Suhteet

Isoisälle on suomen kielessä yli 20 erilaista nimitystä – äänestä, mitä nimeä sinä käytät isoisästäsi!

Ukki, vaari, pappa vai kenties äijä tai ukko? Isoisää voi kutsua monilla eri nimityksillä.

Rakkaalla isoisällä on monta nimeä. Ukki, vaari ja pappa ovat nykyään yleisemmin käytetyt nimitykset isoisästä. Isoisä-sana on monta sataa vuotta vanha.

”Sana isoisä on todettu vasta ensimmäisestä suomenkielisestä Bibliasta 1642, mutta sanan osat ovat vanhoja. Molemmat sanan osat, sekä iso että isä, ovat ikivanhoja. Isä-sana on perinteinen suomalais-ugrilainen sana”, kertoo kielitieteilijä Kaisa Häkkinen.

Usein isoisän nimitykseen vaikuttaa se, miten vanhemmat itse ovat kutsuneet isovanhempiaan tai mihin nimityksiin he ovat tottuneet esimerkiksi murteessaan tai kotiseudullaan.

”Meil on aina ollut pappa. Mieheni on lapsenlapsilleen taata, kuten aiemmatkin isoisät hänen äitinsä puolelta”, kertoo eräs Kotilieden lukija.

Kotilieden Facebook-kyselyssä lukijat kertoivat, millä nimityksellä he ovat kutsuneet omia isoisiään tai millä nimellä heitä kutsutaan, jos he ovat itse isoisiä. Vastauksia tuli yli 900. Vastauksista löytyi paljon yleisiä nimityksiä ja joitakin hieman harvinaisempia nimityksiä. Tässä jutussa on kommentteja Kotilieden lukijoilta.

Yleisimmät isoisän nimitykset: vaari, ukki ja pappa

Nimitykset vaari ja pappa ovat molemmat tulleet suomen kieleen ruotsin kielestä. Vaari voi tarkoittaa myös isää, sillä se on lainattu ruotsin kielen sanasta far. Suomessa sitä käytetään enemmän kuvaamaan isoisää.

Kotilieden lukijat kertovat näin: 

”Vaari oli molempien vanhempieni isä. Vaari on myös oma isäni.”

”Itse olen vaari. Minulla oli pappa ja vaari. Isäni lapsilleni on pappa. Vaimoni isä lapsillemme on ukki.”

”Pappa-nimitys kulkee meillä suvussa.”

Ukki on johdettu vanhemmasta nimityksestä ukko. Molempia käytetään yhä tänä päivänä isoisästä. Ukko voi myös tarkoittaa nykypäivänä pelkästään vanhaa miestä.

”Ukki oli isäni isä, samoin isä oli lapsenlapsille ukki.”

Ukki-sana on tullut kirjakieleen vasta 1800-luvun loppupuolella, mutta murteissa sitä on luultavasti käytetty paljon pidempään.

Lue myös: Suomen kielestä löytyy ainakin 20 nimitystä isoäidille – millä nimellä sinua kutsutaan?

Harvinaisemmat nimitykset: äijä, ukko, vaija ja taata

Vanhimmat suomenkieliset nimitykset isoisälle ovat äijä ja ukko. Äijä on näistä vanhempi ja sana tunnetaan myös Inkerissä ja Kannaksen etelä- ja keskiosasta sekä Peräpohjolasta. Ukko-sanan vanha alue alkaa Kannakselta välittömästi äijä-alueen pohjoispuolelta. Kotilieden lukijat kertoivat näin: 

”Karjalasta kun oli, niin isoisääni kutsuttiin äijäksi.”

”Äijäksi kutsuin molempia, sekä isän että äidin isää.”

”Minulla ja miehelläni on aikoinaan ollut äijä, Esa-äijä, Jaakko-äijä, Antti-äijä ja Simo-äijä. Omilla lapsillamme oli 70-luvulla pappoja, mutta sitten palasimme vanhaan kannakselaiseen tapaan. Vunukat eli lapsenpapset kutsuvat miestäni nykyään äijäksi.”

”Minä kun synnyin, äitini isä oli sanonut, että hän ei ole sitten mikään pappa tai vaari vaan ukko. Ja niin hän kulki ukkona.”

Vaija on vähemmän käytetty nimitys, mutta sekin on lainattu ruotsin kielestä samoin kuin stadin slangin sana faija. V-alkuisena se tarkoittaa isoisää.

”Minulla oli vaija ja affu, lapsillani oli vaari ja ukki, mieheni on lastenlapsille pappa.”

Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa käytetään isoisästä nimitystä taata. Myös kirjailija Frans Emil Sillanpää nimitti itseään taataksi. Tämä sana on tullut alun perin lapsen kielestä ja jäänyt puhekieleen.

”Äidin isä oli taata. Oli Kiikasta kotoisin.”

Lähteenä käytetty kielitieteilijä Kaisa Häkkisen haastattelua ja Kielikellon artikkelia.

Lue myös Kaksplus.fi: Mummo, eukkomamma, nanna… Isovanhemmalla on monta nimeä, mutta kutsumanimi voi aiheuttaa jopa perheriidan