kihti piinaa ja henkilö pitelee jalkateräänsä

Milloin äkillinen kipukohtaus on kihdin syytä? Lääkäri kertoo, mistä kihdin tunnistaa ja millainen ruokavalio lisää todennäköisyyttä sairastua kihtiin

Kihtikohtaus herättää unilta ja pitää varmasti valveilla. Hetken helpotus löytyy pakastimesta, pidempiaikainen apu kihtiin ruokavaliosta.

Kihtiin sairastuu yhä useampi. Syitä taudin yleistymiseen ovat muun muassa väestön ikääntyminen ja lihominen, munuaisten vajaatoiminnan yleistyminen ja alkoholin käytön lisääntyminen. Millainen sairaus kihti on, ja miten kihdin oireet saadaan kuriin?

Kysymyksiin vastaa lääketieteen tohtori, sisä- ja reumatautien erikoislääkäri Terhi Uotila Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.

1. Millaisia ovat kihdin oireet?

Kihti on niveltulehdus, jossa nivel useimmiten punoittaa, kuumoittaa, turpoaa ja on kipeä. Se tulee tyypillisesti ukkovarpaan tyveen, mutta se voi iskeä myös jalkaterään, nilkkaan, polveen tai kyynärpäähänkin.

Akuutti kihtikohtaus on todella ­kivulias, muutamassa päivässä rauhoittuva tulehdus. Nivel voi olla niin kipeä, että jo lakanan hipaisu hirvittää. Sukan tai kengän pukemista jalkaan ei halua edes ajatella.

Tauti voi myös kroonistua, jolloin nivelkivut ja turvotus vaivaavat toistuvasti tai koko ajan.

Osalle sairastuneista kehittyy ihonalaisia kihtipatteja eli toofeja. Joskus toofeja voi tulla pikkuhiljaa ilman, että potilaalla on kovia, akuutteja oireita. Toofit syntyvät, kun elimistön virtsahappopitoisuus on pitkään koholla.

Lue myös: Kipua kahvikuppia nostaessa? Syynä voi olla sormien nivelrikko – säryn lievitykseen on 5 yksinkertaista keinoa

2. Mikä aiheuttaa kihdin?

Kihdissä elimistöön kerääntyy liikaa virtsahappoa; sitä saadaan liikaa tai sitä ei poistu virtsan mukana riittävästi. Virtsahappo eli uraatti on puriiniaineiden aineenvaihdunnan lopputuote. Elimistöön tulee puriiniaineita solujen normaalin hajoa­misen seurauksena, mutta myös ravinnon mukana.

Kivulias kihtikohtaus syntyy, kun ­liika virtsahappo saostuu neulasmaisiksi uraattikiteiksi ja kiteet käynnistävät vahvan tulehdusreaktion.

3. Miten kihti todetaan?

Kihti voidaan todeta oireiden ja veren kohonneen uraattiarvon avulla. Jos löydökset eivät ole kovin selkeät, diag­noosi voidaan varmistaa ottamalla nivelestä neulalla nestenäyte. Kyseessä on sataprosenttisen varmasti kihti, jos näytteessä näkyy mikroskoopilla katsottaessa neulasmaisia uraattikiteitä.

Kihti on enemmän miesten kuin naisten sairaus, sillä miehillä on enemmän elimistössään uraattia. Miehet sairastuvat siihen keski-iässä, yleisimmin noin 60-vuotiaana, ja naiset vielä tätä myöhemmin.

Keski-ikäisen ihmisen kihti on elintapasairaus. Alle 30-vuotiailla se on harvinainen ja liittyy yleensä perinnölliseen munuaisten kyvyttömyyteen poistaa elimistöstä uraattia.

4. Kuka on vaarassa sairastua?

Kihtipotilaalla on usein metabolinen oire­yhtymä, johon liittyy ylipaino, kakkostyypin diabetes, korkea verenpaine ja kor­keat veren rasva-arvot.

Munuaisten vajaatoiminta ja jotkut lääkkeet vähentävät uraatin eritystä. Naisilla kihti liittyy usein verenpainetautiin ja sen hoidossa käytettäviin nesteenpoistolääkkeisiin.

5. Voiko omilla syömisillä saada aikaan kihdin?

Runsaasti puriineja sisältävä ruokavalio ja runsas alkoholinkäyttö altistavat kihdille. Nykyään tiedetään myös, että ruokavalion runsas fruktoosi- eli hedelmäsokeri lisää kihtiä. Nimenomaan tämä lisätty fruktoosi kohottaa veren uraattipitoisuutta.

Fruktoosia löytyy luontaisesti marjoista, hedelmistä ja hunajasta, ja sitä käytetään juomien makeuttamiseen. Hedelmistä ja marjoista kohtuuannoksilla saatu fruktoosi ei vaikuta haitallisesti veren uraattipitoisuuteen.

