Mikä koiralle nimeksi?

Koiran nimen pitää miellyttää, sen pitää olla helppo lausua koiraa kutsuttaessa, sen pitää olla erilainen kuin muilla kulmakunnan haukuilla eikä se voi olla kenenkään tutun ihmisen nimi. Ei mitenkään mahdottomia vaatimuksia, mutta tässäkin suhteessa hauva on kuin ihmisvauvat.

Koiran nimeäminen on vähintään yhtä vaikeaa kuin lapsenkin. Muistan kuinka pojallemme aikanaan nimeä mietittäessä, monet nimet tuntuivat koiran nimiltä. Koiralle niitä ei kuitenkaan voinut nyt käyttää, koska ne olivat ihmisten nimiä. Toki koirakin on tyttöpuolinen.

Pennullamme toki oli jo tullessaan virallinen ja hieno kennelnimensä, Wales Tales Hasty Harebell. Siinä Wales Tales on kasvattajakennelin nim Hasty (hätäinen, kiireinen) tulee kasvattajan mukaan emon pikaisesta synnytyksestä. Harebell (kissankello tai sinikello) on nätin pentumme nimi. Muut H-pentueen pennut ovat Hurricane, Hattrick, Handsome ja Hit dream.

Kiireinen kissankellomme tarvitsee kuitenkin kutsumanimen. Ennen pennun kotiin tuloa keskustelimme muun muassa nimistä Mailis, Nanna ja Senni. Emme päässeet niistä kuitenkaan perheen kesken sataprosenttiseen yksimielisyyteen. Harebell taipuisi hyvin Bellaksi tai Belleksi, mutta molemmat versiot ovat jo lähipiirin koirilla käytössä. Eivät siis käy.

Lempinimiä pentu saa heti tiheästi. Milloin sitä kutsutaan olemuksensa perusteella Tuff-Nalleksi, milloin Nakiksi. Myös kuvaavan toiminnallinen Pissa-Liisa ja ihan vaan koiraa tarkoittava Goija ovat käytössä.

Syntymäkodissaan pentueen pienimmästä tuli luontevasti Kirppu. Pian huomasimme koiran tottelevan nimeä kotonakin ja nimen täyttävän vähintään tyydyttävästi kaikki sille asetetut kriteerit. Kirppu siitä sitten tuli, aikanaan mainetta ja kunniaa niittäneen kuuluisan suomenhevosen kaima.

Nimenantojuhlaa harkitaan vielä. Kummeiksi on jo ilmoittautunut kaksi erittäin varteenotettavaa ehdokasta.