Voiko manifestointi todella tuoda rahaa tai rakkautta? Tutkijan mukaan kyllä, mutta ilmiössä on myös vaaransa
Pyydä, usko ja ota vastaan, niin ajatuksista tulee totta. Manifestoinnista on tullut valtava ilmiö, ja yhä useampi uskoo sen voimaan unelmien toteutumisessa. Tutkijat arvioivat, voiko menetelmässä olla perää.
Parkkipaikka läheltä ovia, kimaltava pikkujoulumekko, unelmien työpaikka tai puoliso. Muun muassa tällaisia asioita ihmiset manifestoivat itselleen, kertoo manifestoinnista väitöskirjaa Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan tekevä toimittaja Eveliina Lauhio.
Manifestointi tarkoittaa uskoa siihen, että ajatuksilla on mahdollista vaikuttaa unelmien toteutumiseen.
”Jos haluaa vaikka uuden sohvan, ihminen voi miettiä, mistä materiaalista sen haluaa ja missä värissä. Jos seuraavassa hetkessä juuri sellaisen sohvan löytää alennusmyynnistä, saattaa kokea, että manifestointi toimii”, Lauhio kuvailee.
Manifestoinnista on tullut viime vuosina huippusuosittu ilmiö länsimaissa. Esimerkiksi videopalvelu Tiktokissa tunnisteella #manifestation merkityillä videoilla on lähes 50 miljardia näyttökertaa. Tarjolla on yhä enemmän verkkokursseja ja self help -oppaita, joissa opetetaan erilaisia tapoja manifestoida.
Osa manifestoijista hyödyntää visuaalisia tekniikoita, kuten unelmakarttaa. Siihen on tarkoitus leikata lehdistä kuvia haaveista ja visualisoida se, miten haaveista tulee totta.
”Joku korostaa kiitollisuuden tai tunteiden merkityksiä. Jos haluaa puolison, ei riitä, että toivoo vaikkapa puolisoa, vaan pitää myös tuntea ja elää niin kuin itsellä olisi puoliso. Voi tehdä puolison vaatteita varten tilaa vaatekaappiin. Alkaa elää niin kuin toive olisi jo totta”, Lauhio sanoo.
Sosiaalisessa mediassa trendaa niin sanottu lucky girl syndrome -tekniikka (suom. onnekkaan tytön oireyhtymä), joka korostaa myönteisen ajattelun voimaa.
”Usein siihen liittyy raha tai taloudellinen menestys. Voidaan myös toivoa itselle terveyttä tai ystäviä. Videoissa, joita itse olen katsonut, korostuu ajatus siitä, että kunhan vain tarpeeksi uskoo, elämään alkaa virrata upeita asioita”, Lauhio kuvailee.
Puhe manifestoinnista on arkipäiväistynyt
Aikakauslehtiin henkilöhaastatteluita kirjoittava Eveliina Lauhio kiinnostui manifestoinnista ilmiönä viitisen vuotta sitten törmättyään siihen toistuvasti toimittajan työssään.
”Tapaan paljon erilaisia ihmisiä. Riippumatta haastattelun aiheesta, ihminen saattoi alkaa puhua manifestoinnista. Mielenkiintoista on, että ihmiset puhuvat asiasta hyvin eri sanoilla”, Lauhio sanoo.
Minun havaintoni on, että manifestoinnista voi puhua yhtä arkisesti kuin siitä, että on käynyt vesijuoksemassa.”
Eveliina Lauhio
Joku sanoi manifestoivansa, toinen puhui uskovansa positiivisen ajattelun voimaan. Osa kertoi, kuinka manifestointi todella saa toiveet toteutumaan, mutta ilmaisi heti perään haluavansa välttää manifestointi-sanaa, koska ei halua leimautua ”hörhöksi”.
”Minun havaintoni on, että manifestoinnista voi puhua yhtä arkisesti kuin siitä, että on käynyt vesijuoksemassa”, Lauhio sanoo.
Hänen tavoitteenaan on selvittää alkuvaiheessa olevassa väitöskirjatutkimuksessaan, miten henkisyys ja kaupallisuus kietoutuvat yhteen manifestointi-ilmiössä ja keitä ovat suomalaiset manifestoinnin harjoittajat ja tuottajat eli he, jotka ovat tehneet siitä bisneksen.
Millainen ihminen on taipuvainen uskomaan manifestointiin? Lauhion kokemuksen mukaan manifestointia harjoittavat hyvin monenlaiset ihmiset. Esimerkiksi ihmisen maailmankatsomuksella ei välttämättä ole merkitystä.
”Manifestointi voi sopia niin juutalaiseen, kristittyyn tai ihmiseen, joka sanoo olevansa uskonnoton. Ei ole väliä, uskooko jumalaan tai korkeampaan voimaan”, Lauhio sanoo.