6. Talttuvatko kihdin oireet itsehoidolla?

Ruokavalio on ensisijainen tapa hoitaa kihtiä. Ruokavaliosta kannattaa poistaa tai vähentää ruoka-aineita, joissa on paljon puriineja. Esimerkiksi sisäelimiä, koko­naan syötäviä pikkukaloja ja broilerin nahkaa ei kannata syödä lainkaan. Lihaa, mätiä, äyriäisiä, herneitä, papuja, soijaa ja sieniä sopii syödä harkiten.

Koska alkoholi vähentää uraatin poistumista elimistöstä, se on haitallista. Olut on erityisen huono, sillä alkoholin lisäksi siinä on puriineja.

Kihtipotilaan on hyvä juoda parisen litraa vettä vuorokaudessa, sillä se laimentaa veren uraattipitoisuutta. Osan ­vedestä voi korvata maidolla: vähärasvaisten ja rasvattomien maitotaloustuotteiden päivittäinen käyttö voi pienentää veren uraattipitoisuutta.

Ylipainoisella henkilöllä laihtuminen voi vähentää veren uraattipitoisuutta yhtä tehokkaasti kuin ruokavalio. Kasvisvoittoinen ruokavalio auttaa painonhallinnassa. Ruokavaliosta löytyy tietoa esimerkiksi Terveyskirjastosta.

7. Kannattaako kihtiin kokeilla ravintolisiä?

C-vitamiini lisää uraatin eritystä virtsaan ja vähentää sen tuotantoa. Tutkimuk­sissa on huomattu, että sopiva annos tähän on 500 milligrammaa C-vitamiinia. Tämänhetkisissä kihdin hoitosuosituksissa ei mainita C-vitamiinilisää, mutta joissain tilanteissa lääkäri voi ehdottaa sitä poti­laalleen.

Joidenkin yksittäisten tutkimusten mukaan muun muassa kirsikkatuotteet voisivat vähentää kihtikohtauksia.

8. Mikä auttaa kihtikohtaukseen?

Kihtikohtaus herättää useimmiten yöllä. Kun yöllä kudosten lämpötila laskee, virtsahappo voi alkaa kiteytyä.

Ensimmäisenä kannattaa päästää ­kipeä varvas tai jalka pois lämpimän peiton ­alta. Kipeää kohtaa voi viilentää kylmä- tai pakas­tevihannespussilla. Kylmäpak­kauksen ja ihon väliin on hyvä laittaa vaikka ohut pyyhe.

Apteekista ilman reseptiä saatavat tuleh­duskipulääkkeet hillitsevät kipua. Niitä ei parane käyttää, jos sairastaa munuaisten vajaatoimintaa.

9. Miten lääkäri hoitaa kihtiä?

Lääkäri voi kirjoittaa reseptin lääkkeisiin, jotka vähentävät uraatin tuotantoa elimistössä. Allopurinoli on vanhin ja käytetyin lääke, mutta kaikille se ei sovi. Tällöin voidaan käyttää febuksostaattia. Uraattia laskevan lääkehoidon alussa kohtauksia voi tulla aiempaa tiheämmin ja saatetaan tarvita kortisonikuureja. Kortisonia voidaan myös pistää tulehtuneeseen niveleen.

Lääkkeitä ei välttämättä oteta käyttöön vielä ensimmäisen kohtauksen jälkeen, vaan aina ensin kannattaa tehdä muutoksia elintapoihin. Jos potilas käyttää nesteenpoistolääkettä, mietitään tarkkaan, onko se välttämätön.

Lääkitys aloitetaan heti, jos potilaalla todetaan toofeja. Toofit kertovat, että potilaan elimistön uraattimäärä on jo pitkään ollut korkea.

Lue myös Anna.fi: Äkillisen ja pitkän kipukohtauksen syynä kihti? 8 tapaa ehkäistä ja helpottaa kihtiä ruokavaliolla

10. Miksi kihti kannattaa hoitaa hyvin?

Kihti ei ole pelkkä nivelsairaus, vaan se on hoitamattomana koko elimistöä kuormittava aineenvaihduntasairaus. Kihtipotilaalla on hyvin usein koholla oleva verenpaine sekä rasva- ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöitä, jotka lisäävät sydän- ja verenkiertotautien riskiä. Veren korkea uraattipitoisuus eli hyperurikemia voi vaurioittaa myös munuaisia.

Kihdin liitännäissairaudet ovat vakavia, joten niiden riskitekijöihin tulisi puuttua elintavoilla jo ensimmäisen kihtikohtauksen jälkeen.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 15/2021.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Milloin äkillinen kipukohtaus on kihdin syytä? Lääkäri kertoo, mistä kihdin tunnistaa ja millainen ruokavalio lisää todennäköisyyttä sairastua kihtiin

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X