Kokemuksia misofoniasta

Tiina, 40, ärsyyntyi tietyistä äänistä jo lapsena, mutta sai nimen oireilleen vasta neljä vuotta sitten – näin misofonia vaikuttaa hänen elämäänsä

Ääniyliherkkyys voi tehdä työnteosta mahdotonta ja parisuhteista haastavia. Bloggaaja Tiina Ilmavirta kertoo, miten misofonia näkyy hänen arjessaan.

Joskus pelkästään purkkaa mässyttävä vastaantulija voi saada aikaan voimakkaan reaktion. Astioiden kolina ravintolassa voi pakottaa vaihtamaan pöytää, ja hotellihuoneen huriseva kuivauslaite saattaa valvottaa öisin.

Näin kuvailee Design Wash -blogin kirjoittaja ja graafinen muotoilija Tiina Ilmavirta, 40. Tiina kärsii neurobiologisesta ääniyliherkkyydestä misofoniasta. Arkisetkin äänet voivat saada Tiinassa aikaan voimakkaita stressireaktioita, ärsytystä, vihaa ja jopa raivoa. Pulssi kohoaa, ja tilanteesta voi olla pakko poistua.

Lue myös: Oletko tietämättäsi erityisherkkä? Tästä on kyse ominaisuudessa, joka voi saada uupumaan muita helpommin

Kokemuksia misofoniasta: Äänet häiritsivät Tiinaa jo lapsena

Kerroimme aiemmin, että misofoniasta kärsivien aivot näyttävät olevan herkempiä tiettyjen äänien aiheuttamalle kuormitukselle. Silloin aivoissa syntyy voimakas taistele tai pakene -reaktio.

Toistaiseksi misofoniaa on ehditty tutkia vasta vähän eikä sillä ole Suomessa virallista tautiluokitusta. Kokemuksia misofoniasta löytyy siitä huolimatta runsaasti.

Tutkimusten mukaan misofonia laukeaa usein jo lapsuudessa, 9–13-vuotiaana. Tiinakin muistaa tietynlaisten äänien häirinneen peruskoulun ensimmäiseltä luokalta lähtien.

Ehkäpä eniten häiritsevät matalat ja resonoivat äänet, kuten hurisevat laitteet ja seinän läpi kantautuvat koneet. Pulssia nostaa myös naapureiden mekkala, jalkojen tömistely ja bassoäänet.

”Ja muiden ihmisten päästämät äänet, kuten raskas hengitys, purkan jauhaminen suu auki ja ruoan maiskuttaminen”, Tiina jatkaa.

Se on tyypillistä, sillä suurin osa misofoniasta kärsivistä reagoi voimakkaasti nimenomaan arkisiin syömisen ja hengittämisen kaltaisiin ääniin. Suu auki syöminen raivostuttaa, juoman ryystäminen ärsyttää. Joskus myös erilaiset liikkeet, kuten jalkojen vispaaminen, voivat synnyttää oireita. Seurauksena voi olla esimerkiksi päänsärkyä.

Sen sijaan tavallisia ihmisiä usein ärsyttävät äänet, kuten vauvan itku, eivät tyypillisesti saa misofoonikossa aikaan normaalia voimakkaampia tunteita.

Lue myös Seura.fi: Elintapa kehittää aisteja: Tunnistatko värit yhtä nopeasti kuin hajut?

Misofonia voi mutkistaa ihmissuhteita

Vaikka misofoniasta kärsivät reagoivat keskenään hyvin samankaltaisiin ääniin, reaktioiden voimakkuus on yksilöllistä. Toiset pystyvät elämään suhteellisen normaalia elämää, mutta osalla oireilu on niin voimakasta, että esimerkiksi toimistossa työskentely on vaikeaa. Tiinakin tekee töitä kotoa käsin.

Myös ihmissuhteet voivat kärsiä. Tiina kertoo lukeneensa ihmisitä, jotka eivät voi olla ollenkaan parisuhteessa misofoniaoireiden takia. Hänen omissa ihmissuhteissaan misofonia näkyy vaihtelevasti.

