isoäitien nimitykset

Suomen kielestä löytyy ainakin 20 nimitystä isoäidille – millä nimellä sinua kutsutaan? Äänestä!

Isoäideille piisaa lempinimiä ja on tullut aika selvittää, mikä nimityksistä on yleisin! Käy äänestämässä jutun lopussa, mitä isoäitien nimityksistä sinusta käytetään!

Ämmi, muori, mumma, mummu, mummo, momma, mummi, mamma, mimmu, mimmi, mommo, eukko, mummukka, mummeli, maamo, ämmä, nanna, fammu, famu ja vammu.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta niin on myös rakkaalla isoäidillä! Suomen kielestä löytyy ainakin 20 nimitystä isoäidille sekä roppakaupalla harvinaisempia nimityksiä – titteleitä, jotka on annettu vain yhdelle tai muutamalle isoäidille.

Kotilieden lukijat kertoivat Facebookissa ja Instagramissa, minkä isoäititittelin he ovat saaneet lapsenlapsiltaan tai mitä nimitystä ovat pyytäneet itsestään käytettävän. Kokosimme yhteen kiinnostavimmat isoäitien nimitykset.

Käy äänestämässä jutun lopussa, mitä nimitystä sinusta käytetään ja kerro kommenteissa, millä nimellä kutsuit omia isoäitejäsi!

Lue myös: Johanna, 60, on salaa isoäiti – lue koskettava tarina

Mummot, mummit, mummut, mommot ja mommat

Suuri osa perinteiseistä isoäitiä tarkoittavista nimityksistä johtaa juurensa ruotsin mormor-sanaan. Mummu-nimitystä on tyypillisesti käytetty länsimurteiden alueella ja Kymissä, Keski-Suomessa ja pohjoisessa Savossa. Mummo puolestaan on yleisin itämurteiden alueella.

Kyllä minä olen mummo. Omalla mummollani oli lämmin syli ja pehmeä povi. Oli hyvä olla turvassa maailmalta. Tämän toivon olevan sukupolvikokemus myös tulevassa ajassa.

Mumma-titteli on tyypillinen Pohjanmaalla, Kainuussa ja Länsipohjassa, momma puolestaan Etelä-Pohjanmaalla.

Mummi on nimityksistä uusin. Siitä johtunee, että monet Kotilieden lukijoista kokivat mummin kuulostavan yleisimmistä isoäitien nimityksistä nuorekkaimmalta:

Mummi olen, kuten äitini oli lapselleni. Mummu ja mummo kuulostavat vanhoilta.

Myös näin isoäidit kommentoivat nimityksiään: 

”Mummi kuulostaa minun korvaani semmoiselta hienostorouvalta. Itse miellän itseni enemmän mummuksi ja sillä nimellä nykyään lapsenlapseni minua kutsuu. Pienempänä hän sanoi ”kääkkä” ja harmittaa, ettei otettu sitä käyttöön. Se ois ollut niin mua!”

”Minä olen mummi. Parempi mielestäni kuin mummo, jota käytetään myös kuvaamaan vanhaa naista. Itse olin viisissäkymmenissä tullessani ekaa kertaa mummiksi, enkä taatusti ollut mikään mummo vielä.”

”Haluan olla mummo, koska minulla oli aivan ihana karjalaismummo. Toivon, että olisin edes murunen semmoista mummoa!”

”Suomenkielisille lastenlapsille olen mamma ja ruotsinkielisille mommo. Itse puhun mummumammasta, kun ei aina jaksa miettiä, mikä olen ja keitä on paikalla.”

Lue myös: ”Kyllä ihminen voi rakastaa myös toisten lapsia” – Hilkasta tuli yllättäen mummi maahanmuuttajaperheelle, kun pieni tyttö juoksi kadulla syliin

isoäitien nimitykset

Muorit, mammat, eukot ja nannat

Nämä nimitykset ovat alunperin merkinneet äitiä, mutta kielen kehittyessä niistä on tullut nimityksiä isoäidille. Mamma on tuttu nimitys Etelä- ja Keski-Suomessa, mor-sanasta muokkautunutta muori-nimitystä käytetään länsimurteissa Oulun seudulle asti, Keski-Suomessa ja osittain myös Kainuussa.

Mamma tuntui ainoalta oikealta nimitykseltä, vaikka ensimmäisen lapsenlapsen toinen isoäiti on myös mamma. Mutta mikään muu ei olisi tuntunut, että se olisin minä.

