Terveys

Aivopesurista apu Alzheimerin tautiin? Tällaisia uusia muistisairauksien hoitoja tutkitaan nyt

Alzheimerin taudin ja muiden muistisairauksien kimppuun käydään lähitulevaisuudessa aivoja huuhtovan laitteen lisäksi myös sähköllä ja tekoälyllä.

Muistisairauksien perimmäistä syytä ei vielä tiedetä. Tiedeyhteisöllä on joukko teorioita siitä, mikä niiden syntymekanismi on. Perimmäisen aiheuttajan puuttuminen ei estä sitä, että muistisairauksien hoitojen tutkimus etenee monella rintamalla Suomessa ja ympäri maailmaa. Esittelemme lupaavimmat tulevaisuuden hoitomenetelmät.

1. Aivopesuri huuhtoo aivoja kuin pesukone

Isoimmat toiveet muistisairauksien hoidossa liittyvät kehitteillä oleviin laitteisiin.

Oulun yliopistossa kehitellään aivopesuria, josta odotetaan mullistavaa hoitoa myös muistisairauksiin. Toiveissa on, että sen avulla muistisairaus pystyttäisiin parantamaan.

Toiminnallisen neurokuvantamisen professori Vesa Kiviniemi tutkimusryhmineen sai tänä syksynä tutkimuskäyttöön laitteen, joka tuottaa kohdennettua ultraääntä. Laitteen toivotaan tulevaisuudessa auttavan monien muidenkin aivosairauksien parantamisessa.

Aivopesurin taustalla on teoria siitä, että muistisairauksia ei ehkä aiheutakaan aivoihin kertyvä plakki, kuten pitkään on ajateltu. Plakki saattaa olla ennemmin sairastumisen seuraus kuin sen syy. Ennen kuin muistia rappeuttavaa töhkää alkaa kertyä aivoihin, on tapahtunut jotain muuta. Aivojen puhdistusjärjestelmä on mennyt rikki.

Hoito olisi kuin kampaajalla käynti. Muistisairas istahtaa hoitolan tuoliin, jossa hänen päähänsä laitetaan vanhanaikaista hiustenkuivainta muistuttava kupu.

Terveen ihmisen aivot puhdistuvat unen aikana, kun aivojen glymfaattinen järjestelmä huuhtoo kuona-aineet pois. Valvetilassa pesua ei tapahdu, koska aivoja suojaa veriaivoeste.

Se on suodatin, joka estää haitallisten aineiden pääsyn aivoihin. Unessa suodattimeen tulee aukkoja, joiden kautta huuhtelunesteitä pumppautuu putsaamaan aivoja. Kuona huuhtoutuu aukkojen kautta ulos. Aivojen huuhtelujärjestelmä huonontuu silloin, kun pesukoneen nesteitä pumppaavaan moottoriin eli glymfaattiseen pulsaatioon, tulee ongelmia. Kiviniemen tutkimusryhmä on huomannut, että kun aivojen pesukoneen kyky puhdistaa aivoja heikkenee, sairaus etenee.

Kohdennettua ultraääntä tuottavalla laitteella veriaivoeste voidaan avata turvallisesti vähäksi aikaa ja näin päästä huuhtelemaan aivoja. Samalla kertaa myös lääkettä saataisiin kuljetettua veriaivoesteen ohi. Oulun yliopistossa on tähän mennessä tehty ehkä eniten maailmassa veriaivoesteen hetkellisiä avaamisia, mutta hoidon tehoa muistisairauksiin ei ole vielä testattu tieteelliset vaatimukset täyttävillä kokeilla. Kuluu siis vielä muutama vuosi ennen kuin aivopesuri on käytössä muistisairauden hoitoon.

Aivosäätiön järjestämässä syyskuisessa webinaarissa professori Vesa Kiviniemi ei kuitenkaan ujostellut maalata houkuttelevaa kuvaa tulevaisuudesta. Hoito olisi kuin kampaajalla käynti. Muistisairas istahtaa hoitolan tuoliin, jossa hänen päähänsä laitetaan vanhanaikaista hiustenkuivainta muistuttava kupu. Potilaan aivot pestään ja lääkkeet saatetaan perille aivoihin sillä aikaa, kun asiakas rentoutuu lehteä lueskelemalla.