Väitöskirjatutkijan mukaan aiemmat tutkimukset osoittavat, että uushenkisyyden kentällä naisten osuus korostuu.
”Siitä on tutkimusta, että kaikenlaisen henkisyyden opiskelusta on tullut länsimaissa erityisesti naisten tapa harjoittaa uskontoa. Naiset ovat keskeisessä asemassa parantajina, hoitajina ja asiakkaina”, Lauhio sanoo.
Manifestointi ei ole uusi ilmiö – juuret 1800-luvulla
Miksi manifestointi on nyt niin suosittua? Väitöskirjatutkija Eveliina Lauhio arvelee, että taustalla vaikuttaa tällä hetkellä trendaava uusliberalistinen ihmiskäsitys, jonka mukaan menestys on ihmisestä itsestään kiinni.
”Painotetaan sitä, eikä välttämättä oteta huomioon lähtökohtia, jotka ihmisillä ovat erilaisia”, Lauhio sanoo.
Myös yksittäisillä vaikuttajilla on merkitystä. Eräänlaisena nykyajan manifestointibuumin primus motorina voidaan pitää australialaista tv-tuottaja Rhonda Byrnea, jonka vuonna 2006 ilmestynyt Salaisuus-kirja nousi maailmanlaajuiseen myyntimenestykseen.
Varsinaisesti mistään uudesta ilmiöstä ei kuitenkaan ole kyse. Manifestoinnin juuret ovat Lauhion mukaan Yhdysvalloissa 1800-luvulla vaikuttaneessa New Thought -liikkeessä, jossa vallitsi käsitys vetovoiman laista.
Käytännössä kyse on siitä, että ihminen voi vaikuttaa omiin asioihinsa, kuten terveyteen, onneen ja vaurauteen, ajatustensa ja asenteensa kautta: positiivinen ajattelu vetää puoleensa positiivisia asioita, kuten rikkautta ja rakkautta, ja negatiivinen ajattelu negatiivisia asioita, kuten köyhyyttä ja sairautta.
”Usein siihen liittyy maagista ajattelua. Voidaan puhua energioista, värähtelystä tai universumista, joka vastaa ihmisen omaan värähtelyyn”, Lauhio sanoo.
Voiko manifestointi todella toimia? Lauhion mukaan riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee ja millainen rooli manifestoinnilla on ihmisen elämässä.
”Monet ovat sanoneet, että he saavat manifestoinnista toiveikkuutta ja luottamusta. Toiveet ovat toteutuneet ja manifestointi on muuttanut elämän ja asenteen positiivisemmaksi. Mutta onko siitä tutkitusti hyötyä, sitä en osaa sanoa. Jos ihminen kokee, että manifestointi tekee onnellisemmaksi, eikö se silloin hyödytä?” Lauhio sanoo.
Tavoitteiden miettiminen voi lisätä hyvinvointia
Kysytään asiaa siis psykologilta. Voiko manifestoinnista olla hyötyä ihmisen hyvinvoinnille? Kyllä, väittää psykologi ja kasvatustieteen akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro Helsingin yliopistosta.
Hän ajattelee, että parhaimmillaan manifestointi tukee ihmisen psykologisia perustarpeita: lisää autonomiaa eli tunnetta siitä, että omaan elämään voi vaikuttaa, kompetenssia eli kokemusta omasta kyvykkyydestä ja yhteenkuuluvuutta muiden ihmisten kanssa.
Asiat eivät kuitenkaan vain tapahdu pelkästä ajattelun voimasta. Olennaista on, että ihminen ymmärtää, että niille voi myös tehdä jotain. Silloin ihminen ottaa toimijuuden omasta elämästään omiin käsiinsä, Salmela-Aro painottaa.
On tärkeä ymmärtää, että kaikille tulee haasteita elämässä. Mutta onnistumisten kautta rakennetaan toivoa ja positiivista minäkuvaa. Sillä on vaikutusta onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen.
Katariina Salmela-Aro
Hän lähestyy manifestoinnin hyötyjä tavoitteiden asettamisen ja saavuttamisen näkökulmasta. Ihmisen on jollain tavalla konkretisoitava tavoitteitaan: on mietittävä, mitä haluaa ja miten tavoitteen voi konkreettisesti saavuttaa sekä toimittava ja puhuttava tavoitteesta myös muille.
”Jos ystävät tietävät, että sinulla on tällainen tavoite, se lisää omaa sitoutumista tavoitteeseen. Silloin ei ole enää niin helppo luovuttaa. Se voi auttaa tavoitteen saavuttamisessa”, Salmela-Aro sanoo.
