aiheuttaa sen, että menettää enemmän lihasmassaa kuin rasvamassaa. Se ei ole koskaan tavoiteltavaa. Myöskään syömishäiriöistä kärsivän ei kannata kokeilla rytmidieettiä ilman ammattilaisen tukea. 

Rytmidieetti on Partasen mukaan parhaimmillaan osviitta koko loppuelämän ruokarytmille. Täysin orjallisesti dieettiä ei tarvitse noudattaa ikuisuuksia, mutta ruokailurytmistä kannattaa silti pitää kiinni. Kun tavoite on saavutettu, joustoja voi lisätä. Välillä voi herkutella vapaamminkin. 

”Minulla on seurannassa useampia asiakkaita, jotka ovat useamman vuoden noudattaneet rytmidieettiä. Palaute on edelleen hyvää. He sanovat, että jos paino alkaa nousta, he palaavat rytmidieetin perusteisiin. He tietävät, että rytmidieetti toimii ja se on turvallinen tapa laittaa ruokavalio taas raiteilleen, jos paino meinaa lähteä syystä tai toisesta nousemaan.”

Hanna Partasen kirja Rytmidieetti – Pysyvää painonhallintaa joustavalla kontrollilla (Readme) ilmestyi elokuussa.