Terveys

Jäykkäkouristuksen voi saada ruusun piikistä tai koiran puremasta – näin suojaudut kaamealta taudilta

Jäykkäkouristus ei ole leikin asia, vaan rokotusten pitää olla kunnossa. Tauti on hyvän rokotekattavuuden vuoksi harvinainen mutta vaarallinen.

Jäykkäkouristus eli tetanus on tauti, jonka aiheuttaa Clostridium tetani -bakteerin toksiini.

Lämpimissä kehittyvissä maissa jäykkäkouristus uhkaa erityisesti vastasyntyneitä. Arvellaan, että tautiin kuolee maailmalla jopa miljoona ihmistä vuosittain. Suomessa jäykkäkouristus on nykyään harvinainen tauti hyvän rokotekattavuuden ansiosta.

Vastaava lääkäri Matti Suominen Lohjan terveyskeskus Mehiläisestä kertoo, mikä jäykkäkouristus on ja miten se oireilee. 

1. Millainen tauti on jäykkäkouristus?

Rokottamattomille jäykkäkouristus on vakava sairaus, joka voi pahimmillaan viedä ihmisen hengen. Yleensä tartunta lähtee paikallisesta haavasta, josta jäykkäkouristusbakteeri lisääntyy ja tuottaa toksiinia.

Tämän jälkeen bakteerin myrkky kulkeutuu keskushermostoon ja alkaa aiheuttaa ikäviä oireita.

2. Mistä jäykkäkouristuksen voi saada?

Jäykkäkouristusta aiheuttavaa Clostridium tetani -bakteeria esiintyy paljon esimerkiksi maaperässä ja eläinten suolistossa.

Jäykkäkouristuksen voi saada esimerkiksi likaisesta haavasta, johon on päässyt maaperäainesta. Haava voi olla pienikin. Suomessa on viime vuosina saatu jäykkäkouristus muun muassa koiran puremasta, ruusun piikin pistosta ja haavasta, joka saatiin polkupyöräillessä. 

Bakteerin itiöt säilyvät hyvin maaperässä ja viihtyvät lähes kaikilla pinnoilla. Bakteeri pystyy lisääntymään myös hapettomassa tilassa.

Lue myös: Tiedätkö, miten pitää toimia, jos koira puree? Vanha konsti on paras ensiapu

3. Minkälaiset ovat jäykkäkouristuksen oireet?

Bakteerin tuottama myrkky aiheuttaa ensin levottomuutta, kuumeilua ja päänsärkyä.

Joidenkin päivien kuluttua haavan saannista alkaa jäykkäkouristuksen tyypillinen oirekuva. Oireisiin voi kuulua:

• Epäselvää puhetta
• Niskajäykkyyttä
• Leukalukko
• ”Ivahymy”
• Lihasten kouristelu myöhemmässä vaiheessa

Oireet riippuvat paljon myös ihmisestä. Kaikille ihmisille oireet eivät tule yhtä voimakkaina. Jos ihmisellä on heikentynyt immuunijärjestelmä, oireet saattavat olla pahimmasta päästä.

4. Kuinka yleinen jäykkäkouristus on?

Jäykkäkouristus on Suomessa harvinainen, sillä jäykkäkouristusrokote antaa hyvän suojan bakteerin hermomyrkkyä vastaan. 

Vuosina 2000–2017 jäykkäkouristuspotilaita oli 21 ja potilaat olivat pääsääntöisesti puutteellisesti rokotettuja. Yleensä tehosterokote oli unohtunut. Neljä potilaista kuoli tautiin.

Suomen harvat jäykkäkouristustapaukset todetaan yleensä kesällä. Silloin likaisia haavoja on eniten. 

5. Miten jäykkäkouristus todetaan lääkärissä?

Jäykkäkouristukseen ei ole erillisiä testejä, mutta diagnoosi tehdään tyypillisten oireiden perusteella.

Jos menee haavan kanssa terveysasemalle, eikä ole varma onko saanut jäykkäkouristusrokotetta, se voidaan antaa varmuuden vuoksi. Tästä ei ole ihmiselle haittaa, vaikka olisikin saanut tehosterokotteen.

6. Miten jäykkäkouristusta hoidetaan?

Taudin alkuvaiheessa ihmiselle annetaan tetanusimmunoglobuliinia eli bakteerin hermomyrkyn vasta-ainetta, antitoksiinia.

Jos hoito päästään aloittamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä voidaan ehkäistä myrkyn tarttumista kudoksiin. Jo kiinnittyneeseen myrkkyyn se ei kuitenkaan tehoa.

Pahimmassa tapauksessa ihminen päätyy tehohoitoon kouristusten ehkäisemiseksi ja hapensaannin varmistamiseksi.

Jäykkäkouristukseen voi myös kuolla sairauden edetessä pitkälle. Noin 1–2 potilasta kymmenestä kuolee jäykkäkouristukseen.

7. Kuinka usein rokote pitäisi uusia?

Jäykkäkouristusrokote pitää muistaa itse uusia. Suositellaan, että tehosterokote otetaan 25, 45 ja 65 vuoden iässä. Yli 65-vuotiaiden pitäisi uusia rokote 10 vuoden välein. 

Lapset saavat jäykkäkouristusrokotuksen neuvolassa ja koulussa. Omista rokotuksistasi  voi pyytää tietoa terveyskeskuksista, joissa on lapsena asioinut.

Jäykkäkouristusrokote kuuluu kansalliseen rokoteohjelmaan, joten se on kaikille ilmainen. Rokotteen voi hakea esimerkiksi omalta terveysasemalta tai työterveydestä.

On tärkeää tarkistaa oma jäykkäkouristussuoja erityisesti silloin, kun suunnittelee matkaa ulkomaille. Jos kohdemaassa on runsaasti kulkukoiria, riski sairastua jäykkäkouristukseen voi olla kohonnut. 

8. Jos astuu naulaan, pitääkö mennä heti lääkäriin, vaikka itse haava ei lääkärihoitoa tarvitsisi?

Jos tietää rokotesuojan olevan kunnossa ja haavaan riittää paikallishoito, ei tarvitse lähteä lääkäriin.

Jos on epävarma rokotuksista tai haavan hoidosta, kannattaa ainakin soittaa tai olla muuten yhteydessä terveysasemalle, missä tehdään arvio tilanteesta.

Eläimen pureman kohdalla hoitoon kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä, vaikka rokotesuoja olisikin kunnossa. Esimerkiksi koiran puremaan voi liittyä myös muiden ikävien bakteeritulehdusten riski. 

Lähteenä käytetty myös Terveyskirjaston artikkelia. 

Lue myös: Onko rokotussuojasi kunnossa? Nämä rokotteet kannattaa aikuisena ottaa ja maksaa omasta kukkarosta