Voiko närästys olla vaarallista? Esitimme asiantuntijalle 9 kysymystä yleisestä vaivasta

Närästys on hyvin yleinen riesa, joka on useimmiten vaaraton. Kysyimme työterveyslääkäri Toni Vänniltä, mistä närästys kielii ja miten sitä hoidetaan.

Terveystalon työterveyslääkäri Toni Vänni kertoo, mistä närästys johtuu.

1. Mistä närästyksen tunnistaa?

Närästyksellä tarkoitetaan polttelevaa tunnetta rintalastan takana. Polttelu aiheutuu, kun hapan mahaneste nousee ruokatorveen.

Närästys voi herättää yöllä, sillä se pahenee makuuasennossa.

2. Mitä vaivoja närästyksen taustalla voi piillä?

Usein närästys liittyy ruokailuun. Ruoka-annos voi olla liian suuri tai ruoka itsessään kovin rasvaista tai hapanta, mikä aiheuttaa närästystä.

Närästyksen taustalla voi olla refluksitauti, jossa mahanestettä nousee toistuvasti ruokatorveen. Muita syitä voivat olla helikobakteeri tai palleatyrä, joka liittyy joskus vaikeaan refluksitautiin.

3. Voiko joku olla närästykselle muita alttiimpi?

Närästys on yleinen vaiva, josta kärsii ajoittain noin joka kolmas. Kaikki eivät kuitenkaan kärsi närästyksestä koskaan, kun taas joitain närästys vaivaa jatkuvasti.

Geenit voivat selittää tätä eroa. Jotkut eivät vain saa oireita, vaikka söisivät kuinka rasvaista tai hapanta ruokaa, kun taas toiset oireilevat heti epäterveellisestä ruoasta. Jos vanhempiasi närästää helposti, on todennäköistä, että kärsit vaivasta itsekin.

4. Voiko ruokavalio olla syy närästykselle?

Närästys on ikävä vaiva, josta kärsii moni.

Ruokavalio voi yksinäänkin aiheuttaa närästystä. Etenkin rasvainen ruoka, happamat juomat, alkoholi ja kahvi voivat aiheuttaa närästysoireita.

Jos elintavat eivät ole kunnossa, närästystä voi hoitaa kiinnittämällä huomiota ruokavalioon ja välttämällä isoja aterioita 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa.

5. Onko närästys vaarallista?

Närästys on useimmiten vaaratonta. Niin sanottuja toiminnallisia vaivoja hoidetaankin oireen mukaisesti eli lääkityksellä, joka neutralisoi happoja tai estää suolahappojen muodostumista. Myös refluksitautia hoidetaan oireen mukaisesti eli närästyslääkkein.

Joskus närästys voi kuitenkin olla oire jostain vakavammasta taudista. Helikobakteeri voi aiheuttaa kroonisen mahatulehduksen, joka johtaa mahahaavaan. Helikobakteeri-infektio myös lisää mahasyövän vaaraa 2–6-kertaisesti. Helikobakteeri täytyy häätää viikon kestävällä hoidolla, johon kuuluu haponeritystä salpaava lääke ja kaksi antibioottia.

6. Voiko närästys sekoittua sydänkohtaukseen?

Äkillinen, kova närästyspolte ja muu kipu voi olla närästyksen sijaan sydänkohtaus. Tämä on mahdollista etenkin yli 50-vuotiailla, jotka eivät ole kärsineet närästyksestä entuudestaan. Jos epäilet sydänkohtausta, soita välittömästi hätänumeroon 112.

7. Voiko närästystä hoitaa itse?

Närästystä voi hoitaa terveellisin elintavoin ja tarvittaessa apteekista saatavin itsehoitolääkkein. Närästyksen voi saada kuriin painonhallinnalla, terveellisellä ruokavaliolla, alkoholin kohtuukäytöllä tai välttelyllä, tupakoinnin lopettamisella ja välttämällä iltaruokailua 2–3 tuntia ennen nukkumaanmenoa.

Jos närästys vaivaa usein öisin, sängyn pääpuolta voi nostaa 10–15 senttiä ylemmäksi. Tämä täytyy tehdä korottamalla sänkyä, pelkkä tyynyjen lisääminen ei auta.

Närästys on ikävä vaiva, josta kärsii moni.

Apteekin itsehoitolääkkeitä voi käyttää turvallisesti noin pari viikkoa, joissakin tapauksissa jopa kuukauden. Lääkkeet neutralisoivat happoja tai estävät suolahappojen muodostumista.

8. Milloin tulisi hakeutua lääkäriin?

Etenkin yli 50-vuotiaiden miesten, mutta myös naisten, tulisi hakeutua hoitoon, mikäli kova närästys alkaa yllättäen, eikä vaiva ole entuudestaan tuttu. Kyseessä voi olla närästyksen sijaan sepelvaltimotauti tai sydäninfarkti, joka vaatii välitöntä hoitoa.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos närästys vaivaa usein ja siihen liittyy nielemisvaikeuksia, oksentelua tai laihtumista.

Hyvä syy lääkäriin hakeutumiselle on myös, jos närästys vaivaa pitkään, useamman viikon putkeen. Se voi helpottaa välillä itsehoitolääkkeiden avulla, mutta palaa yleensä takaisin. Tällöin on parasta tutkia, onko kyseessä esimerkiksi refluksitauti.

9. Onko kotikonsteista hyötyä närästyksen hoidossa?

Vanha kansa vannoo ruokasoodan nimeen närästyksen hoidossa. Emäksinen sooda sopiikin tarkoitukseen hyvin, sillä se neutralisoi happoja. Ruokasooda ei siis hoida närästyksen aiheuttajaa, mutta voi tepsiä oireisiin.

Tutut Samarin– ja Collett-valmisteet ovat puolestaan hedelmäsuolavalmisteita, joiden toiminta perustuu pitkälti samaan mekanismiin kuin ruokasoodalla. Ne neutralisoivat ja sitovat happoja.

Ikävän närästyksen iskiessä voi turvautua myös esimerkiksi jogurttiin tai maitolasilliseen. Sen sijaan närästyksen hoidon yhteydessä toisinaan mainittu purukumi saattaa jopa pahentaa närästysoiretta.

Käytätkö närästyslääkettä?

Katso tilanne vastaamatta

Keskustelu

Kommentoi juttua: Voiko närästys olla vaarallista? Esitimme asiantuntijalle 9 kysymystä yleisestä vaivasta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X