”Ystävilleni olen kyllä kertonut ääniyliherkkyydestä. Vastaanotto oli hyvin ymmärtäväinen. Siitä tuli myös mielenkiintoista keskustelua, mitkä äänet heitä saattoi häiritä. Vaikka heillä ei misofoniaa ole, joitakuita saattaa häiritä naapurista kantautuvat äänet, kuten korkkareilla kopsuttelu tai äänekkäät kolinat.”

Vanhemmilleen Tiina kertoi aiheesta vasta vähän aikaa sitten. Joskus äidin tuottamat äänet aiheuttavat niin vahvan stressireaktion, että Tiinan on poistuttava huoneesta.

”Jos vertaan äitiäni ja isääni, äidin äänet triggeröivät ja stressaavat todella vahvasti, mutta isän tekeminä ne eivät ärsytä tippaakaan. En tiedä, mistä se johtuu”, Tiina kertoo.

Eniten misofonia on näkynyt Tiinan puoli vuotta sitten päättyneessä parisuhteessa. Tiina joutui usein selittämään, miksi reagoi joihinkin ääniin niin voimakkaasti.

”Aina mies ei suoranaisesti ymmärtänyt minua, vaikka näytin aiheeseen liittyviä kirjoituksia ja muiden kommentteja netistä. Yritin selittää, ettei tämä johdu miehestä eikä minustakaan, tämä johtuu misofoniasta.”

Pääosin ihmiset suhtautuvat tietoon ääniyliherkkyydestä hyvin. Ravintoloissa ja hotelleissa erikoispyynnöt ja pöydänvaihdot ymmärretään.

”Vaikka asiaa saatetaan ihmetellä, en muista, että kukaan olisi kertaakaan katsonut pitkään, että onpas vaikea asiakas”, Tiina kertoo.

Suomessa misofonia on vielä varsin tuntematon

Vaikka Tiinaa erilaiset äänet ovat häirinneet jo lapsesta saakka, nimen oireilulleen hän sai vasta nelisen vuotta sitten. Se löytyi oireiden googlailun ja netin artikkeleiden avulla. Netistä löytyi myös vertaistukiryhmiä ja kertomuksia muiden kokemuksista. Muiden misofoniasta kärsivien oireet paljastuivat samankaltaisiksi kuin Tiinan. Se lohdutti.

Eniten auttoi tieto siitä, että kyseessä on maailmalla todennettu neurologinen häiriö.

”Aiemmin olen ajatellut, että olenko vain hullu. Mutta en olekaan, vaan tämä on oikeasti ihan todellinen sairaus”, Tiina sanoo.

Koska misofonia on toistaiseksi varsin tuntematon häiriö, luotettavaa tietoa ja tutkimusta siitä voi olla vaikea löytää. Muiden kokemuksista kuuleminen ja lukeminen voivat auttaa.

”Haluan kertoa misofoniasta hyvin avoimesti. En häpeä sitä, sillä se on osa minua”, Tiina sanoo.

Reagoitko voimakkaasti ääniin? Hankaloittavatko erilaiset äänet arkipäiväistä elämääsi? Kerro kokemuksistasi kommenteissa!

Keskustelu

Taitaa olla samaa settiä sähköyliherkkyyden kanssa. Oireet ovat todellisia, mutta syy löytyy ihan sieltä kaalin sisältä.

Misofonia ei Olut-Teppo hyvä ole mikään mielenterveydellinen vaiva. Jos meinaan siihen viittasit. Kannattaa jättää oluen juonti vähemmälle. Kaalin sisältä kyllä syy löytyy, muttei henkiseltä puolelta.

Kyllä, tällainen sairauskin on olemassa. Tiedän, kun lähipiiristäni löytyy yksi.

Tuttua minunkin elämässä. Jos väsynyt ja töistä tms. stressiä, voi aamulla kumppanin tekemät pienetkin äänet keittiössä saada ihokarvani pystyyn ja vihan nousemaan pintaan. Kuin elimistön hälytysjärjestelmä laukeaisi ja käskisi pakenemaan. Vaikeeta on kun toinen ei ymmärrä ja suuttuu takaisin tokaisten jotain tökeröä, kuten: ”miten voit olla tommonen yliherkkä hullu!?” Suhteemme päättyi.