Nanna-nimitys on lähtöisin ruotsalaismurteista ja sitä käytetään muun muassa Kymenlaaksossa ja Suomenlahden saarilla.

Eukko sana lienee harvinaisimpia isoäitien nykynimityksistä, mutta Kotilieden lukijoista löytyi myös niitä isoäitejä, joita kutsuttiin tällä nimellä.

Fammut, famut ja vammut

Ruotsinkielisillä alueilla farmor-sanasta on muotoutunut useita hellittelynimiä isoäidille. Fammu on tuttu Satakunnasta, Varsinais-Suomesta, Uudenmaan rannikolta ja Perämeren rannikkoalueilta. Myös muodot famu, fammo ja famo ovat käytettyjä.

Vammu-nimitys on puolestaan käytössä Oulun seudulla ja Koillismaalla.

Suomenruotsalaisen vaimona olen mummi tyttäremme lapsille ja fammu poikamme lapselle.

Lue myös: Toivoin lapsenlapsia yli 10 vuotta – tältä isovanhemmuus nyt tuntuu

Ämmät ja ämmit

Ensimmäinen tunnettu suomenkielinen sana isoäidille on ämmä. Nykyään sanalla on hieman ikävä kaiku, mutta Kotilieden lukijoista ainakin yksi kertoi, että hänen lapsenlapsensa kutsuvat häntä ämmäksi.

Ämmä-sanan muunnos ämmi puolestaan on yleisesti käytössä Peräpohjolassa ja Länsipohjassa sekä Kainuussa.

Omaa mummoani kutsuin torniojokilaaksolaiseen tapaan Ämmiksi.

Harvinaisemmat isoäitien nimitykset

Suomen kielestä löytyy myös joukko omalaatuisia, uudempia nimityksiä isoäidille. Osaa isoäideistä kutsutaan niin ainutlaatuisilla nimityksillä, että niitä tuskin toisissa kodeissa kuullaan.

Yleisimpiä harvinaisista nimityksiä ovat mimmi, mimmu, mummeli ja mummukka.

Vanhin lapsenlapsista antoi joskus nimen mimmi ja sitä käyttävät veljensä kanssa. Hauska nimitys, joka sopii mielestäni minulle. Nykyään kuulee muillakin käytettävän.

Jotkin lempinimet ovat saaneet alkunsa lapsen vaikeuksista ääntää jokin kirjain tai sana:

”Aluksi olin mumpsi, mutta se oli varmaankin vaikeaa lausua, joten uppi minusta tuli.”

”Minä olen tällä hetkellä tulli, kun 2,5 vuotias ei osaa sanoa m-kirjainta, muuten olisin mummi.”

Osa Kotilieden lukijoiden isoäitinimityksistä on niin uniikkeja, että niitä löytyy tuskin keneltäkään muulta isoäidiltä. Näihin lukeutuvat muun muassa ummu, timmu, muissi ja pumpum.

Ensimmäinen lapseni antoi minulle nimen pumpum! Kaikki viisi lastenlasteni kutsuvat minua pumpumiksi, tykkään siitä kovasti.

Vieraiden kielien vaikutus ja isoäitien nimitykset

Kansainvälistymisen myötä suomalaisisoäidit ovat saaneet myös upeita nimityksiä, joissa näkyy muidenkin kielien kuin ruotsin vaikutus:

”Olen nonna, koska eka lapsenlapseni on puoliksi italialainen ja kutsuu nonnaksi. Siispä en halunnut muuttaa asiaa suomalaisten laspsenlapsieni kanssa. Aina, kun ollaan Italiassa ja muksukaarti huutaa nonnaa, tiedän, että minua kutsutaan.”

”Olen baba. Karjalankielisellä alueella isoäidit ovat baboja tai buaboja.”

”Mami. Ensimmäinen lapsenlapseni on puoliksi raskalainen, ja perheessä äidinäiti on mami, aksentilla.”

Millä isoäititittelillä sinua kutsutaan? Äänestä alapuolella! Kerro myös kommenteissa, millä nimellä sinä kutsuit omaa isoäitiäsi!

Lähde: Kielikello: Äijät ja ämmät, vaarit ja muorit. Isovanhempien nimitykset suomen murteissa

Jutussa esiintyvät kommentit on poimittu Kotilieden Facebook-sivulla ja Instagram-tilillä keskusteluun osallistuneilta. 

Isoäiti, millä nimityksellä lapsenlapsesi kutsuvat sinua?

