Terveys

Kannattaako röyhtäyksiä pidätellä? Lääkäri vastaa kysymykseen ja kertoo, milloin röyhtäily on merkki sairaudesta

Röyhtäily on luonnollinen osa elimistön toimintaa. Joskus röyhtäily voi kuitenkin olla oire jostakin hoitoa vaativasta sairaudesta. Asiantuntija kertoo, milloin jatkotutkimukset ovat paikallaan.

Joka kerta, kun nielaisemme, nielemme syljen, ruoan tai juoman lisäksi samalla myös ilmaa. Kun mahalaukkuun kertyy ilman aiheuttamaa painetta, se venyy. Samalla ruokatorven alasulkija rentoutuu, jolloin vatsassa oleva paine purkautuu nielun kautta.

Usein ilma vapautuu ulos suusta korvin kuultavan äänen saattelemana. Tämä törähdys on röyhtäys.

”Röyhtäily on hyvin yleistä. Jokainen meistä on varmasti röyhtäissyt joskus”, sanoo työterveyshuollon erikoislääkäri Toni Vänni Terveystalosta.

Mutta entä jos röyhtäyksiä tulee jatkuvasti? Kysyimme Vänniltä, mistä lisääntynyt röyhtäily voi johtua ja milloin röyhtäily vaatii tutkimuksia.

Tyypillisesti röyhtäily johtuu hotkimisesta ja happopitoisista juomista

Röyhtäily on osa elimistön luonnollista toimintaa ja siitä tarvitsee harvoin olla huolissaan. Tyypillisesti röyhtäilyn takana ovat sairauden sijaan vatsan toimintaan vaikuttavat seikat.

Yksi vatsan toimintaa häiritsevä tekijä on hotkiminen. Kun ahmimme, sekä ruokaa että röyhtäyksiä aiheuttavaa ilmaa kertyy vatsalaukkuun tavanomaista lyhyemmässä ajassa.

Röyhtäilyä saattavat lisätä myös tietyt kaasua tuottavat ruoat ja juomat. Tällaisia ovat esimerkiksi happopitoiset mehut ja hiilidioksidia ja karbonaattia sisältävät virvoitusjuomat ja samppanja.

Myös monet ruoat voivat aiheuttaa kaasuongelmia dyspepsiasta eli toiminnallisista vatsavaivoista kärsivälle. Erityisesti rasvaiset ruoat, papujen kaltaiset palkokasvit ja rikkiyhdisteitä sisältävät vihannekset, kuten sipuli ja parsakaali, voivat saada röyhtäilemään.

Tällöin ensisijainen hoitokeino ovat ruokailuun liittyvät muutokset. Ruoka kannattaa nauttia rauhassa ja ruokajuomaksi valita mieluummin vesi kuin jokin hiilihapotettu vaihtoehto. Jotakuta voi auttaa kaasua tuottavien raaka-aineiden karsiminen ruokavaliosta.

röyhtäily
Hiilihapotetut juomat voivat lisätä röyhtäilyn tarvetta. © iStockphoto

Painonnousu ja raskaus voivat lisätä röyhtäilyä

Toinen yleinen syy lisääntyneen röyhtäilyn takana on painonnousu. Ylipaino lisää vatsaontelon painetta ja sitä, että mahalaukusta pääsee nousemaan kaasua ja hapanta sisältöä ruokatorveen ja sieltä ulos.

Myös raskaus voi tihentää röyhtäilyn tarvetta. Syynä ovat sekä ruokatorven sulkijalihasta löysäävät hormonit että kasvava vatsa.

”Kun vauva kasvaa mahassa ja painaa vatsaonteloa, röyhtäily saattaa lisääntyä. Onneksi se on vaaratonta ja ohimenevää”, Vänni sanoo.

Jos röyhtäily on jatkuvaa, eikä helpotu painonhallinnalla, tupakoinnin lopettamisella, alkoholin käytön vähentämisellä tai raskauden päätyttyä, saattaa kyseessä olla lääkehoitoa vaativa refluksitauti. Se johtuu vatsaportin löystymisestä ja toiminnan häiriöstä.

Refluksin aiheuttamaa närästystä hoidetaan esimerkiksi protonipumpun estäjillä ja happosalpaajilla.

”Jos oireena on pelkkää röyhtäilyä, henkilö on alle 50-vuotias ja hänellä ei ole hälyttävää painonlaskua, tyypillisesti kokeillaan pari viikkoa happosalpaajia. Jos ne auttavat, pidetään lääketaukoa. Jos vaiva häipyy, ei jatkotutkimuksille ole tarvetta”, Vänni sanoo.

Jatkuva ja vaikea röyhtäily voi vaatia jatkotutkimuksia

Jos närästyslääkkeet eivät auta, oireet ovat vaikeat tai paino alkaa laskea, on syy röyhtäilyn takana selvitettävä. Tällöin voivat olla tarpeen mahalaukun tähystys eli gastroskopia sekä laboratoriokokeet.

Mahalaukun tähystyksessä lääkäri vie tähystimen potilaan nielun kautta ruokatorveen ja sieltä mahalaukkuun ja pohjukaissuoleen. Gastroskopiassa näkyvät esimerkiksi palleatyrä, sappikivitauti, refluksitauti, mahahaava, ruokatorvitulehdus ja muut yläruoansulatuskanavan sairaudet.

”Tällöin on usein myös muita oireita kuin röyhtäilyä, kuten voimakasta ylävatsakipua”, Vänni sanoo.

Verikokeissa röyhtäilyn syyksi voivat paljastua puolestaan esimerkiksi laktoosi-intoleranssi tai helikobakteeri-infektio. Jälkimmäisen kaltainen, mahalaukun limakalvoilla oleva tulehdus, saattaa aiheuttaa hoitamattomana vatsahaavan.

Röyhtäyksen pidättäminen ei ole vaarallista

Entä kannattaako röyhtäyksiä pidättää? Vännin mukaan röyhtäilyn pidättäminen on verrattavissa pierun pidättämiseen.

”Röyhtäysten pidättäminen ei ole vaarallista. Kyllä kaasu pääsääntöisesti poistuu suolistosta toista kautta.”

Röyhtäily luo painetta vatsaan ja voi siten venyttää vatsalaukkua ja aiheuttaa vatsakipuja. Tällöin röyhtäily voi helpottaa olotilaa.

Röyhtäily ei kuitenkaan ole kaikissa kulttuureissa sosiaalisesti suotavaa, Vänni muistuttaa. Siksi röyhtäys kannattaa päästää mieluummin yksin ollessa kuin esimerkiksi palaverin aikana.

”Kiinalaiset pitävät röyhtäilyä ruokailun jälkeen kohteliaisuutena. Suomessa röyhtäily tulkitaan ei-niin-hienostuneeksi käytökseksi. Ravintolassa voidaan katsoa oudosti, jos alkaa päästelemään ääniä.”

Lue myös Anna.fi: Maidoton ruokavalio auttaa vatsavaivoihin, sokeria kannattaa välttää… Väitteitä vatsan hyvinvoinnista löytyy monenlaisia – selvitimme, mitkä ovat totta ja mitkä tarua

Kommentoi

Kommentoi juttua: Kannattaako röyhtäyksiä pidätellä? Lääkäri vastaa kysymykseen ja kertoo, milloin röyhtäily on merkki sairaudesta

Sinun täytyy kommentoidaksesi.