Vaihdevuodet: apua uniongelmiin

1. Mistä univaikeudet vaihdevuosissa johtuvat?

Vaihdevuosissa munasarjojen toiminta heikkenee, mikä johtaa estrogeenin ja keltarauhashormonin erityksen loppumiseen ja kuukautistoiminnan päättymiseen. Hormonitoiminnan loppuminen aiheuttaa yönaikaisia kuumia aaltoja ja hikoilukohtauksia, jotka ovat tärkein syy vaihdevuosien uniongelmiin. Jos ne eivät herätä, ne ainakin usein keventävät unta.

2. Miten yleistä on uneen vaikuttava masennus?

Vaihdevuosien aikaan masennusoireista kärsii 50-70 prosenttia naisista. Mielialaoireet voivat olla masennusta, ahdistusta tai itkuisuutta. Joku voi tuntea itsensä voimattomaksi tai aloitekyvyttömäksi. Toinen kokee, ettei ole henkisesti oma itsensä. Mielialaoireet ja uniongelmat ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa.

3. Kuinka kauan uniongelmat yleensä kestävät?

Vaihdevuosioireet helpottavat tavallisesti viimeistään muutamassa vuodessa. Pitkäaikaisten kroonisten uniongelmien hoidossa on tärkeää myös kognitiivinen uniterapia, jossa pyritään selvittämään mitä tapahtuu mielessä silloin, kun ihminen ei pysty nukahtamaan.

4. Vaikuttavatko vaihdevuodet stressinsietoon?

Uusi tutkimus viittaa siihen, että vaihdevuosi-ikäiset naiset ovat nuoria herkempiä työperäisen stressin vaikutuksille. Tutkimuksessa vaihdevuosi-ikäisten naisten unenlaatu oli työpäivinä selkeästi huonompaa kuin vapaapäivinä. Vaihdevuosi-ikäiset naiset hyötyvätkin erityisen paljon stressiä lievittävistä asioista, kuten rentoutusharjoituksista.

5. Miten ylähengitysteiden ahtauma vaikuttaa?

Naisilla unenaikaiset hengityshäiriöt jäävät usein hoitamatta. Vaikka varsinainen uniapnea on naisilla miehiä harvinaisempaa, sen rinnakkaismuoto, osittainen ylähengitystieahtauma, on naisilla yleinen. Erään tutkimuksen mukaan lähes 20 prosenttia sinänsä terveistä vaihdevuosi-ikäisistä naisista poti osittaista ylähengitystieahtaumaa.

Tilassa nielun lihakset veltostuvat yön aikana, mikä estää hengitysilman virtausta ja aiheuttaa voimakasta kuorsausta. Henkilöllä on usein päiväväsymystä ja päänsärkyä. Jos epäilee unenaikaista hengityshäiriötä, kannattaa hakeutua lääkäriin.

6. Kenelle hormonikorvaushoito sopii?

Nainen tarvitsee hoitoa, mikäli vaihdevuosioireet haittaavat hänen elämäänsä selvästi. Estrogeenihoito kannattaa kuitenkin aloittaa vasta, kun vuodot ovat harventuneet tai loppuneet. Hormonikorvaushoito ei sovi, jos nainen on sairastanut rinta- tai kohtusyövän, hänellä on ollut laskimoveritulppa, sydäntauti tai vaikea maksasairaus. Myös jos naisella on esiintynyt kohtuverenvuotoa, vuodon syy täytyy ennen hoitoa selvittää.

Monilla vaihdevuosioireista kärsivillä naisillahormonikorvaushoito parantaa yleistä unen laatua, helpottaa nukahtamista ja vähentää yöllistä rauhattomuutta ja heräämisiä. Hoito auttaa unta häiritseviin oireisiin, kuten kuumiin aaltoihin, yöhikoiluun, sydämen tykytykseen sekä mielialaoireisiin.