Katso tilanne vastaamatta

Keskustelu

Olen OOMI lapsenlapseni muunnos MUORISTA. Olen oomi nykyään myös kaikille lähipiirissä oleville lapsille ja aikuisille.

Olin suht nuori ensimmäisen lapsenlapsen syntyessä, siksi halusin kutsumanimeksi MUMA, joka kuulosti enemmänkin lempinimelle.

Minun isovanhemmat olivat mummuja, erotettiin asuipaikkakunnan mukaan. Lasten isomummit olivat mummi ja muori, isoisomummi oli mamma.

Minulla oli mummu. Lapsilleni mummu oli kalamummu koska meillä oli mummuja monessa polvessa. Itse olen nyt mommo Ruotsissa asuville ja mormor Ranskssa asuville lapsenlapsilleni.

Äidinäiti oli mummi, isänäiti isoäiti. Oma tytär alkoi kutsua äitiäni mimmuksi – se käytäntö siirtyi kaikille lapsenlapsille. Itse olen kaksikielisille lapsenlapsilleni mommo.

Olen Moma, lausutaan Mouma täällä USAssa. Itse keksin ja olen tykännyt. Perisuomalaiset nimet kuten mummo lausuttaisiin väärin, siksi päädyin tähän ratkaisuun.
Itselläni oli mummi ja lapset kutsuvat äitiäni mummeliksi. Puhun lapsenlapselle suomea.

Lastenlapset kutsuvat mummaksi ja yksi mummoksi. Lapsenlapsenlapset isomummaksi.

Olen mumma, suvussamme kaikki ovat mummanimityksellä ja se on peräisin Etelä-Pohjanmaalta.

Olen tyttäreni lapsille mummi ja poikani lapselle fammu. Itse kutsuin isänäitiä mummoksi, äidinäitiä en koskaan tavannut.

Minulla oli isu. Etelä-Pohjanmaalla käytössä. Isuäitee (isoäiti) sanasta lyhennetty

Poikani alkoi jostain syystä kutsua äitiäni nimellä ”pomba”. Hän oli vajaa 2 vuotias ja vaikka kuinka sanoimme että ”mummo”, hän sanoi aina että ”pomba”. Äitini sanoi että hän on sitten ”pomba” ja niin hän sitten olikin. Muutkin lapsenlapset käyttivät samaa nimeä ”mummo”-nimen ohella.

Omani oli Iida-mummi. Minä olen baacha. Se tulee japanilaisesta Obaachan sanasta.Poikani isä on sieltä.

Tyttäreni alkoi käyttää nimitystä mumsku mikä on minusta aivan ihana. Lapsenlapset puhuvat kuitenkin mummista. Myös oma äitini oli mummi ja äidinäiti. En voisi kuvitellakaan olevani mikään muu kuin mummi.

Olen munni. 1. lapsenlapsi ei osannut sanoa mummi ja niin sain nimen munni jota kaikki käyttävät.

Mamma aina meillä, olipa suvussa kuinka monta mammaa, ne erotetaan asuinpaikan mukaan.

Minäkin olen mamma. Itselläni oli kaksi mammaa ja tuntui luontevalta olla sitten mamma. Oma äitini halusi olla mummi. Äidille se sopi, mutta ei minulle.
Liekkö Loimaalaisuudella
jotain tekemistä.
Nyt kahdeksan lastenlasta
kutsuu mammaksi, paitsi pienin vasta joskus vuoden päästä.

Minua lapsenlapset kutsuvat ”tummu”.Tätä nimitystä käytetään Järvipohjanmaalla Evijärvi,Lappajärvi ym..En kuitenkaan ole noilta alueilta kotoisin.Olen EteläPohojanmaalta,jossa mummoa kutsutaan isu.Tämä vain tuli tyttäreltä heittona ja se jäi sitten minulle olemaan.

Minun ensimmäinen lapsenlapseni Leevi koki vaikeaksi sanoa Isoäiti ja hän lyhensi Isoäidin nimeksi Ätti.
Siitä lähtien olen ollut Ätti 💓
Oma äitini äiti oli isoäiti ja isän äiti oli Ämmi 💓

En ole itse vielä isoäiti, joten jää nähtäväksi mikä tulen olemaan, mutta mumma tai mummu kuullostaa kivalta. Itsellä oli mummi (äidinäiti) ja mamma (äidin isöäiti). Nämä jätettiin automaattisesti laskuista, kun äidistäni tuli isoäiti, hän halusi olla mummu, lisäksi minulla oli vielä fammu.

