Pimeys masentaa ja sateella kolottaa – oletko meteopaatti, jonka mieli ja keho reagoivat säätilaan?
Vanha kansa tiesi, että nivelten kolotus ennusti ukkosta. Jotkut kertovat saavansa matalapaineella migreenin, osa väsyy talvella. Oletko sinäkin meteopaatti, jonka mieli ja keho reagoivat säätilaan?
Osa ihmisistä sanoo reagoivansa herkästi säähän, ja tutkimusten mukaan väitteessä on perää. Ilmanpaineen yhteys päänsärkyyn on vielä epäselvä, mutta valon vaikutus mielialaan ei ole tuulesta temmattu ilmiö.
Syysmasennusta ja kevätmaniaa
Pimeyden aiheuttamaa väsymystä ja masennusta on tutkittu runsaasti myös Suomessa. Kaamosoireilu alkaa yleensä lokakuussa ja loppuu kevättalvella. Kaamoksesta kärsivän olo on pimeään aikaan väsynyt ja ärtynyt. Hiilihydraatit voivat maistua tavallista enemmän, jolloin paino nousee.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen huomasi tutkimuksessaan, että myös lumentulo ja ruskan kesto vaikuttavat mielialaan. Mitä synkempi syksy, sen mustempi mieli. Valoa heijastava lumivaippa ja värikäs ympäristö taas piristävät.
Kaamosoireilun syy ei ole täysin selvä. Se saattaa liittyä käpyrauhasen toimintaan ja mielialahormoni serotoniinin tuotantoon.
Kun valon määrä lisääntyy keväällä, sääherkän mieliala voi pompata toiseen ääripäähän. Olo piristyy, mutta valon raju lisääntyminen voi aiheuttaa myös maanisuutta, ruokahalun vähentymistä ja unihäiriöitä.
Kesä piristää yhtä ja ahdistaa toista
Sääherkkyys ei tarkoita sitä, että pimeys ja kylmyys automaattisesti masentaisivat ja lämpö ja valo piristäisivät. Osa kokee olevansa syys- ja talvi-ihmisiä, jotka nauttivat hämärästä ja viileydestä.
Amerikan psykologijärjestön Emotion-lehdessä julkaistu tutkimus tukee tätä kokemusta. Lähes 500 henkilön sääherkkyyttä kartoittaneessa tutkimuksessa ihmiset jaettiin neljään ryhmään: niihin, joihin säätila ei vaikuta, kesäihmisiin, sateenvihaajiin ja kesänvihaajiin.
Kesäihmiset olivat hyväntuulisia lämpimällä ja aurinkoisella säällä. Osa masentui herkästi sadepäivinä. Kaikki eivät kuitenkaan nauttineet kesästä. Lämpö ja valo aiheuttivat osalle ärtymystä ja tukalaa oloa. Kiinnostava havainto oli myös se, että sääherkkyys näytti periytyvän perheissä.
Masentaako sää vai huono sääennuste?
Toisessa, yli 1200 ihmistä käsittäneessä tutkimuksessa huomattiin, että ihmiset reagoivat myös sateeseen, tuuleen ja ilmanpaineeseen. Apea olo ja kolotukset matalapaineella voivat siis olla todellisia, vaikka esimerkiksi ilmanpaineen yhteys migreeniin on vielä mysteeri.
Tutkimuksessa huomattiin myös, että huono sää masensi enemmän kesällä kuin talvella. Sään laukaisemat tunteet voivat siis johtua myös ennakko-odotuksistamme. Sade ärsyttää erityisen paljon, jos lataamme kesälomapäivään suuret toiveet. Tunnelma synkistyy entisestään, jos kaikkialla päivitellään huonoa kesää.
Mielessä voi puhaltaa myötä- tai vastatuuli
Myös myrsky voi saada olon tuntumaan siltä, että elämässä on kirjaimellisesti vastatuulta.
Environmental Health-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa perehdyttiin 1500 henkilön sääkokemuksiin. Etenkin raju tuuli teki sääherkistä masentuneita ja apaattisia. Osa kärsi unihäiriöistä ja osa selvistä fyysisistä oireista, kuten päänsärystä, korkeasta verenpaineesta ja sydänoireista.
Ikävää säätä voi opetella sietämään
Sään vaikutuksesta mielialaan on siis tutkittua näyttöä. Sään, kivun ja fyysisten oireiden väliset yhteydet ovat vielä epäselviä, mutta tutkijat eivät kiellä tätäkään ilmiötä.
Sääherkkyys saattaa olla osittain perinnöllinen, osittain opittu taipumus. Jos ihminen oppii ajattelemaan, että syksy masentaa, hän voi suhtautua elämään kaamosaikana negatiivisesti ja selittää alakuloaan pimeydellä.
Ikävää säätä voi onneksi oppia kestämään. Jo se, että tunnistaa herkkyytensä, voi helpottaa oloa. Myös tieto siitä, että vaikea säätila loppuu joskus, auttaa sietämään sitä.
Sääherkkä voi myös helpottaa arkeaan käytännön nikseillä:
Vinkkejä kesäihmiselle
- Kirkasvalohoito helpottaa väsymystä ja masennusta. Käytä lamppua joka aamu puolisen tuntia lokakuusta maaliskuuhun asti.
- Suhtaudu hämärään tunnelman luojana. Koristele koti kynttilöillä. Nauti tähdistä ja takkatulesta.
- Älä haali pimeälle vuodenajalle liikaa töitä, jos tiedät uupuvasi.
- Pidä vireystilaa yllä liikkumalla ja syömällä terveellistä ruokaa, joka pitää verensokerin tasaisena. Älä ota päiväunia, vaan mene ajoissa nukkumaan, jotta unirytmisi ei häiriinny.
Vinkkejä talvi-ihmiselle
- Jos kärsit valosta ja kuumuudesta, hanki kotiisi pimennysverhot, tuulettimia tai jäähdytyslaite.
- Jos nukkuminen valoisaan aikaan on vaikeaa, käytä unimaskia ja korvatulppia.
- Vaikka valo tekisi olostasi maanisen, älä kahmi liikaa tekemistä. Huonot yöunet ja hyperaktiivisuus voivat aiheuttaa väsymystä, ärtymystä ja epätodellista oloa.
- Vältä kuumina päivinä suuria ihmisjoukkoja ja hälyisiä paikkoja, joissa tukala olo voi pahentua.
Lähteet: Emotion, Environmental Health, Foreca, Potilaan lääkärilehti, Terveyskirjasto
Kommentoi
Kommentoi juttua: Pimeys masentaa ja sateella kolottaa – oletko meteopaatti, jonka mieli ja keho reagoivat säätilaan?