Terveys

Närästääkö? Närästyslääkkeet voivat olla haitaksi – ota mieluummin käyttöön nämä kotikonstit

Närästyslääkkeet sekoittavat vatsan toimintaa. Uusimman tiedon mukaan niihin ei kannata turvautua, vaan korjata ennemmin ruokailutottumuksiaan.

Närästys, tuo polttava tunne rintalastan alla, on vitsaus, joka lisääntyy koko ajan ruoan annoskokojemme kasvaessa.

Moni tarttuu rutiininomaisesti närästyslääkkeeseen viikosta toiseen, eikä pysähdy ajattelemaan, että närästystä voi hoitaa ilman lääkkeitä ihan kotikonstein.

Lue myös: Asiantuntija kertoo, mikä tepsii närästykseen

Älä häiritse suolistoa

Suolahappoa neutraloivat ja sen tuotantoa ehkäisevät lääkkeet jatkuvasti käytettyinä sotkevat helposti mahalaukun luonnollisen toiminnan.

Suolisto tarvitsee omat bakteerinsa, ja jos maha tehdään koko ajan hapottomaksi, suoliston bakteerikanta häiriintyy ja johtaa vatsavaivoihin. Myös jotkin tärkeät vitamiinit ja mineraalit voivat hävitä lääkkeiden ansioista.

Ylenpalttinen ruoan mättäminen ei ole kenellekään hyväksi, närästi tai ei.

Oletko esimerkiksi ajatellut kokeilla, miltä tuntuu katsoa kahden tunnin elokuvaa elokuvateatterissa ilman saavillista naksuja ja litraa limsaa? Se on aivan mahdollista, ja jos nälkä edelleen riivaa elokuvan jälkeen, voi silloin keskittyä paremmin tekemään järkeviä ruokavalintoja.

Parhaana närästyyslääkkeenä pidetäänkin laihtumista.

Lue myös: Voiko närästys olla vaarallista?

Järkeä ruokavalioon

Närästyksen poltetta ja hapanta makua suuhun nostattavat esimerkiksi rasvaiset, mausteiset ja happoiset ruoat. Myös alkoholi, kahvi, limsat ja hapan appelsiinimehu voivat aiheuttaa närästystä.

Vältä myös kiristäviä vaatteita kuten tiukkoja farkkuja ja vyötä, jos närästys on tuttu vaiva.

Ilman närästyslääkkeitä voi pärjätä

Entisaikoina närästystä hoidettiin ruokavaliolla, piimälasillisella, kaurapuurolla tai vaikka banaanilla.

Muistan iloisen karjalaistätini Ineksen, jolta hiljainen aviomies Elis ei juuri suunvuoroa saanut. Kun Elis-setä joskus valitti vaimolleen närästystään, Ines-täti kuittasi:”Ota soodaa ja ole hiljaa!”

Lisää siis teelusikallinen ruokasoodaa lasilliseen vettä, sekoita ja juo.

Ruoansulatuksen aiheuttamia mahahappoja hillitsevät myös esimerkiksi persilja, paahtoleipä, pavut ja inkivääri.

Refluksitauti on eri juttu

Refluksitauti on tavallista närästystä vakavampi juttu. Refluksitaudissa mahan sisältöä nousee toistuvasti takaisin ruokatorveen. Se aiheuttaa närästystä ja joskus muitakin oireita. Satunnainen närästykseen liittyvä takaisinvirtaus ei ole refluksitautia.

Refluksitauti johtuu melkein aina ruokatorven alaosan sulkijalihaksen huonosta toiminnasta.

Refluksitauti määritellään närästysoireen yleisyyden ja vaikeusasteen perusteella. Jos vaikeita oireita on vähintään kerran viikossa tai jos lievempiä vaivoja on vähintään kaksi kertaa viikossa, on kyseessä refluksitauti.

Hapanta mahansisältöä voi nousta yöllä nieluun asti, mikä saattaa aiheuttaa palan tunnetta, nielemisen vaikeutta tai äänen käheyttä.

Refluksitaudin hoitoon kuuluvat samat toimet kuin närästyksen hoitoonkin. Myös sängynpäätyä kannattaa nostaa 10-15 senttiä.

Lääkityksenä käytetään mahan hapokkuutta vähentäviä lääkkeitä 6–12 viikon ajan, minkä jälkeen lääkitystä vähennetään asteittain. Nopea lopettaminen nimittäin aiheuttaa normaalia suuremman vatsahapon muodostumisen.

Pitkiä lääkehoitoja pyritään välttämään juuri hapottoman vatsan välttämiseksi.