Muusikko Tomi Leppänen nauttii Kallion kakofoniasta – sisustuksen väriläiskiä ovat erilaiset kellot ja prototyypit
Graafisen suunnittelijan ja muusikon Tomi Leppäsen koti on omien töiden koekenttä.
”Olin kesällä 2013 muuttamassa Turusta Helsinkiin, ja kävin yhden päivän aikana katsomassa useita vuokra-asuntoja. Matkalla viimeiseen asuntonäyttöön Kalliossa törmäsin Sörnäisten metroasemalla sattumalta vanhaan ystävääni. Kuulumisia vaihtaessa selvisi, että hän on juuri vuokraamassa yksiötään, jossa on merinäkymä, ja joka sijaitsee parinsadan metrin päässä.
Kävimme saman tien katsomassa asuntoa, ja teimme vuokrasopimuksen. Merinäkymäkin löytyi, vaikka vähän ikkunasta kurkottelemalla.
Kadulta kaikuva meteli ei haittaa
Asunto on kuudennessa kerroksessa, joten tänne paistaa aurinko melkein koko päivän. Ylhäällä asuessa myös luonto tulee lähelle – keittiön ikkunasta voi seurailla muutaman metrin etäisyydeltä lintujen pesänrakennusta. Myös sijainti on täydellinen. Joudun matkustamaan paljon kiertueilla ja lentokenttäbussi menee ihan vierestä.
Koti on hyvä paikka laittaa molempien töitä esille ja testailla ideoita käytännössä.
Kotin äänimaailma vaihtelee täydellisestä hiljaisuudesta absurdiin kakofoniaan. Kun ikkunat ovat kesällä auki, kuuluu vastapäisestä puistosta petanque-ottelun ääniä, alamaailman välienselvittelyä ja koirien haukuntaa. Yläkerrassa treenaa oopperalaulaja, ja seinän takana viikonloppujen lähestyessä house-dj aloittaa settinsä valmistelun. Varsinkin oopperalaulu luo asuntoon aina oman erityisen tunnelman.
Koti toimii kotitoimistona ja työhuoneena
Muutin asuntoon aluksi yksin, ja asunto oli pitkään kuin minimalistin oppikirjasta. Kun Maija muutti tänne, niin asunto alkoi saada enemmän luonnetta ja tänne tuli enemmän kalusteita sekä erilaisia pieniä esineitä. Maija on rakentanut asuntoon sängyn ja erilaisia kirjahyllyjä ja kaappeja. Maijan mukana saapuivat myös viherkasvit ja niiden myötä asunto on saanut paljon väriä.
Koti toimi pitkään osittain myös kotitoimistona ja työhuoneena, joten hyllyissä on paljon graafisen alan ammattikirjallisuutta ja Maijan teoksia. Seinillä ja vaatehyllyissä on myös paljon protoja tai kokeilukappaleita tekemistäni printeistä tai tuotteista. Koti on hyvä paikka laittaa molempien töitä esille ja testailla ideoita käytännössä pidemmälläkin aikavälillä.
Muusikon kotona syntetisaattorikin on osa sisustusta
Tykkään pitää esillä arkisia esineitä. Japanilainen metronomi tai 1970-luvun syntetisaattori eivät varsinaisesti ole sisustusobjekteja, mutta ne ovat muotoilultaan kauniita, ja niillä on minulle joku merkitys.
Kello esineenä ja symbolina on kiinnostanut minua lapsesta saakka, ja huomaankin keräileväni erilaisia kelloja kotiini. Kellossa kiinnostavaa on esineen funktionaalinen luonne yhdistettynä esteettisyyteen. Sen käyttötarkoitus on aina ollut sama, mutta ulkoisesti se on valjastettu eri aikakausien tyyleihin.
Tällä hetkellä kodissani käytössä on esimerkiksi virolaiselta ystävältäni lahjaksi saatu neuvostoajan semidigitaalinen puurunkoinen asemakello, jollaisia olen nähnyt edelleen toiminnassa Moskovan metroasemilla. Toinen suosikkini ja ehdoton design-klassikko ainakin omissa kirjoissani on 1980-luvun jättikokoinen Maxi Swatch -seinäkello. Haaveenani on päästä joskus suunnittelemaan oma Swatch-kellomalli.”
Juttu on ilmestynyt Dekossa 3/2020.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Muusikko Tomi Leppänen nauttii Kallion kakofoniasta – sisustuksen väriläiskiä ovat erilaiset kellot ja prototyypit