Blonditiina testasi: Gluteeniton Maisemakahvilan raparperipiirakka
Yksi Kotilieden suosituimpia raparperiohjeita on Maisemakahvilan raparperipiirakka. Jotta palvelisimme lukijoita mahdollisimman hyvin, tuottajani pyysi kehittämään tuosta herkkupiirakasta gluteenittoman version. Minä päätin yhdistää ohjeeseen nyt myös niin trendikkään kauran.
Tänä keväänä ruokatrendeissä on hypetetty kotimaisuutta, suomalaista työtä, ruokasesonkeja ja kauraa. Niinpä päätiin surffata kaikkien näiden rendien aallonharjalla yhtä raparperipiirakkaa tehdessäni.
Kaura on megatrendi
Nyhtökaurasta on vouhkattu koko kevät. Sitäkin herkkua on blondikeittiössä testattu ja maukkaaksi tuo uusi, suomalainen innovaatio havaittu.
Viljoista vehnä, ohra ja ruis sisältävät gluteenia. Keliaakikolle nämä viljalajit eivät sovi. Keliakia on ehdoton, elinikäinen, perinnöllinen autoimmuunisairaus, ei vilja-allergia. Vehnän, ohran ja rukiin valkuaisaine aiheuttaa keliaakikoilla suolinukassa tulehdustilan, jonka ainoa hoitokeino on gluteeniton ruokavalio. Keliaakikot voivat käyttää ruokavaliossaan kauraa, mutta sen tulee olla muista viljalajeista erillään käsiteltyä gluteenitonta kauraa.
Helmikuussa markkinoille tuli gluteeniton kaurajauho, joka on tehty kotimaisesta kaurasta. Pussissa on Ruokaa omasta maasta -merkki. Se valmistettaan Helsingin Myllyn Vaasan tehtaalla, jonka uusi kauralinja mahdollistaa nyt gluteenittomien tuotteiden valmistuksen. Lähellä tuotettu puhdaskaura jalostetaan myös ympäristöystävällisesti, 100 % ilman fossiilisia polttoaineita. (Taas ollaan inesessä skenessä.)
Niinpä nappasin marketista kärryyni pussillisen tätä kaurajauhoa kokeiluani varten. Se muuten oli vielä huomattavasti edullisempi vaihtoehto kuin monet muut gluteenittoman hyllyn tuotteet. Puolen kilon pussi maksoi Citymarketissa 1,99 euroa.
Kaurapohjainen ranskankerma
Keväällä tuli markkinoille myös kaurapohjainen Food Kaurafraiche, jota voi käyttää ranskankerman ja kermaviilin tapaan ruoanvalmistuksessa. Yosa on sekin jo parikymmentä vuotta vanha suomalainen innovaatio, joka ei mielestäni ole päässyt sille kuuluvaan arvoon. Yosa oli nimittäin ensimmäinen tuote maailmassa, joka valmistettiin fermentoimalla kauraa tarkoin valituilla probioottisilla maitohappo- ja bifidobakteereilla. Ehkä sekin nousee megatrendikkääksi tässä kaurabuumissa.
Kotimainen Kaurafraiche on luomutuote, joka valmistetaan muiden Yosa-tuotteiden tapaan suomalaisesta täysjyväkaurasta. Se on 100 % kasviperäinen, soijaton, maidoton, laktoositon ja säilöntäaineeton. Niinpä päätin kokeilla sitä tuohon hittipiirakkaan rahkan asemesta.
Sydänystävällinen rypsiöljy
Ohjeen voisulan korjasin juoksevalla rypsiöljyvalmisteella. Vaikka luomuvoi on trendikästä ja herkkujen herkku, sillä ei ole sydänmerkkiä. Rypsiöljyllä on. Valitettavasti en löytänyt siitä kuitenkaan avainlippua enkä Ruokaa omasta maasta -merkkiä.
Kananmunia ohjeessa on, ilman niitä tämä piirakka ei syntynyt. Sori siitä, te munattomat.
Gluteeniton Maisemakahvilan raparperipiirakka
Niinpä sitten piirakkaa tehdessäni korvasin 8 desiä vehnäjauhoja 7 desillä kaurajauhoja ja 1 dl mantelijauhoa. Kokonaankin olisi tietysti voinut kaurajauhoja käyttää, mutta mantelijauhe sopii erinomaisesti gluteenittomaan leivontaan. Kotimaista raaka-aine ei ole, mutta mantelijauhe pakataan Meiran tehtaalla Helsingin Vallilassa. Eli suosin tässäkin valinnassani trendikkäästi ainakin kotimaista työtä.
Piirakan teko on helppoa kuin heinänteko, aineet lähinnä vain sekoitetaan keskenään. Ei vaahdottamista ei vatkaamista, vain hieman nyppimistä kun tein muruseosta. Haastavinta koko proggiksessa taisi olla raparperien kuoriminen ja leikkaaminen.
Tämä sesonkiherkku eli raparperi elää blogien mukaan myös uutta nousukauttaan. Tätä kirjoittaessani olen lukenut juuri Anna Paljakan artikkelin brittiläisten raparperi-innostuksesta. Käyttämäni raparperi puskee varttaan taloyhtiömme yhteisellä pihamaalla, josta kaikilla yhtiömme asukkailla on mahdollisuus käydä korjaamassa satoa. Tässä kohdassa piirakan tekoa yhdistyy trendikkäästi paitsi sesonkiajattelu ja luomu, myös yhteisöllisyys. Raparperipuskan juurelle nimittäin heitettiin pihatalkoissa multaa omista kompostoreistamme. Toiseen kompostoriin kierrätämme puutarhajätteet, toiseen keittiöistä syntyvän biojätteen.
Näin monimutkaisesta ajatuskehästä syntyi siis Gluteeniton Maisemakahvilan piirakka. Olkaapa hyvä, toivottavasti se myös maistuu.
Terveisin
Blonditiina
Ps. Vilkaise myös tämän Halvatun hyvän raparperipain -ohje, jos sinulla ei ole ruokarajoitteita.
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Blonditiina testasi: Gluteeniton Maisemakahvilan raparperipiirakka