Terveys

Mikromuovi tunkeutui jo ihmisen verenkiertoonkin, mutta mitä sitten? Asiantuntija kertoo, mitä muovin terveyshaitoista tiedetään

Yksittäisen ihmisen on vaikea taistella mikromuovia vastaan, Itä-Suomen yliopiston muovitutkija Samuel Hartikainen toteaa. Jotain voi sentään tehdä niin makuuhuoneessa kuin keittiössäkin.

Mikromuovia eli alle viiden millimetrin kokoisia muovihiukkasia on jo kaikkialla ympäristössämme. Tänä keväänä eri mediat, Suomessa esimerkiksi Yle ja Tiede-lehti ovat uutisoineet hollantilaisesta tutkimuksesta, jossa selvisi, että mikromuovi on löytänyt tiensä jo ihmisen verenkiertoonkin.

Koehenkilöiden verestä löydettiin muovia, jota käytetään muun muassa juomapulloissa, elintarvikepakkauksissa ja muovipusseissa.

Viime syksynä uutisoitiin puolestaan amerikkalaistutkimuksesta, jossa muovia oli löytynyt vastasyntyneiden vauvojen kakasta.

Itä-Suomen yliopiston muovitutkijalle Samuel Hartikaiselle tämä ei ole uutinen.

Hartikainen huomauttaa, että sen lisäksi, että syömme ja juomme mikromuovia elintarvikkeiden mukana, hengitämme sitä sisäämme kodeissa ja työpaikoilla.

”Muovia on esimerkiksi astioissa, vaatteissa, huonekaluissa ja kodin pinnoitteissa. Itse asiassa olen ollut aika ihmeissäni siitä, miten vähän muovipölyn vaikutusta sisäilmaan laatuun on vielä tutkittu”, hän kummastelee.

Lue myös: Mikromuovi täyttää meret ja päätyy ruokaamme – näin vähennät piilomuovin määrää

Mikromuovi viihtyy kodin pölyisillä pinnoilla

Vaikka yksittäisen ihmisen onkin vaikea taistella mikromuovia vastaan, jotain voi sentään tehdä.

Samuel Hartikainen vinkkaa, että paras ase muovia vastaan on imuri. Käytännössä mikromuovi on muoviesineistä kulutuksessa irtoavaa pölyä.

”Kannattaa siis vähentää pölyn määrää eli ainakin siivota säännöllisesti”, hän sanoo.

Kotona yksi suurimmista pölyn ja mikromuovin lähteistä ovat vaatteet, sillä lähestulkoon kaikkiin vaatteisiin lisätään nykyisin muovia parantamaan kankaan joustoa ja istuvuutta.

”Keinotekoisia vaatekuituja löytyy kaikilta pinnoilta jokaisen kotoa, koska vaatteet ja tekstiilit kuluvat käytössä”, Hartikainen sanoo ja kehottaa satsaamaan luonnonkuituihin.

”Toinen vaihtoehto on välttää kertakäyttökulutusta ja ostaa vähemmän ja sellaisia vaatteita, jotka on suunniteltu ja tehty kestämään kulutusta”, Hartikainen sanoo.

Luovu kuluneista muovikipoista keittiössä

Vaatekaapin lisäksi toinen mikromuovin lähde on keittiö.

Hartikainen kehottaa suosimaan mahdollisuuksien mukaan lasisia tai keraamisia astioita. Muovikippo ei kuitenkaan hänen mukaansa lopulta ole kovin haitallinen esine, jos se vain on ehjä ja kulumaton.

”Muovipullossakin suurin mikromuovin lähde taitaa olla sen korkki, jota hierotaan auki ja kiinni.”

Hartikainen kertoo suosivansa itse juuri lasisia tai keraamisia astioita, varsinkin lämmittäessään ruokaa mikrossa.

”Mutta edelleen: Jos tekisin vain yhden asian, niin se on se imurointi, koska huonepölyssä on paljon enemmän mikromuovia kuin yksittäisessä muovipullossa.”