Kutsuin molempia mummoksi ja omat lapset on kutsunut äitejämme myös mummoksi ja heillä ehti olla myös isomummot. Mummo on täällä Karjalassa perinne ja siksi halusin, että myös minua kutsutaan mummoksi vaikka tuon arvonimen sainkin melko nuorena.

Minua kutsutaan maamaksi. Maama nimitys tulee ajoilta kun perheemme asui Länsi Afrikassa.

Valitsin mumma-nimityksen, kun puolisoiden isoäidit olivat jo mummuja.
Isäni olisi pitänyt mammaa oikeana valintana, mutta minusta mamma on äiti.

Ehdotin aikoinaan mulle isoäiti-nimitystä, mutta kolme lastani sanoivat, että minä en 158 senttisenä voi olla kuin pikkumummo. Vävyni muokkasi sen kolmikuiselle tyttärelleen, ensimmäiselle lapsenlapselleni Pikkikseksi. Siitä lähtien nyttemmin neljä lastenlastani kutsuu minua nimellä Pikkis ❤️

Minua kutsutaan Mummiksi.
Me sisarukset kutsuttiin omaa äidinäitiä nimellä vanha-äiti.
Ei saanut kutsua mummoksi tai mummiksi.

Itselläni ei ole vielä lapsenlapsia, mutta poikaseni kutsuvat vanhempiani KisuMummiksi ja Ukiksi, isänsä äiti oli Emo. Emo nimitys oli ollut aikoinaan lähinnä haukkumanimi touhottavalle äidille ja vahingossa se korvasi Pirkko-mummin lasteni suussa. Sopii kyllä hyvin anopille❤️

Olen kolmelle lapsenlapsellemme Mamma.
Oma äitini oli kaikille kahdeksalle lapsenlapselleen Mamma.
Molemmat isovanhempani ovat myös olleet Mamma-nimisiä.
Anoppini ilmoitti hyvissä ajoissa, että hänestä tulee sitten Mummi.

Momi, lyhennetty mommista ja haettu mumun suomalaista vastiketta, toinen isoäiti on famu

Työkaveristani tuli isovanhempi. Hän oli hyvissä ajoin tehnyt selväksi läheisilleen, että häntä kutsutaan vain ja ainoastaan Isoäidiksi.

Olen isoäiti. Oma äitini oli mummi ja vielä elossa, kun 2 ensimmäistä lapsenlastani syntyivät. Siksi pyysin, että minua kutsutaan isoäidiksi.

Mummaksi päätin alkaa ensimmäisen lapsenlapseni synnyttyä. Se vaan kuullosti niin mukavan pehmeältä sanalta.

Nuorehko anoppini ei aikoinaan ollut halunnut olla mummu, vaan isoäiti. Tätä sanaa lasteni serkut myös käyttivät. Pienen esikoiseni suussa isoäiti kuitenkin tiivistyi muotoon ”Pito”. Hupaisaa kyllä, anoppi omaksui nimityksen varsin luontevasti ja kohta koko kylä alkoi sitä käyttää. Meidän lasten mummolasta tuli Pitola ja isovanhemmista Pitoset. Serkut pitivät edelleen kiinni sanoista isoäiti ja isoisä, koska heidät oli nimenomaan opetettu niitä käyttämään.

Lapseni kutsuu äitiäni Mamuksi, äiti itse niin halusi ja on kuulemma lyhenne mainiosta munnosta 🙂 Olin yllättynyt, kun kuulin että moni muukin lapsi kutsuu isoäitiään Mamuksi 🙂

Ensimmäinen lapsenlapseni antoi minulle nimen mammu! Sitä käyttävät nyt kaikki 6 lastenlastani! Minusta on ihan kiva olla mammu!

Minulla oli vanhaäiti ja mummo, tosin sairastivat ja kuolivat kun olin pieni, oma äitini oli pojalleni mummu.
Ajattelin että mummi olisi sopiva jottei sotkeutuisi äidin puolen mummoon, lapsuudenystäväni sanoi hyvin iäkästä isoäitiään mummiksi ja minusta kuulosti kivalta.

Äitini (silloin 39v.) sanoi olevansa mummi kun eka lapsenlapsi,mun eka tyttäreni(-92)syntyi.Veljeni eka tytär(-02) keksi mämmi nimen kun ei vaan osannut lausua mummi sanaa.Kutsuivat pitkään mämmiksi siskonsa(-05) kanssa.Nykyään kaikki viisi kutsuvat mummiksi.Mulle hän on aina Äiti❤

Kaksi kolmestatoista lapsenlapsestani kutsuu mummiksi kuten toista isoäitiäänkin.Minusta se kuulostaa jotenkin hienostelevalta kun olen tottunut mummo nimeen karjalaista sukua olevana.Mummo siis olen.

