Hyvinvointi

Sinilevä on jokakesäinen riesa – tunnistaminen onnistuu helppojen testin avulla

Asiantuntijan sinilevän voi tunnistaa monella tavalla.

Sinilevä on jokakesäinen ilmiö Suomen merialueilla ja sisävesissä, eikä sen tunnistaminen ole välttämättä kaikille helppoa.

Sinilevää sisältävässä vedessä ei ole suositeltavaa uida eikä sitä ole syytä käyttää löyly- tai talousvetenä, sillä jotkin sinilevätlajit ovat myrkyllisiä. Runsas sinileväaltistus voi aiheuttaa myrkytyksen. Erityisen haitallista sinilevä voi olla lapsille ja lemmikeille. Suomessa sinilevämyrkytykseen tiedetään kuolleen niin koiria kuin lehmiäkin.

Vakavat myrkytykset ihmisillä ovat harvinaisia, mikä johtuu osittain suomalaisten hyvästä sinilevätietämyksestä.

”Ihmiset alkavat olla yhä valveutuneempia sinileväasiassa”, arvelee tutkija Mari Vanharanta Suomen ympäristökeskus Sykestä.

Sinilevän tunnistaminen onkin tärkeää aina, kun harkitsee uimista luonnonvesissä tai veden käyttämistä talous- tai löylyvetenä. Sinilevien tuottamat myrkyt eivät tuhoudu edes keittämällä, joten sinileväistä vettä ei tule käyttää myöskään keitinvetenä.

Kuinka sinilevän voi parhaiten tunnistaa? Keinoja siihen on neljä:

Sinilevä ja sen tunnistaminen: silmämääräinen havainnointi

Vanharanta pitää silmämääräistä havainnointia ensisijaisena ja tehokkaimpana keinona sinilevän tunnistamiseen.

”Sinilevä näkyy vihertävinä ja kellertävinä hippuina veden pintakerroksessa. Jos levä alkaa runsastua, pinnalle voi muodostua vihertäviä tai kellertäviä raitoja, levälauttoja.”

Muista vedessä kelluvista hiukkasista sinilevän erottaa selkeästi vihertävästä tai kellertävästä väristä. Vesi voi näyttää myös kauempaa katsottuna selkeästi vihertävältä.

”Jos vaikkapa omaa mökkirantaa päivittäin katselee ja kesähelteiden aikana huomaa, että veden väri selvästi muuttuu vihertävään tai kellertävään suuntaan, voi siinä hyvinkin olla sinilevää”, Vanharanta sanoo.

Lue myös: Onko sinilevä oikeasti vaarallista? Erikoislääkäri vastaa

Sinilevän tunnistaminen: juomalasitesti

Silmämääräisen havainnoinnin lisäksi veden sinilevätilannetta voi arvioida juomalasin avulla. Kirkkaaseen lasiin otetaan vettä, jossa sinilevää epäillään voivan olla, ja odotellaan tunnin verran. Mikäli vedessä on sinilevää, levä nousee lasissa pinnalle ja muodostaa veteen vihertävän kalvon. Vedessä myös näkyy selkeitä vihertäviä tai kellertäviä hiukkasia.

”Etenkin jos sinilevää on runsaasti, sen muodostumisen ja hippujen kohoamisen veden pintaosiin voi huomata jo aiemminkin kuin tunnin jälkeen”, Vanharanta huomauttaa.

Sinilevä nousee veden pinnalle, sillä se sisältää pienenpieniä kaasurakkuloita. Niiden avulla sinilevä säätelee korkeuttaan: tyynellä säällä levä nousee pintaan, tuulisella säällä se pyrkii veden alempiin kerroksiin.

Sinilevä: tunnistaminen.
Jos vedessä on runsaasti sinilevää, pintaan muodostuu selkeitä vihreitä rantuja. Vesi voi olla levän vaikutuksesta hernerokkamaisen vihreää ja sakeaa. © iStock

Sinilevä ja sen tunnistaminen: keppitesti

Mikäli rannan tuntumassa tai veden pinnalla näkyy epämääräistä levämuodostelmaa, kepin avulla voi tarkistaa, onko se sinilevää.

Keppi kastetaan leväiseen veteen tai levään ja nostetaan ilmaan. Mikäli levä jää kepin nokkaan roikkumaan, se on jotakin muuta kuin sinilevää.

”Esimerkiksi rihmalevät käyttäytyvät tällä tavalla eli jäävät kepin pintaan. Ne saattavat haista ikävälle, mutta ovat terveydelle harmittomia”, Vanharanta kertoo.

Sinilevä ja tunnistaminen: lautatesti

Lautatestissä käden ulottuvilla täytyy olla pala höyläämätöntä, karheaa lautaa tai lankkua. Lauta kastetaan veteen ja annetaan veden kuivua. Jos lauta värjäytyy kuivuessaan vihertäväksi, vedessä voi olla sinilevää.

Samanlainen ilmiö voi tapahtua myös hiekkarannalla, Vanharanta huomauttaa, eli hiekkaan on voinut kuivua sinertäviä rantuja niihin kohtiin, joita isoimmat aallot ovat kastelleet.

Hän ei pidä lautatestiä yhtä kätevänä ja luotettavana kuin muita tunnistuskeinoja. Tarkoitukseen sopivaa, karheapintaista lautaa ei ole välttämättä helppo löytää, kun tunnistus olisi ajankohtainen. Sileäpintainen tai maalattu lauta ei käy, sillä siihen rantuja ei muodostu, vaikka vedessä sinilevää olisi.

Lue myös Anna.fi: Tekeekö järvivesi hiuksille ihmeitä? Vertasimme järviveden huhuttua vaikutusta kampaamon tehohoitoon – tulos yllätti: ”Yhtäkkiä tukkani on kuin permanentin jäljiltä”

Sinilevätiedotteiden seuraaminen kannattaa

Sinilevä ilmaantuu Suomen vesistöihin käytännössä joka kesä, joten tunnistaminen on hyvä olla hallussa. Mikäli kuitenkin epäilee omia tunnistustaitojaan, sinilevätiedotteiden seuraaminen on hyvä keino pysyä tilanteen tasalla.

Sinilevätilannetta voi tarkastella esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämältä valtakunnalliselta seurantasivulta. Myös Järvimeri-wiki julkaisee joka viikko sinilevätiedotteen. Lisäksi julkisilla uimarannoilla uimavalvojat seuraavat sinilevätilannetta päivittäin.

Tiedotteita ja sinileväilmoituksia seuraamalla voi myös varmistua omista havainnoista, varsinkin jos on asiasta epävarma.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Sinilevä on jokakesäinen riesa – tunnistaminen onnistuu helppojen testin avulla

Sinun täytyy kommentoidaksesi.