Terveys

Hinkuyskä alkaa tavallisena flunssana ja on alussa tartuttavimmillaan – pienille vauvoille tauti on vaarallinen

Hinkuyskä nostaa Suomessa päätään pandemian hiljaisten vuosien jälkeen. Aikuiselle hinkuyskä on harvoin vaarallinen, mutta pikkuvauvoja on tärkeä suojella taudilta. Ainoa keino on rokote.

Hinkuyskä on bakteerin aiheuttama keuhkon ja keuhkoputken tulehdus, jonka tyypillinen oire on pitkittynyt, puuskittainen yskä. Tauti tarttuu hyvin herkästi pisaratartuntana.

Tarttuvuutensa vuoksi taudille on tyypillistä esiintyä ryppäinä ja paikallisina epidemioina. Tällä hetkellä hinkuyskäepidemioita esiintyy eri puolilla Eurooppaa, ja myös Suomessa on kuluvan kevään aikana koettu joitakin paikallisia epidemioita pääkaupunkiseudun kouluissa, Varsinais-Suomessa ja viimeisimpänä Oulun seudulla. Niistä on uutisoitu mediassa näkyvästi.

Hinkuyskä tekee paluuta pandemian jälkeen

Uhkaako Suomea hinkuyskäepidemia, tartuntatautilääkäri Santtu Heinonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta?

”Tapausmäärät ovat viime viikkoina kääntyneet nousuun, ja eri puolilla Suomea on todettu tautiryppäitä. Toistaiseksi ei ole kyse laajemmasta epidemiasta”, Heinonen rauhoittelee.

Hän jatkaa, että tietyllä tapaa nykyisessä hinkuyskätilanteessa on siirrytty pandemian jälkeiseen aikaan eli toisin sanoen normaalitilaan. Kuten moni muukin tartuntatauti, myös hinkuyskä painui koronaan liittyvien rajoitustoimien seurauksena näkymättömiin.

Kun rajoitustoimet lakkasivat, taudinaiheuttajat alkoivat palailla. Joidenkin tautien kuten rs-viruksen kohdalla paluu tapahtui rytinällä, toiset palailivat hitaammin. Hinkuyskä kuuluu hitaisiin palaajiin.

”Suomessa hinkuyskätilanne oli erittäin rauhallinen koko alkuvuoden, ja meillä tavattiin vain yksittäisiä tapauksia. Huhti-toukokuun aikana on sitten ollut enemmän tautiryppäitä, mutta mistään poikkeuksellisesta ei ole kyse: vastaavanlaisia tautiryppäitä on esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana meillä aika ajoin tavattu”, Heinonen kertoo.

Lue myös: Köh köh! Mistä pitkittynyt yskä johtuu? Lääkäri listaa syyt ikävän vaivan takana ja neuvoo sopivat hoitokeinot

Epidemioiden alkulähteet ainakin osittain ulkomailla

Muualla Euroopassa hinkuyskää on jo viime vuoden loppupuoliskolta lähtien tavattu huomattavasti enemmän. Heinonen uskookin, että ainakin osa Suomen tautitapauksista ja paikallisten kouluepidemioiden alkulähteistä sijaitsee ulkomailla, josta yksittäinen oppilas on taudin mukanaan kantanut.

”Monessa muussa Euroopan maassa rokotekattavuus on matalampi kuin Suomessa, joten tauti pääsee siellä eri tavalla leviämäänkin”, Heinonen huomauttaa.

”Suomen tilanne on Euroopan huonontuneesta tilanteesta huolimatta toistaiseksi hyvä, sillä meillä on rokotuskattavuuden lisäksi nopeat toimenpiteet taudin havaitsemiseksi ja tartuntaketjujen katkaisemiseksi”, Heinonen vakuuttaa.

Paras suoja hinkuyskää vastaan on rokote

Rokote hinkuyskää vastaan kuuluu Suomessa kansalliseen rokotusohjelmaan. Rokote annetaan osana viitosrokotetta 3, 5 ja 12 kuukauden ikäisille vauvoille sekä 4-vuotiaille. 14–15-vuotiaat sekä 25-vuotiaat saavat tehosterokotteet yhdessä kurkkumätä-jäykkäkouristustehosteen kanssa.

Sen lisäksi puolustusvoimissa hinkuyskärokotteen sisältävä dtap-rokote annetaan palvelukseen astuvalle, jos edellisestä jäykkäkouristustehosteesta on yli 5 vuotta.

Rokotekattavuus on Heinosen mukaan Suomessa hyvällä tolalla, noin 95 prosenttia. Sellaisilla luvuilla saavutetaan jo niin hyvä laumasuoja, ettei taudilla ole hyviä mahdollisuuksia levitä.

Heinonen painottaa, että vaikka hinkuyskä on ikävä tauti pitkine yskineen, pääsääntöisesti se ole vaarallinen tauti muille kuin pienille vauvoille. Heille taudin saaminen voikin sitten olla todella kohtalokasta: ennen rokotuksia hinkuyskä oli yksi suurimmista vauvojen kuolinsyistä.

”Kuolemanriski on vauvoilla moninkertainen aikuisiin verrattuna. Rokotusten ja muiden taudin leviämistä ehkäiseviä toimenpiteiden ylivoimaisesti tärkein tavoite on, että pyritään estämään taudin leviäminen pikkuvauvoihin, joille tauti voi olla hengenvaarallinen”, Heinonen kiteyttää.

Hinkuyskä: näin suojelet pikkuvauvaa tartunnalta

Pikkuvauvojen lisäksi riskiryhmäksi katsotaan vakavasti immuunipuutteiset sekä raskauden loppuvaiheessa olevat. Viimeksi mainittujen on teoriassa mahdollista tartuttaa hinkuyskä vastasyntyneeseen, jos sattuvat sairastumaan synnytystä edeltävinä viikkoina.