Musta tulee alle nelikymppisenä mummi ja minua aletaan kutsumaan nonnaksi. Rakastan Italiaa ja päätin jo vuosia sitten, jos saan joskus lapsenlapsia niin olen nonna. En ikäni puolesta koe itseäni mummoksi tai mummuksi.

Mie oon Huuva. Lapsen lapsi itse keksi nimen. Eikä se vääntynyt eikä kääntynyt mummoksi millään.

Minä reagoin huutoon Mami. Omaa äitiäni lapset kutsuvat Mummiksi ja anoppia Mammaksi.

Minulla on kolme lastenlasta ja olen kaikille Muumi. Ehdotin sitä itse, kun en nuorehkona tuntenut oloani mammaksi tai mummiksi tai mummoksi jne.

Mummi ja joskus myös mimmu kun lapsenlapsesta oli helpompi sanoa niinpäin❤️

Asuimme Taiwanilla kun ensimmäinen lapsenlapsemme syntyi. Taiwaninkielellä isoäiti on Amah, joten minä olen Amah.

Pelkkis eli pelkkä-mummu. Toisella puolella on sekä mummu että pappa, siitä pikkarainen oli päätellyt että nyt tulee Pelkkis kylään kun minä saavuin paikalle.

Mammutti-mamma, niin kauan olin pelkkä mamma, kunnes syntyi ensimmäinen lapsenlapsen lapsi. Silloin kerroin yhdelle lapsenlapselleni, että olen nyt isomamma, jolloin hän sanoi, että kuinka iso, oletko niin iso kuin mammutti, ja siitä se käyttöön jäi.

Minulla on viel omat isoäidit elossa toinen on Mamma ja toinen Mummi omalle äidilleni ei taida olla pysyvää nimikettä kun ei ole juurikaan elämässämme mukana. Toisaalta olemme ”adoptoineet” muutaman mummun hänet korvaamaan. Itsestäni tuli Mumma, koska sen eroittaa muista mummuista, mammoista yms.

Olen lapsenlapsilleni Ahku. Se tulee saamenkielestä, vaikka puhun lastenlasten kanssa suomea.

Minä en mummia mitenkään nuorekkaaksi miellä. Käytin sitä nimitystä jo yli viisikymmentä vuotta sitten.

Tiedän isoäidin, joka halusi itseään kutsuttavan isoäidiksi, koska se oli hänestä nuorekkaan kuuloinen.

Olen mumma Etelä-Pohjanmaalla asuneena ja erotuksena siitä, että edellinen sukupolvi oli lapselleni mummuja.

Olen Nana. Tyttäreni keksi sen, kun eka lapsenlapsi syntyi. Jäin Nanaksi kaikille ja tykkään siitä.

Mie olen Mumma lastenlapsilleni. Äitini on lapsilleni Mummu ja Anoppini on Mummi. Omat isoäitini olivat Mumma ja Mummo. Mieheni Mummo oli lapsilleni Vanhamummo.

Mumma. Asun Kanadassa ja kun ensimmäinen lapsenlapseni syntyi ystäväni ehdotti mummaa minulle. Oma äitini oli mummi lapsilleni. Minun isoäidit olivat mummo ja Hauhon-mummo.

En ollut aikaisemmin kuullut mummasta, mutta se tuntu olevan sopiva vaikka olenkin Hämeestä kotoisin.

Olen mumma. ”Keksimme” sen tyttäreni kanssa, kun hän oli pikkutyttö, leipoessamme korvapuusteja. Kardemumma oli hänen mielestään hauska sana ja heitin siihen, että voisin olla mumma joskus tuleville lastenlapsille. En ollut koskaan kuullut mummasta aiemmin. Tytär kysyi ekan lapsenlapsen syntymän jälkeen, että oletko sitten mumma, niinkuin silloin joskus päätettiin. Nythän niitä mumma-nimisiä on tullut vastaan muitakin. Asun Hämeessä, jossa ”kaikki” ovat mummeja ja mammoja.

Kommentoi juttua: Suomen kielestä löytyy ainakin 20 nimitystä isoäidille – millä nimellä sinua kutsutaan? Äänestä!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X