Lue myös: Milloin kyse on Alzheimerin taudista, milloin tavallisesta unohtelusta? 10 merkkiä kertovat, mikä on normaalia ja mikä ei

2. Sähköhoito toimii, mutta kuinka pitkään?

Aivojen toiminta perustuu sähköimpulsseihin, mutta sähkö on jäänyt vähälle huomiolle muistisairauksien hoidon tutkimuksessa.

Viime vuonna kansainvälinen tutkijaryhmä sai innostavia tuloksia gammataajuisen vaihtovirran vaikutuksesta Alzheimerin tautia sairastavien muistiin.

Tutkimukseen osallistui 60 Alzheimerin varhaisessa vaiheessa olevaa potilasta. Kaikki potilaat saivat aivoihinsa sekä gammataajuista vaihtovirtaa että lumehoitoa. Hoitoa annettiin kahden viikon välein, ja kaikki potilaat saivat jokaisella hoitokerralla tunnin ajan sekä oikeaa että lumehoitoa.

Molemmat hoidot tuntuivat samalta, mutta potilaat tai tutkijat eivät tienneet, kumpaa hoitoa kulloinkin annettiin.

Potilaiden muistia testattiin sanatesteillä ennen ja jälkeen käsittelyn. He tekivät myös käsittelyn aikana tehtäväsarjoja, joissa piti esimerkiksi yhdistää kasvoja ja nimiä.

”Hoidon teho oli niin selvä, että tutkijana pystyin helposti huomaamaan potilaan muistin ja olemuksen kohentumisesta kumpaa hoitoa hän sai”, kansainväliseen tutkijaryhmään kuuluva Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikön johtaja Eino Solje kertoo tiedotteessa.

Vaihtovirtaa saadessaan potilaiden muisti parani huomattavasti heti kokeen aikana. Erityisen suuri muutos parempaan näkyi silloin, kun potilaalta kysyttiin uudelleen asioita, jotka oli mainittu jo aiemmin. He pystyivät palauttamaan sanoja mieleen 250 prosenttia paremmin. Omaisten mukaan potilaat palautuivat ennalleen muutamassa päivässä hoidon jälkeen.

Lupaavista tuloksista huolimatta sähköhoidossa on monta asiaa auki. Kuten esimerkiksi se, miten pitkään vaihtovirralla voidaan tehostaa muistia. Tai se, kuinka kauan teho kestää, ja onko pidemmällä hoidolla haittavaikutuksia. Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa on käynnistetty testaukset, joissa tutkitaan, miten useina päivinä annettava hoito vaikuttaa potilaiden muistiin. Eino Soljetta kiinnostaa myös se, voidaanko otsaohimolohkorappeuman ja Lewyn kappale -taudin suhteen saada aikaan yhtä hyviä tuloksia kuin Alzheimerissa on saatu.

3. Laitteet, joilla muutokset havaitaan ajoissa

Tekoäly havainnoi tarkasti

Muistisairaudet aiheuttavat aivoissa muutoksia jopa vuosikymmeniä ennen kuin oireet tulevat.

”Tekoäly on kuuma aihe myös muistisairauksien tutkimuksessa”, Aivosäätiön Jenni Pajunen sanoo.

Aalto-yliopisto ja HUS kehittävät yhdessä työkalua, jolla voitaisiin tunnistaa muistisairausriskissä olevat ihmiset varhaisessa vaiheessa eli heti, kun aivojen ensimmäiset lievät muutokset ovat havaittavissa mittaamalla.

Nykyisin arvioidaan, että noin puolet ihmisistä, joilla todetaan kognition lievää heikkenemistä, sairastuu myöhemmin muistisairauteen.