Myös matkan varrelle osuvia potentiaalisia esteitä kannattaa ennakoida. Jos a-suunnitelma epäonnistuu, mikä voisi olla b-suunnitelma? Keskeisten vastoinkäymisten miettiminen auttaa varautumaan ja luo siten turvallisuuden tunnetta. Negatiivisiin asioihin ei kuitenkaan saa jäädä psykologin mukaan vellomaan.
”On tärkeä ymmärtää, että kaikille tulee haasteita elämässä. Mutta onnistumisten kautta rakennetaan toivoa ja positiivista minäkuvaa. Sillä on vaikutusta onnellisuuteen ja tyytyväisyyteen”, Salmela-Aro sanoo.
Mustavalkoinen ajattelu kannattaa unohtaa
Ongelmalliseksi manifestointi voi muuttua siinä vaiheessa, jos asetetut tavoitteet ovat epärealistisia, ankaria tai mustavalkoisia. Metsään mennään esimerkiksi silloin, jos ihminen ajattelee, että sairastuminen syöpään on omien negatiivisten ajatusten syytä tai pettyy siihen, ettei ole vuoden päästä naimisissa tai miljonääri, tutkijat Katariina Salmela-Aro ja Eveliina Lauhio sanovat.
”Jos tavoitteena on parisuhde, sen ei tarvitse tarkoittaa sitä, että olet vuoden päästä naimisissa ja sinulla on lapsia”, Salmela-Aro sanoo.
Psykologisen hyvinvoinnin kannalta matkan varrelle on tärkeää asettaa helposti saavutettavia välitavoitteita. Niiden saavuttaminen lisää mielihyvää ja onnistumisen, ylpeyden ja ilon tunteita sekä motivoi jatkamaan päätavoitteen tavoittelua.
”Voi olla hyvä, että ihminen palkitsee itsensä hyvin pienistä onnistumisista, jolloin tavoitteen saavuttaminen muuttuu sisäiseksi onnistumiseksi. Silloin ei tarvita enää ulkoisia motivaation keinoja. Asian saavuttaminen jo itsessään motivoi”, Salmela-Aro sanoo.
Parisuhdetta tavoittelevan välitavoite voi olla se, että antaa mahdollisuuden sille, että voi tutustua uusiin ihmisiin – aloittaa vaikkapa uuden harrastuksen.
”Jos mielenkiinnon kohteet ovat samat, ehkä parisuhdekin voi saada alkunsa ilman, että teet kauheasti asioita sen eteen”, Salmela-Aro sanoo.
Lue myös Anna.fi: Sopivan kokoiset unelmat parantavat elämänlaatua, mutta liian isot voivat aiheuttaa pahaa oloa – näin unelmoit oikein
Väitöskirjatutkija toivoo lisää keskustelua alan eettisyydestä
Katariina Salmela-Aro on sitä mieltä, että jonkinlaista tavoitteiden asettamista osana elämän suunnittelua olisi hyvä opettaa kouluissakin. Kaupallisiin manifestointipalveluihin, joissa liikkuu mukana raha, Salmela-Aro suhtautuisi kuitenkin pienellä varauksella, vaikka ei niitä täysin tyrmääkään.
Eveliina Lauhio on huomannut, että manifestointikurssin vetäjä saattaa markkinoida omaa kurssiaan kertomalla, että juuri hänen kurssillaan on paras manifestointitekniikka.
”Saatetaan sanoa: ’Eikö manifestointi ole toiminut, tule kurssilleni, niin opetan puuttuvan palasen’”, Lauhio sanoo.
Psykologin, psykoterapeutin tai lääkärin ammattia saavat harjoittaa vain Valviran eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston hyväksymät ja nimikesuojatun ammattipätevyyden koulutuksen saaneet henkilöt. Vastaavaa tahoa, joka valvoo manifestointi- tai muun hyvinvointikentän toiminnan asiallisuutta, ei ole. Lauhio toivoo lisää keskustelua alan eettisyydestä.
”Se on melko villi kenttä. Kuka tahansa voi väittää olevansa mitä tahansa ja pistää bisneksen pystyyn, kun ei tarvitse olla koulutusta. Kuluttajalle, joka ostaa palveluita, jää aika iso vastuu”, Lauhio sanoo.
Lauhio nostaa esiin australialaisen Queenslandin yliopiston tutkimuksen, jonka mukaan ihmiset, jotka uskovat siihen, että taloudellista menestystä on mahdollista manifestoida, tekevät todennäköisemmin riskialttiita sijoituksia ja päätyvät talousahdinkoon.
”Yhden tutkimuksen perusteella ei voida kuitenkaan tehdä kovin suuria johtopäätöksiä. Tätä ei ole hirveästi tutkittu. Siksi tarvitaan lisää tutkimusta”, Lauhio muistuttaa.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Voiko manifestointi todella tuoda rahaa tai rakkautta? Tutkijan mukaan kyllä, mutta ilmiössä on myös vaaransa