Pienten vauvojen rokotesuojasta onkin tärkeää pitää tarkasti huolta, Heinonen painottaa.

”Ensimmäinen rokoteannos olisi ensiarvoisen tärkeää saada heti 3 kuukauden iässä ja seuraavatkin ajallaan. Jos rokotetta esimerkiksi pienen nuhan takia lykkää ja sen jälkeen seuraava neuvola-aika peruuntuu, voikin olla että vauva jää viikoiksi tai jopa kuukausiksi ilman suojaa.”

Ensimmäinenkään rokoteannos ei vielä suojaa vauvaa kunnolla, ja riski vakavalle taudille vähenee selkeämmin vasta noin kuukausi toisen rokoteannoksen jälkeen, eli noin puolen vuoden iässä.

Myös pienten vauvojen lähipiirin on tärkeä huolehtia rokotesuojastaan, etenkin jos matkustelee ulkomailla. Ilman rokotuksia hinkuyskältä on vaikea suojautua.

Tällaisia ovat hinkuyskän oireet

Ongelmalliseksi hinkuyskän lisäksi tekee se, ettei se alkuvaiheessaan juuri poikkea tavallisesta flunssasta: nuhaa, tukkoisuutta, pientä yskää.

”Vasta viikkojen kuluessa hinkuyskä saa tunnusomaisen piirteensä eli yskä muuttuu voimakkaammaksi, puuskittaiseksi ja hinkuvaksi. Yskä voi jatkua jopa yli kymmenen viikkoa”, Heinonen kuvaa.

Erityisesti lapsilla siihen voi liittyä hengitysvaikeutta ja yskänpuuskan yhteydessä sisäänhengityksessä voi kuulua hinkuva ääni, josta tauti on saanut nimensä. Lapsilla yskänpuuskat voivat päättyä myös limaoksennuksiin.

”Pienellä vauvalla taudinkuva voi olla epätyypillinen, yskä ei välttämättä ole puuskittaista ja vauvalla voi olla hengityskatkoja”, Heinonen lisää.

Lue myös Anna.fi: Mitkä rokotteet kannattaa hankkia omalla rahalla? Hanna Nohynek nostaa esiin neljä hyödyllistä ja yhden turhan

Tartuntaketjujen katkaisu tärkeää

Nykyisen hinkuyskärokotteen teho on kohtalainen eli noin 80 prosenttia, ja teho alkaa hiipua jo viidessä vuodessa. Tämän vuoksi ikäryhmät juuri ennen tehosterokotuksia ovat erityisen alttiita saamaan taudin. Suomessa viime aikoina tavatut epidemiaryppäät esiintyvätkin nimenomaan tässä ryhmässä eli ala- ja yläkoululaisten keskuudessa.

Oleellista pikkuvauvojen suojelun kannalta on rokotussuojasta huolehtimisen lisäksi havaittujen tartuntaketjujen katkaisu. Tämän vuoksi todettujen hinkuyskätapausten lähipiiri käydään tarkasti läpi ja lääkitään herkästi pienilläkin oireilla.

Entäpä jos lähipiirissä on pikkuvauvoja, hinkuyskä pelottaa eikä omasta rokotehistoriastaan ole tietoa? Onko silloin syytä ottaa tehosterokote vaikka omalla kustannuksella?

”Ensisijaisesti suosittelisin 25–30 -vuotiaita tarkistamaan, onko 25-vuotiaana tarjottava tehoste otettu. 1993 vuoden jälkeen syntyneille rokotusohjelmaan kuuluva rokote voidaan antaa myöhemmin, jos se on jäänyt antamatta. Omakanta-palvelusta pääsee tarkastamaan mitä rokotteita on saanut”, Heinonen kertoo.

Rokoteohjelman yläikäraja 25 vuotta on asetettu sitä ajatellen, että aktiivisin lastenhankintaikä halutaan kattaa ja toisaalta varttuvan väestön lähikontaktit pikkuvauvoihin vähenevät, Heinonen jatkaa.

Poikkeuksen muodostavat alle 1-vuotiaiden kanssa työskentelevät ihmiset, kuten neuvolatyöntekijät ja päiväkotityöntekijät, joita tartuntatautilaki velvoittaa ottamaan tehosterokotteen viiden vuoden välein.

Hinkuyskän hoito: antibiootti lyhentää kestoa ja tartuttavuusaikaa

Hinkuyskän hoitoon käytetään antibioottia, jos todetun taudin oireiden alusta on alle kuukausi. Yli kuukauden jälkeen antibiootista ei ole todettu olevan hyötyä tartuttavuuden vähentämiseen tai oireisiin. Ajoissa aloitettu antibiootti sitä vastoin lyhentää taudin kestoa ja tartunta-aikaa.

”Viiden vuorokauden kuluttua antibiootin aloittamisesta potilasta ei enää pidetä tartuttavana ja hän voi palata esimerkiksi kouluun tai päiväkotiin”, Heinonen kertoo.

Ilman antibioottia tauti on tarttuvimmillaan heti oireiden alussa. Kolmen viikon jälkeen potilaan ei enää katsota tartuttavan tautia.

Toisinaan hinkuyskä aiheuttaa jälkitautina keuhkokuumeen. Heinosen mukaan keuhkokuumeriski ei isommilla lapsilla ja aikuisilla ole sen suurempi kuin monessa muussakaan hengitystieinfektiossa. Alle 2-vuotialla keuhkokuumetta sen sijaan esiintyy erään tutkimuksen mukaan 10–25 prosentilla sairastuneista.