Osta kestäviä esineitä, vältä kertakäyttökulttuuria

Elintarviketeollisuus tutkii ja kehittää kuumeisesti pakkausmateriaaleja, joissa muovi pystyttäisiin vaihtamaan muihin kuituihin.

Kuluttaja voi Hartikaisen mukaan vähentää mikromuovikuormaansa oleellisesti välttelemällä kaikissa hankinnoissaan kertakäyttökulttuuria.

Hän kertoo esimerkiksi näkevänsä yliopistolla paljon työntekijöitä, jotka käyvät nappaamassa ateriansa ruokalasta työpöydän ääreen kertakäyttöastioissa.

”Suosittelen lämpimästi lounaan syömistä ruokalassa hyvässä seurassa oikeista tiskattavista astioista tai varustautumaan vähintään lasisella noutoastialla”, hän sanoo.

Mikromuovin terveysvaikutuksia tutkitaan kuumeisesti

Muovista innostuttiin 1950-luvulla, sillä se teki arkisista käyttöesineistämme kevyitä ja kestäviä. Silloin ei osattu aavistella, että yhden sukupolven aikana tämä ihmeaine tunkeutuisi ympäristön lisäksi ihmisen verenkiertoon, suolistoon ja solukalvoille.

Mitä muovi meissä saa aikaan? Sitä tutkitaan kuumeisesti ympäri maailmaa, myös Itä-Suomen yliopistossa.

Vuosi sitten julkaistun tutkimuksen mukaan mikroskooppisten muovihiukkasten todettiin läpäisevän solukalvoja ja aiheuttavan tulehdusta. Hiirillä tehtyjen eläinkokeiden perusteella mikromuovi vaikutti suoliston bakteerikantaan ja ravintoaineiden imeytymiseen.

”Tarvitaan kuitenkin vielä paljon tutkimusta ennen kuin tällaiset yksittäiset havainnot ja tulokset voidaan hyväksyä laajemmin”, Hartikainen huomauttaa.

Tuloksia odotellessa muovia itseään tärkeämmäksi voi paljastua sen kyky kantaa mukanaan haitallisia aineita, esimerkiksi raskasmetalleja.

Hartikainen on ollut mukana tutkimuksissa, joissa mikromuovia etsittiin ja löydettiin suuria määriä Kuopion Kallavedestä ja Varkauden Huruslahdelta. Parhaillaan hän perehtyy muovitutkimuksen ohella geologiaan, koska siitä on paljon hyötyä, kun selvitetään, miten mikromuovi kulkeutuu ympäristössä.

”Esimerkiksi ympäristömyrkkyjen tai raskasmetallien kulkeutuminen mikromuovin kautta ravintoketjuun on vielä aika tuntematon alue”, hän sanoo.

Mikromuovi kuriin jätteiden ja jätevesien käsittelyllä

Taistelu muovia vastaan ei tietenkään ole yksittäisen ihmisen ratkaistavissa.

Hyvin suuri merkitys on Hartikaisen mukaan sillä, miten ja mistä mikromuovia pääsee hule- ja jätevesiin, ja miten niitä kunnissa käsitellään.

Jätteiden ja jätevesien käsittelyn ratkaiseminen on insinöörien käsissä. Tehdään se miten tahansa, muovin vähentäminen ravintoketjusta on hankalaa, aikaa vievää ja kallista.

Jotain voitaisiin tehdä toisin kunnissakin jo nyt.

”Kuopiossa lumenkaatopaikka perustettiin aikoinaan järvenrantaan, ja Helsingissä likainen lumi mätetään suoraan mereen. Se ei ole nykytiedon valossa viisainta muovinkaan näkökulmasta”, Hartikainen huomauttaa.

Lue myös Anna.fi: Mistä tietää, ettei kosmetiikassa ole mikromuovia? Asiantuntija kertoo