Anne opiskeli aikuisena uuden ammatin, jotta pystyisi elättämään yksinhuoltajana kaksi lastaan – tällaiset ovat hänen tulonsa ja menonsa

Anne Kallisen lapsuudessa rahankäyttö oli holtitonta. Hän halusi itse toimia toisin. Jokaiseen maksamaansa laskuun Anne piirtää sydämen ja kehuu itseään.

Tihkusateisella hevoslenkillä ala-asteikäisenä Anne Kallinen teki päätöksen. Annella oli niukka lapsuus, ja hän päätti, että haluaa opiskella. Hän ei jäisi Pohjois-Pohjanmaalle, vaan rakentaisi erilaisen elämän kuin missä oli kasvanut.

Vanhemmilla oli vaikeuksia talous­asioissa. Maatilan pyörittäminen vaati investointeja ja pääomaa, mutta pienen tilan tulot eivät kattaneet niitä. Ristiriitaisuuden tunnetta herätti myös se, että niukkuudesta huolimatta isä saattoi ostaa kilpahevosia.

”Rahan käyttöön liittyvä holtittomuus on ydinhaavani”, Anne sanoo.

Päätös piti. Anne kouluttautui lastentarhanopettajaksi ja myöhemmin luokanopettajaksi. Elämä kahden pojan äitinä ei ollut leveää, mutta rahasta ei tarvinnut murehtia.

Vuonna 2006 Annen ja lasten isän avioliitto päättyi, ja puutarhan ympäröimä omakotitalo vaihtui rivitaloon. Anne halusi lähteä suhteesta, mutta harkitsi päätöstä huolellisesti.

”Tiesin, että joutuisin taloudellisesti todella tiukoille. Ero oli yksi syy opiskella luokanopettajaksi. Laskin, että opettajan palkalla pärjäisin yksinhuoltajana.”

Lue myös: Päivi selvisi velkakierteestä ja ryhtyi supersäästäjäksi – 4 lasta, ruokaan viikossa vain 77 euroa

Näin paljon Anne tienaa: käteen jää 2 658 euroa

Nykyään pojat ovat jo täysi-ikäisiä. Nuorempi asuu vielä kotona. Anne auttaa heitä aina, kun voi, esimerkiksi tankkaamalla toisessa kaupungissa asuvan nuoren miehen auton.

Annen tulot ovat 3 977 euroa kuukaudessa. Käteen jää 2 658 euroa. Rahaa ei jää säästöön, mutta Anne pystyy maksamaan laskunsa ongelmitta. Aina näin ei ole ollut. Silloin yöunet saattoivat mennä rahahuolia pyöritellessä.

”Olen tietoisesti opetellut olemaan stressaamatta rahasta. Piirrän jokaiseen maksamaani laskuun sydämen. Kehun itseäni siitä, että tuonkin pystyin hoitamaan.”

Niukka lapsuus vaikuttaa yhä: ”Pitää opetella rohkeammaksi rahan kanssa”

Niukka lapsuus on saanut Annen ylipäätään työstänyt ajatuksiaan rahasta. Hän yrittää suhtautua rahaan neutraalisti. Joskus ostospäätösten tekeminen silti hirvittää.

”Minun on täytynyt oppia olemaan rohkea rahan kanssa. Jos auto on hajonnut, minun on ollut pakko ostaa uusi, koska tarvitsen sitä muun ­muassa työmatkoihini.”

Niukka lapsuus vaikuttaa silti yhä. Anne on rahankäyttäjänä harkitseva. Hän budjetoi kaiken etukäteen paksuun mustaan tilikirjaansa. Sinne hän kirjoittaa myös joka ikisen tulon ja menon päivämäärineen. Silti kuukausittain tulee yllätyksiä. Kodinkone saattaa hajota tai lapsen auto ei mene katsastuksesta läpi.

”Olen sanonut pojilleni, että he eivät saa ottaa osamaksuja. Minä mieluummin otan sellaisen itse auttaakseni heitä. Minulla on jo kokemusta siitä, miten osamaksuista selvitään.”