Kyllä tunnistan monet näistä. Tunnen itseni huonoksi äidiksi kun ärsyynnyn mm lapsen syödessä vieressä. Tasapuolisesti, viikon loppupuolella kun stressiä on kasaantunut en jaksa edes omaa ääntäni. Mutta tosiaan, oman tai vieraan vauvan itku ei ole koskaan häirinnyt.

Minussa herättää suunnatonta raivoa, jos äitini puhuu niin että hänellä on limaa/sylkeä kurkussa. Sama tapahtuu kun mieheni aivastaa tai hänellä on hikka. Raivo on aivan silmitöntä, mutta nopeasti laantuvaa äänen loppumisen jälkeen. Raivo tuntuu fyysisesti sisälläni, mutta en ajattele että tämä asia raivostuttaa. Tätä on vaikea selittää, mutta ihanaa että näitä kokemuksia tulee pikkuhiljaa ilmi enemmänkin! En ole yksin tämän kanssa enkä ole hullu.

Mieheni havahtuu hereille pienen pienistä äänistä kuten nappikuulokkeiden napsahduksesta toisiaan vasten, vaikka nukkuu eatit korvissa, suotastaan pomppaa pystyyn.

Esim avopuolison lukiessa sängyssä ja kääntäessä sivua, nousi pulssini sataan ja tunsin käsittämätöntä raivoa,unet meni moneksi tunniksi…tai jokin muu mitätön asia, esim.aamulla kaukaisesti kuuluva naapurin vedenkohina,postin putoaminen luukusta. Silti työskentely pienten lasten kiljumisen keskellä onnistuu🤔

Minulla myös useat äänet ärsyttävät ja nostaa ihokarvat pystyyn,jopa vihan tunteen.Ei koskaan ole tullut mieleen että se olis stressin aiheuttama.En myöskään kärsi pikkuvauvan itkusta.

Olen 36 vuotias ja vasta viime aikoina alkanut lukemaan enemmän misofoniasta. Aikaisemmin olen pitänyt itseäni huonona ja epäonnistuneena ihmisenä kun en kestä tiettyjä ääniä ja käyttädyn lapsellisesti niistä ärsyyntyessäni…enkä voi sille mitään vaikka kuinka yritän. Muistot ärsyttävistä äänistä ovat jo ennen kouluikää. Misofonia todella vaikuttaa arkeeni ja vaikeuttaa ihmissuhteita. Haluaisin löytää avun tai edes helpotusta. Oma helpotuksensa on ollut jo tieto siitä että tätä on muillakin enkä ole hullu.

Kuulostaa niin tutulta! On ollut ihana saaa tälle ominaisuudelle nimi! Minua ärsyttävät suunnattomasti nenän ”ryystäminen”, siis kaikenlainen niiskuttelu. Myös syömisen äänet häiritsevät sekä monet toistuvat ihmisen aiheuttamat äänet, kuten sormien ja jalkojen naputtelu jotain vasten… Aiheuttaa monesti ikäviä tilanteita läheisten kesken, kun raivon partaalla kösken lopettamaan toiminnon, mitä toinen ei edes huomaa tekevänsä.

Täälläkin yksi ilmoittautuu. Olen onneksi lukenut tästä jo vuosia sitten ja tieto hieman lievitti tuskaa, mutta äänet edelleenkin ärsyttävät yhtä lailla. Äidilläni ja ainakin yhdellä siskoistani on tämä sama vaiva. Iso kiito vastamelukuulokkeiden keksijälle! On parantanut elämänlaatua paljon.

Karkkipaperin tai muu rapina, muitten ihmisten syömisäänet, paitsi jos myös itse syön, paitsi joskus ei se auta, huminat ja kohinat jostain laitteesta, seinäkellon tikitys, kova musiikki uuvuttaa, talvisin kun auto ajaa hilaa sepelillä kuorrutetun asfaltin päältä,

Kommentoi juttua: Tiina, 40, ärsyyntyi tietyistä äänistä jo lapsena, mutta sai nimen oireilleen vasta neljä vuotta sitten – näin misofonia vaikuttaa hänen elämäänsä

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X