Hankkeessa opetetaan tekoälyä tunnistamaan ihmisen yksilöllisistä aivojen sähkö- ja magneettikäyristä sellaisia hermoverkkojen muutoksia, jotka voivat liittyä muistisairauksiin. Tekoäly yhdistää näihin tuloksiin esimerkiksi ihmisen veri-, sylki- tai virtsakokeiden ja muistitestien tuloksia. Tällä yksilöllisellä datalla saadaan aiempaa tarkempi ennuste siitä, kehittyykö tilanne tulevaisuudessa muistisairaudeksi.

Tavoitteena on, että diagnoosin tekemiseen riittäisi yleisessä käytössä oleva aivosähkökäyrätutkimus EEG. Näin menetelmä olisi kaikkien saavutettavissa eikä se olisi kallis.

Glymfometer vahtii pesua

Professori Vesa Kiviniemen ryhmä kehittää Oulun yliopistossa myös laitetta, josta olisi apua muistisairauksien aikaisessa havaitsemisessa. Vekotin on kotikäyttöinen mittauslaite, nimeltään glymfometer.

Se puetaan päähän ennen nukkumaan menoa. Laitteen keräämät tulokset aivojen unen aikaisesta pulsaatiosta tallentuisivat yön aikana esimerkiksi kännykkään. Laitteella voisi tunnistaa heidät, joiden aivojen pesujärjestelmä ei enää toimi optimaalisesti, ja joilla on siksi suurempi riski sairastua tulevaisuudessa muistisairauteen.

Jos yöllisissä mittaustuloksissa ilmenisi jotain poikkeavaa, vaurioituneen kohdan voisi paikantaa ja hoitaa kuntoon ennen kuin ihminen sairastuu muistisairauteen. Laitetta ei ole vielä kaupallistettu.

4. Lääkkeillä hoidetaan mutta ei vielä paranneta

Muistisairauslääkkeiden kehittämistä muistisairauteen riivaa se ongelma, että taudin perimmäistä syytä ei tiedetä.

Aivosäätiö rahoittaa muistisairauksien tutkimusta. Sen toimitusjohtaja Jenni Pajunen sanoo, että lääkehoidosta tulee yksilöllisempää samaan tyyliin kuin syöpähoidosta on tullut.

”Sen sijaan että kaikille määrätään samat lääkkeet, potilaat saavat omaan tilanteeseensa soveltuvia hoitoja.”

Alzheimerin hoitoon saatiin uusi lääke viimeksi vuonna 2003. Ylipäätään ensimmäinen Alzheimer-lääke tuli markkinoille vasta 1990-luvun lopulla. Nykyiset muistisairauslääkkeet lievittävät oireita ja hidastavat taudin pahenemista. Sellaista lääkettä ei ole, joka pysäyttäisi sairauden etenemisen, puhumattakaan että parantaisi sen.

Lue myös Seura.fi: Torju muistisairauksien riski – Näin siirrät arkisilla valinnoilla sairauden puhkeamista jopa vuosilla! Lue neurologian erikoislääkärin neuvot

Alzheimerin taudin pysäyttävän lääkkeen kehittäminen on osoittautunut vaikeaksi. Moni tutkimus on jouduttu lopettamaan testattavan lääkkeen aiheuttamien sivuvaikutusten takia. Lääkeainetta on ylipäätään vaikea saada kulkeutumaan perille asti veriaivoesteen takia. Maailmalla ja Suomessa on kuitenkin jatkuvasti käynnissä useita Alzheimer-lääketutkimuksia.

Yhdysvalloissa on jo tullut käyttöön kolme uudentyyppistä lääkettä, jotka jarruttavat Alzheimerin etenemistä. Ne puhdistavat aivoista sinne kertynyttä plakkia. Euroopassa uudet lääkkeet eivät kuitenkaan ole saaneet myyntilupaa, koska tutkimusnäyttö niiden tehosta ja turvallisuudesta on vielä puutteellista. Uusilla lääkkeillä on myös vakavia sivuoireita, kuten aivojen turvotusta ja verenvuotoja. Lisää tutkimuksia tarvitaan.

”Kun lääkkeitä kehitetään monessa paikassa koko ajan, niin kyllä sieltä uusia lääkkeitä on tulossa”, Pajunen sanoo.