Hyvinvointi

Huonekasvien terveyshyödyt hämmästyttävät – hillitsevät jopa hiljaista tulehdusta

Huonekasvit laskevat sykettä, verenpainetta sekä stressitasoja ja tuovat sisätiloihin hyödyllisiä mikrobeja. Sen sijaan muutamasta huonekasvista ei ole kovinkaan kummoisiksi ilmanpuhdistajiksi.

Kukkivien huonekasvien ja viherkasvien hyödyt ulottuvat stressin lievityksestä ihon mikrobiston parantamiseen. Maa- ja metsätaloustieteiden tohtori, puutarhatieteen dosentti Erja Rappe kertoo Kotiliedelle, millä kaikilla tavoilla huonekasvit edistävät hyvinvointiamme.

Mitä ­tutkittuja terveyshyötyjä huonekasveilla on?

Huonekasvit herättävät myönteisiä tunteita, ja tunteet herättävät kehossamme reaktioita. Huonekasvit laskevat sykettä, verenpainetta ja stressihormonien tuotantoa. Stressi lievittyy sitä voimakkaammin, mitä stressaantuneempi ihminen on. Pitkä­kestoinen stressi saattaa heikentää elimistön puolustusjärjestelmää ja voi lisätä monen sairauden riskiä flunssista sydän- ja verisuonisairauksiin.

Huonekasveilla voidaan lisätä sisä­tilojen mikrobiston moninaisuutta. Monimuotoinen mikrobisto hyödyttää puolustusjärjestelmämme normaalia toimintaa, joka heikkenee ihmisen ikääntyessä. Jo muutama viher­kasvi vaikuttaa huoneen ja ihon, ja kenties laajemminkin elimistön, mikrobistoon.

The Journals of Gerontology -julkaisussa vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan huonekasvien hoitaminen voi vähentää muun muassa tyypin 2 diabetekseen ja muistisairauksiin yhdistettyä matala-asteista ­tulehdusta.

Lue myös Anna.fi: Kuulutko matala-asteisen tulehduksen riskiryhmään? Näillä keinoilla taltutat hiljaisen tulehduksen

Miksi työ­paikoille kannattaa ­hankkia kasveja?

Tarvitsemme lepoa ja taukoja myös työssä. Ilman niitä työkuormitus kasautuu ja riski uupua kasvaa. Huonekasvit luovat työpaikoille palautumista tukevia pysähtymisen ja rauhoittumisen paikkoja.

Huonekasvit tekevät tilasta elävän ja lisäävät työtyytyväisyyttä. Ne voivat vähentää sairauspoissaoloja ja Norjassa tehdyn tutkimuksen mukaan toimistoissa, kouluissa ja sairaaloissa työskentelevien uupumusta ja päänsärkyjä.

Vihreässä työympäristössä työntekijät kokevat olevansa tuottavampia. Myös vaikeista asioista puhuminen voi olla helpompaa tilassa, jossa kasvit rauhoittavat.

Mitä iloa ikäihmiselle on huonekasveista?

Kasvit vaikuttavat pelkällä läsnäolollaan. Ne aktivoivat aisteja, mikä kohottaa vireystilaa. Miellyttävät aistikokemukset lievittävät pelkoa, huolta ja ahdistusta. Ahdistuneisuus on tavallinen muistisairauden oire.

Kukkivat kasvit herättävät enemmän myönteisiä tunteita kuin viherkasvit, joten tutuilla pelargoneilla ja paavalinkukilla on paikkansa iäkkään kotona. Perinteiset kasvit synnyttävät muistoja ja mielikuvia elämän varrelta ja aktivoivat muistia.

Kasvien kanssa puuhastelu ylläpitää toimintakykyä ja tuottaa kokemuksen omasta tarpeellisuudesta. Tarpeellisuuden tunne tukee mielenterveyttä.

Miksi huonekasvien lähellä voi olla helpompi hengittää?

Kasvit haihduttavat huoneilmaan vesihöyryä eli kosteuttavat sisäilmaa. Kuiva sisäilma aiheuttaa osalle ihmisistä iho-, silmä- ja nenäoireita.