Opettajan pitkän kesäloman aikana Anne tekee lisätöitä

Annen vajaat 48 000 euron vuositulot eivät riitä kattamaan kaikkia menoja. Sen takia hän on jo useampana kesänä työskennellyt aikuisten kehitysvammaisten hoitoyksikössä. Tätäkin päätöstä Anne punnitsi huolellisesti ja kysyi mielipidettä pojiltaan. He kannustivat Annea.

”Minulla on lasteni kanssa vähemmän yhteistä aikaa. Toisaalta olen näillä 10 000–12 000 euron lisätuloilla vuodessa pystynyt maksamaan esimerkiksi kuopukseni ajokortin ja kotimme remontin.”

Lue myös Anna.fi: Paljonko sentti voi venyä? Näin pienituloiset naiset selviytyvät arjesta

Jos Annella olisi enemmän rahaa, hän muuttaisi omakoti­taloon. Haaveena on oma nurmikko, jolle voisi tassutella aamukahville.

Tällä hetkellä Anne lukee rehtorin pätevyyttä.

”Paitsi että rakastan uuden oppimista satsaan tulevaisuuteeni taloudellisesti. Rehtorin tuloilla pääsisin taas lähemmäksi unelmiani.”

Anne piti viikon kirjaa menoistaan. Lue alta, mihin hän käyttää rahaa.

Anne on säntillinen taloudenpitäjä. ­”Kirjaan kaikki menoni ja tuloni tili­kirjaan.”

Niukka lapsuus on tehnyt Annesta säntillisen taloudenpitäjän. ­”Kirjaan kaikki menoni ja tuloni tili­kirjaan.”

Maanantai: bensaa

”Tankkasin 82 eurolla poikani auton ennen kuin hän lähti ajamaan luotani Porvoosta kotiinsa Lappeenrantaan. Autan kahta täysi-ikäistä poikaani raha-asioissa silloin kun voin.”

Tiistai: valmisruoka

”Osallistuin koulutuspäivään etänä kotoa. Käytin lähikaupassa tasan 6 euroa, joilla ostin paketin maksalaatikkoa ja kaksi punaisella alennustarralla merkittyä mansikkarahkaa.”

Keskiviikko: ei kuluja

”Söin koulussa kotona valmistamani lounaan. Kuluja ei syntynyt.”

Torstai: vapaus liikkua

”Tankkasin 60 eurolla. Autoon menevät kustannukset olisivat viimeisimpiä, joista tinkisin. Vapaus liikkua omalla paikasta toiseen on minulle todella tärkeää. Taitan myös työmatkani Porvoosta Vantaalle autolla. Rahaa kului lisäksi apteekkiin 7,98 euroa ja elintarvikkeisiin 12,30 euroa.”

Perjantai: laskupäivä

”Kampaaja maksoi 170 euroa. Käyn leikkauttamassa ja värjäämässä hiukseni kahden kuukauden välein. Tämäkin on tarkkaan suunniteltu budjetissani. Maksoin laskuja 1 820 eurolla. Ne sisälsivät muun muassa asuntolainan, yhtiövastikkeen, autolainan, opintolainan ja vakuutuksia.”

Lauantai: brunssilla

”Kävin nuoremman poikani ja hänen tyttöystävänsä kanssa brunssilla. Maksoin ruoista oman kattaukseni, 35 euroa. Runsaan brunssin jälkeen ei ollut tarvetta käydä ruokakaupassa.”

Sunnuntai: juhlaruokaa

”Poikani ja toisen pojan ­tyttöystävä tulivat luokseni illalliselle. Kävin kaupassa 60 eurolla, koska tein juhlaruokaa. Summa vain yhteen ruokailuun oli budjetissani kohtuullisen hulppea. Kokkasin karjalanpaistia peruna­muusilla ja puolukoilla. ­Jälkiruoaksi leivoin limejuustokakun.”

Omasta autosta Anne Kallinen ei ole valmis tinkimään. ”Olen elänyt ilman autoa neljä vuotta lasten ollessa pieniä. Kun sain auton takaisin, minut täytti vapauden tunne.”

Omasta autosta Anne Kallinen ei ole valmis tinkimään. ”Olen elänyt ilman autoa neljä vuotta lasten ollessa pieniä. Kun sain auton takaisin, minut täytti vapauden tunne.”

