Ahdistuneisuushäiriö piinaa työikäisiä: Näin ennaltaehkäiset ja hoidat ahdistusta

Ahdistuneisuushäiriöt ja muut mielenterveyden ongelmat ovat yleistyneet työikäisillä. Asia on vakava, sillä mielenterveyden järkkyminen aiheuttaa työikäisille pitkiä sairauspoissaoloja. Listasimme keinot, joilla ahdistuneisuutta voi lievittää.

Ahdistuneisuushäiriö on yleistynyt merkittävästi suomalaisten työikäisten keskuudessa. Tämä selviää Terveystalon huhtikuun alussa julkaisemasta potilasdatasta. Terveystalon potilastietojärjestelmässä on 3,6 miljoonan suomalaisen terveystietoja.

Tilastoissa näkyy, että mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet työikäisillä merkittävästi, ja kolmen viime vuoden aikana mielenterveyden häiriöistä aiheutuvat sairasolopäivien määrä on kasvanut 53 prosenttia.

Vaikka flunssat ja selkäsäryt ovat yleisin syy hakeutua työterveyteen, mielenterveyden häiriöt aiheuttavat pisimmät sairauspoissaolot. Vuonna 2018 mielenterveysongelmat aiheuttivat keskimäärin 17 sairauspoissaolopäivää potilasta kohden.

Terveystalon datan mukaan ahdistuneisuushäiriö piinaa erityisesti nuoria naisia. Ahdistushäiriöihin kuuluvat sosiaalisten tilanteiden pelko, julkisten paikkojen pelko, paniikkihäiriö sekä yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Listasimme keinoja, joilla ahdistuneisuutta voi ennaltaehkäistä ja hoitaa.

Miten ahdistusta voi ennaltaehkäistä?

”Kaikkia mielenterveyden ongelmia voidaan ennaltaehkäistä. Mitä varhaisemmin apua hakee ja mielenterveyden häiriö diagnosoidaan, sitä helpommin se on hoidettavissa. Onneksi mielenterveydellisistä syistä hoitoon hakeutumiseen liityvä stigma on pienentynyt”, Terveystalon johtava psykologi Tuija Turunen painottaa.

Ahdistuneisuushäiröiden lisääntyminen linkittyy voimakkaasti meidän aikamme haasteisiin, muun muassa työelämän murrokseen ja elämän sirpaloitumiseen.

”Pelkästään se, että olemme nykyään tavoitettavissa kellon ympäri usean kanavan kautta, stressaa ja kuormittaa mieltämme. Myös työelämä on aiempaa kiireisempää, pirstaleisempaa ja suorituskeskeisempää, mikä on yksi syy ahdistuneisuushäiriöiden lisääntymiseen”, Tuija Turunen sanoo.

Toisaalta myös lapsuudenperheellä on suuri vaikutus siihen, kehittyykö lapselle aikuisena ahdistuneisuushäiriö. Muun muassa vanhempien riitaisuus tai ylisuojelevuus ja lapsen hylätyksi tulemisen kokemukset voivat vaikuttaa häiriön syntymiseen. Näin ollen vanhempia ja perheitä tukemalla voidaan vähentää mielenterveyden ongelmien kehittymistä.

Koska koulu- ja työpaikkakiusaaminen altistavat ahdistuneisuushäiriöille, kaikenlaiseen kiusaamiseen puuttuminen varhaisessa vaiheessa on tärkeä osa sairauksien ehkäisemistä. Lisäksi tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kannabiksen käyttö ja alkoholi voivat suurentaa ahdistuneisuushäiriöön sairastumisen riskiä.

Kohtuullisesti kuormittava liikunta sekä säännöllinen uni- ja ruokailurytmi vaikuttavat ahdistuneisuushäiriöihin ennaltaehkäisevästi. Kaikkinensa siis terveelliset elämäntavat ja päihteettömyys voivat suojata sairastumiselta.

Ahdistuneisuushäiriöihin sairastumisen riskitekijöitä ovat muun muassa myös geneettiset tekijät, sosiaalinen estyneisyys ja aiemmat mielenterveyden ongelmat.

ahdistus, ahdistuneisuushäiriö

Lievitä ahdistusta kotikonstein

Ahdistunutta oloa voi hoitaa muun muassa erilaisten mielikuvaharjoitteiden avulla. Päihteettömyys on tärkeä osa potilaan itsehoitoa, ja myös säännöllinen liikunta voi vähentää ahdistusoireita, jos potilaalla on diagnosoitu ahdistuneisuushäiriö.

Seuraavat harjoitteet voivat lievittää ahdistusoireita:

  1. Pidä ahdistuspäiväkirjaa. Ota tavaksi kirjoittaa kerran päivässä noin 10–20 minuutin ajan asioita, jotka ahdistavat sinua. Kirjoita, kunnes pelot ja ahdistus helpottavat.
  2. Altista itsesi asioille, jotka ahdistavat. Ota pieniä askeleita ja pyydä tukea läheiseltä ihmiseltä. Mikäli esimerkiksi jokin tietty sosiaalinen tilanne ahdistaa, pyydä aluksi ystävä mukaan ja viivy vain hetki. Yritä seuraavalla kerralla mennä yksin ja viivy hetki pidempään. Aseta itsellesi tavoite ja mieti sopivat välitavoitteet. Yritä uudelleen, kunnes ahdistus hälvenee. Älä kuitenkaan pakota itseäsi mukavuusalueesi ulkopuolelle siten, että ahdistuksesi yltyy sietämättömäksi.
  3. Hengittämisellä on monia positiivisia terveysvaikutuksia. Istu ryhdikkäästi ja vedä ilmaa keuhkoihisi laskien samalla viiteen. Pidä ilmaa keuhkoissasi ja laske viiteen ennen uloshengitystä. Toista tämä viisi kertaa. Tarkkaile itseäsi: mitä kehossasi ja mielessäsi tapahtuu rauhallisen hengittämisen seurauksena?

Lisää harjoituksia löydät Psykoterapiakeskus Vastaamon sivuilta.

Ahdistuneisuushäiriö voi vaatia ammatillista hoitoa

Mikäli ahdistuneisuushäiriö on keskivaikea tai vaikea, apu voi löytyä psykoterapiasta.

”Käypä hoito -suositusten mukainen psykoterapia on osoittanut tehonsa ahdistuneisuushäiriöiden ja masennuksen hoidossa. Kun tunnistamme riskissä olevat potilaat ja hoidamme heitä oikea-aikaisesti, voimme lyhentää sairauspoissaolojen kestoa ja tarvetta”, psykologi Tuija Turunen painottaa.

Ahdistuneisuushäiriötä voidaan hoitaa myös lääkkeillä tai lääkkeiden ja psykoterapian yhdistelmällä. Lääkityksenä käytetään masennuslääkeitä.

”Yhteiskuntamme on hektinen, ja moni kaipaa nopeita ratkaisuja. Tällä saralla ei usein kuitenkaan ole tarjolla pikavoittoja. Mielenterveyshäiriöiden hoitaminen on vaativaa ja pitkäjänteistä”, Turunen painottaa.

Lähteet: Vastaamo, THL, Käypä hoito, Terveyskirjasto Duodecim

Oletko kokenut ahdistusta arjessasi?

Katso tilanne vastaamatta

Keskustelu

Kommentoi juttua: Ahdistuneisuushäiriö piinaa työikäisiä: Näin ennaltaehkäiset ja hoidat ahdistusta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X