Kosteassa huonetilassa ilmassa leijuvan pölyn määrä vähenee. Kosteus tekee pölystä raskaampaa, jolloin pöly laskeutuu kasvien lehdille ja pinnoille helpommin poispyyhittäväksi.

Isolehtiset viherkasvit, kuten kääpiöbanaani, ovat hyviä ilman kosteuttajia. Kasvien teho kosteuttaa huoneilmaa paranee, kun ne sijoitetaan ryhmiksi, lähelle toisiaan. Ryhmässä tulee huolehtia siitä, että jokainen kasvi saa riittävästi valoa.

Kuinka ­tehokkaasti kasvit ­puhdistavat ilmaa?

Kasvit poistavat sisäilmasta epäpuhtauksia. Ne sitovat itseensä kaasumaisia yhdisteitä lehtien pinnassa olevien ilmarakojen avulla, joista aineet siirtyvät kasvien juuriin ja kasvualustaan hajotettaviksi.

Kasvien kykyä parantaa ilmanlaatua alettiin selvittää 1980-luvulla Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallitus Nasan laboratoriossa. Tutkimuksissa havaittiin, että kasvien kyky poistaa huoneilmasta yhdisteitä vaihtelee lajeittain. Esimerkiksi kaarisulkasa­niainen suodattaa ilmasta tehokkaasti formaldehydiä. Se on kaasumainen, orgaaninen yhdiste, jota voi erittyä ilmaan esimerkiksi rakennusmateriaalina käytetystä lastulevystä.

Tavallinen kansalainen ei tarvitse kasveja ilmanputsareiksi. Epäpuhtauksien pitoisuudet ovat huoneilmassa niin pieniä, ettei niillä ole merkitystä terveydelle. Kotona ilma myös vaihtuu nopeammin kuin kasvit ehtivät sitä puhdistaa. Jotta kasveista olisi hyötyä ilmanpuhdistajina, niitä pitäisi olla valtavasti. Varsinaisten sisäilmaongelmien hoitoon kasvit eivät riitä.

Mitä kasveja allergikon kodissa voi olla?

Huonekasviallergiat ovat harvinaisia, ja ne vaivaavat lähinnä kukkakaup­piaita ja siistijöitä. Lehdille laskeutuva pöly voi aiheuttaa oireita muillekin, mutta siltä välttyy suihkuttelulla ja rätillä.

Herkimmät voivat oireilla maitiaisnestettä erittävistä kasveista, kuten tyräkeistä, jukkapalmuista, viirivehkoista, traakkipuista ja varsinkin limoviikunoista. Ne kannattaa sijoittaa kotona rauhalliseen paikkaan, jossa lehdille kuivahtanut maitiaisneste ei siirry huoneilmaan ohikulkevan ihmisen pyyhkäisystä.

Huonekasveja kannattaa käsitellä suojakäsineet kädessä, jos saa niiden koskettelusta iho-oireita. Osa saa niitä vehkoista, peikonlehdestä ja tyräkeistä.

Lue myös: Allergisoivat huonekasvit saavat nenän vuotamaan ja silmät kirvelemään – nämä 5 kasvia aiheuttavat eniten oireita

Onko kasvin kasvualustalla merkitystä ihmisen hyvinvoinnille?

Kasvit voivat hyvin vesiviljelyssä ja hydrosorassa, kun ne saavat sopivasti ravinteita. Multa on helppo kasvualusta, ja sen mukana huoneilmaan tulee monimuotoista hyödyllistä mikrobistoa.

Mullan pinnalla olevat homeitiöt ovat ihmiselle vaarattomia. Ne ovat merkki liiasta kastelusta, joka tukahduttaa juuret ja tappaa kasvin.

Multaseokset eroavat toisistaan käyttötarkoituksensa mukaan. Huonekasvit viihtyvät parhaiten mullassa, joka on tarkoitettu juuri niiden kasvatukseen. Multa varastoi ravinteita ja sitoo kosteutta tavallistakin tehokkaammin, kun mukana on biohiiltä.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 7/2024.