7. Mitä riskejä hormonikorvaushoitoon liittyy?

Lievä rintasyöpäriskin nousu. Vuositasolla tämä lisäriski on nykytiedon valossa noin 6-8 lisätapausta tuhatta naista kohti, jos yhdistelmähoito jatkuu yli viisi vuotta. Munasarjasyövän lisäriski on yli viiden vuoden hoitojaksolla arviolta 1-2 tapausta tuhatta naista kohti. Hoito lisää myös laskimoveritulpan riskiä, jota voidaan vähentää annostelemalla hormoni ihon kautta, joko laastarina tai geelinä. Viime vuosina hoito on kehittynyt riskejä minimoivaan suuntaan. Hoitoannoksia on laskettu ja lääkärit kiinnittävät huomiota hoidon pituuteen.

8. Voiko melatoniinista olla hyötyä?

Melatoniinin eli pimeähormonin luontaiset pitoisuudet laskevat elimistössä, kun nainen ikääntyy. Melatoniini ei kuitenkaan helpota kuumia aaltoja ja yöhikoilua. Melatoniini laskee vireystasoa, helpottaa nukahtamista ja vähentää unen katkonaisuutta. Se ei aiheuta riippuvuutta. Joillakin ihmisillä se saattaa heikentää insuliinin erittymistä, joten varsinkin diabeetikoiden kannattaa keskustella sen käytöstä lääkärin kanssa.

9. Milloin unilääkettä kannattaa harkita?

Unilääkkeet eivät vaikuta vaihdevuosioireisiin ja ne aiheuttavat riippuvuutta sekä varsinkin pitkään käytettynä epätoivottuja sivuvaikutuksia. Joidenkin vaikeiden uniongelmien hoidossa niiden käyttö lääkärin ohjeiden mukaisesti on kuitenkin perusteltua. Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan pitkällinen unilääkkeiden käyttö voi vahingoittaa vanhusten reaktiokykyä pitkäaikaisesti.

10. Onko muista lääkkeistä apua?

Jos nainen ei voi tai halua kokeilla unettomuuteen hormonikorvaushoitoa, voidaan kokeilla tiettyjä mielialalääkkeitä. Ne laskevat vireystilaa ja saattavat jonkin verran helpottaa kuumia aaltoja ja hikoilua. Myös tiettyjä antihistamiineja käytetään unettomuuden hoidossa. Tällöinkin hoito perustuu vireystilan laskemiseen ja lääkkeen väsymystä aiheuttavaan sivuvaikutukseen.

11. Millaisia muita keinoja voi kokeilla?

Aktiivisuus ja liikkuminen päivällä, loppuillan rauhoittaminen, sopivat unirituaalit ja nukkumisen olosuhteet edesauttavat hyvää nukkumista. Hyväksy ajoittainen unettomuus, niin et jännitä nukahtamista. Huolet kannattaa miettiä tai kirjata ylös ennen nukkumaanmenoa. Älä tupakoi. Rentoutuminen saa elimistössä aikaan samoja vaikutuksia kuin uni. Kokeile erilaisia tekniikoita lattialla maaten. Myös jooga ja musiikki voivat auttaa.

Asiantuntijana: Dosentti, naistentautien erikoislääkäri Päivi Polo ja LL Laura Lampio (kysymys 4)

Lähteet: Soili Kajaste ja Juha Markkula: Hyvää yötä. Apua univaikeuksiin. Kirjapaja 2011. Puustinen, Juha, Turun yliopiston väitöstutkimus 2014: Bentsodiatsepiinit ja ikääntyvien kognitiivinen toimintakyky – pitkäaikaiskäyttö ja vieroitus.

Artikkeli on julkaistu Kotiliedessä 26/14.

Lue myös jutut:

Miksi uni katkeaa keskellä yötä? Tunnista syy yöheräilyyn

Haluatko nukkua paremmin? Huomioi nämä tekijät makuuhuoneen sisustuksessa