Kulttuuri

Asuntomessut 2020 oheiskohteet: Ahot, Sibeliukset, Järnefeltit ja Haloset muodostivat Tuusulanjärvelle taiteilijaperheiden yhteisön – vieraile heidän viehättävissä kotimuseoissaan!

Asuntomessujen oheiskohteissa on tänä vuonna mahdollista tutustua 1900-luvun alun taiteilijaelämään, jossa taide, luonto ja koti yhdistyivät. Katso ja klikkaa kohteet kartalta jutun lopussa.

Toukokuisena päivänä vuonna 1897 kuvataitelija Venny Soldan-Brofeldt seisoi vehreän, koivujen kehystämän huvilan pihassa Tuusulanjärven rannalla – ja ihastui. Tänne hän muuttaisi kirjailipuolisonsa Juhani Ahon ja 2-vuotiaan Heikki-pojan kanssa.

Tuusulanjärven maisemat inspiroivat sen rannalla asuneita taiteilijoita.
Tuusulanjärven maisemat inspiroivat sen rannalla asuneita taiteilijoita. Kuva: Antti Kallio/Visit Tuusulanjärvi

Pariskunta vuokrasi itselleen tuon pitkulaisen järven pohjoispäässä sijaitsevan Vårbackan talon. Uuden isännän mukaan taloa alettiin kutsua Aholaksi. Laajamittaisen remontin jälkeen muuttopäivä osui marraskuulle vuonna 1897.

Venny Soldan-Brofeldtin päätöksen johdosta Tuusulanjärvelle muodostui tunnettujen taiteilijoiden perheiden yhteisö 1900-luvun alussa.

Tuhat markkaa hirsiin

Toisena Tuusulanjärvelle muutti kuvataiteilija Pekka Halonen perheineen. Juhani Aho oli saanut hyvän ystävänsä innostumaan järvenrannasta asuinpaikkana. Lainasipa Aho jopa tuhat markkaa Haloselle hirsien hankkimiseen.

Sopivan paikan talolleen Pekka Halonen löysi talviaikaan hiihtoretkellään. Tontille nousi ensin rantasauna, jossa perhe asui talon rakentamisen ajan.

Halosenniemi valmistui vuonna 1902. Halosen veljen johtamalla rakennusporukalla nousi myös ateljee-laajennus Aholaan sekä lähellä sijaitseva Erkkola runoilija J.H. Erkolle. Perheetön Erkko ehti asua talossaan vain viisi vuotta ennen kuolemaansa.

Neljää perhettä yhdisti taiteilijuuden lisäksi ikä ja elämäntilanne.

Aivan Aholan naapuriin valmistui Halosenniemen kanssa samoihin aikoihin taidemaalari Eero Järnefeltin perheen Suviranta. Järnefelt ja Aho olivat tuttuja jo lukioajoilta Kuopiosta. Halosen kanssa Järnefeltin tiet olivat kohdanneet Pariisissa.

Suvirannan korkeassa ateljeessa on syntynyt merkittävä osa taiteilija Eero Järnefeltin töistä.
Suvirannan korkeassa ateljeessa on syntynyt merkittävä osa taiteilija Eero Järnefeltin töistä.

Viimeisenä Tuusulanjärvelle muuttivat Sibeliukset, kun Ainola valmistui vuonna 1904. Suosittelijana toimi tällä kertaa Aino Sibeliuksen veli Eero Järnefelt, joka auttoi myös sopivan tontin etsinnässä.

Lue myös: Ainola oli Jean Sibeliuksen ja Aino rakas koti

Taide perhearjen edelle

Neljää perhettä yhdisti taiteilijuuden lisäksi ikä ja elämäntilanne. Kaikki olivat kolmekymppisiä ja perheellisiä ja etsivät paikkaa, jossa yhdistää taiteen vaatima rauha, inspiroiva luonto ja perhe-elämä. Luonnonkaunis Tuusulanjärvi oli jo 1900-luvun alussa Järvenpään aseman kautta kohtuullisen 50 minuutin junamatkan päässä Helsingistä.

Jean Sibeliuksen perheen kodin Ainolan sisustus on Aino Sibeliuksen luomus.
Jean Sibeliuksen perheen kodin Ainolan sisustus on Aino Sibeliuksen luomus. Ainola oli Sibeliusten koti kuusi vuosikymmentä.

Taiteen vaativa rauha meni usein perhearjen edelle. Esimerkiksi Jean Sibelius edellytti säveltäessää täydellistä hiljaisuutta puolisoltaan ja lapsiltaan. Kun Sibeliuksen lapset alkoivat harjoitella pianonsoittoa, oppitunnit pidettiin oman kodin sijaan naapurista Aholassa. Jopa Ainolan räystäskourut ovat puuta, jotta sateen ropina ei kantautuisi sisätiloihin.

Jutun lähteet: Riitta Konttinen: Onnellista asua maalla – Tuusulanjärven taiteilijayhteisö, Juhani Salokannel ja Juhani Seppovaara: Tuusulanjärven taiteilijaelämää, Otava sekä Ainola: Sibeliusten koti Järvenpäässä, Suomalaisen kirjallisuuden seura.

Juttu on ilmestynyt Dekossa 7/20.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Asuntomessut 2020 oheiskohteet: Ahot, Sibeliukset, Järnefeltit ja Haloset muodostivat Tuusulanjärvelle taiteilijaperheiden yhteisön – vieraile heidän viehättävissä kotimuseoissaan!

Sinun täytyy kommentoidaksesi.