Anne kysyy asiantuntijalta: Nouseeko eläkkeeni, jos kouluttaudun edelleen?

Anne Kallinen opiskeli lastentarhanopettajaksi ja teki sitä työtä 11 vuotta. Luokanopettajana hän on työskennellyt vuodesta 2008 lähtien. Anne on opiskellut myös rehtoriksi.

46-vuotiaan Annen arvioitu eläkeikä on tällä hetkellä 68 vuotta ja 3 kuukautta. Annea kiinnostaa, mitä kaikkea tulee ottaa huomioon eläkkeelle jäämisessä taloudelliselta kannalta. Hän miettii, kannattaako kouluttautuminen myös eläkkeen kannalta.

Asiantuntija vastaa:

Ilmarisen eläkejohtaja Outi Pekkarinen pitää fiksuna eläkeasioiden pohtii jo vuosia ennen työelämästä pois jäämistä. Jokaisen kannattaisi tarkistaa vähintään parin vuoden välein oma työeläkeotteensa, josta näkee tähän asti kertyneen eläkkeen määrän.

Pekkarisen mukaan kouluttautuminen lisäansioiden takia kannattaa aina.

”Jokainen euro kerryttää eläkettä. Mitä enemmän ansaitsee, sitä enemmän saa eläkettä. Eläkettä karttuu palkasta saman verran riippumatta siitä, missä vaiheessa elämää raha on ansaittu.”

Yläikärajaa lisäkouluttautumiselle tai ammatin vaihtamiselle ei ole. Pekkarinen korostaa, että nykyajan viisikymppiset eivät ole työelämässä lainkaan vanhoja.

”Esimerkiksi Annella voi olla työvuosia jäljellä suurin piirtein ­yhtä monta kuin hänellä on takanaan.”

Myös opinnoista, sekä korkeakoulututkinnosta että muun asteen opinnoista kertyy eläkettä. Näin on ollut vuodesta 2005 lähtien.

”Opinnoista eläkettä kertyy melko vähän, 785 euroa kuussa. Tällä kuitenkin halutaan kannustaa ihmisiä opiskelemaan. Myös sosiaalietuuksista, kuten äitiyspäivärahasta ja työttömyyspäivärahasta, kertyy eläkettä.”

Jos suunnittelee uusia opintoja, Pekkarisen mukaan kannattaa laskea, millä tavoin opiskeluaika vaikuttaisi eläkkeeseen ja tuloihin. Jääkö palkka­töistä esimerkiksi opintovapaalle vai pystyykö opinnot suorittamaan työn ohella? Jos opinnot kestävät esimerkiksi kolme vuotta, on hyvä laskea, mitä sinä aikana menettää työtuloissa – ja toisaalta kuinka paljon uusi ammatti todennäköisesti nostaisi palkkaa ja eläkettä.

Tärkein eläkettä koskeva teko on huolehtia omasta työkyvystä, niin fyysisestä kuin henkisestä.

”Paras tapa kartuttaa eläkettä on tehdä töitä. Ja parasta tapa tehdä töitä on pysyä työkykyisenä.”

Tällä hetkellä eläkeikä on Suomessa noin 63–65 vuotta. Eläkeikä nousee sitä myötä, kun eliniänodote kasvaa. Yhä useampi haluaa työskennellä osittain myös eläkeiän saavutettuaan.

”Työnteko on mahdollista myös eläkkeellä. Sekä eläkkeestä että palkkatulosta maksetaan veroja, mutta kyllä työnteko aina kannattaa.”

On oman harkinnan varassa, haluaako eläkepäiviä varten säästää myös esimerkiksi rahastoihin.

”Sijoitukset voivat heilahdella, kuten olemme nähneet viime aikoina. Työeläke on turvattu ja varma. Se turvaa myös siinä tapauksessa, jos sairastuu ja joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle.”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 12/2022.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Anne opiskeli aikuisena uuden ammatin, jotta pystyisi elättämään yksinhuoltajana kaksi lastaan – tällaiset ovat hänen tulonsa ja menonsa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X