Tarinat

Kaarina Suonperä: Ota maahanmuuttaja kohteliaasti vastaan, mutta älä ole liian hienotunteinen

Maahanmuuttajat ovat uusia suomalaisia, jotka kannattaa ottaa ystävällisesti vastaan, sanoo tapakouluttaja Kaarina Suonperä.

Kaarina Suonperä tunnetaan rouva Sinisenä ja tapakouluttajana, jolta kysytään pukeutumis- ja käytösneuvoja monenlaisiin tilaisuuksiin.

Lue myös: Lukutaidottoman äidin tytär päätyi avustajaksi eduskuntaan: ”Jos todella tahdon jotain, saavutan sen kovalla työllä”

Tapakouluttajana kunnostautunut Kaarina Suonperä on monien muiden töidensä ohella ollut jo pitkään tekemisissä Suomeen saapuvien maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kanssa. Hän kohtaa eri maista saapuvia ihmisiä esimerkiksi iltapäivän pituisisissa maahanmuuttaja-tapaamisissa.

Ystävällisyys toimii

Maahanmuuttajia voi tulla Suomeen monenlaisista oloista. Uusille tulokkaille maa voi näyttäytyä torjuvana ja pelottavana, jos kaikki on uutta ja outoa.

Mitä neuvoja annat meille tavallisille suomalaisille, jotka kohtaamme maahanmuuttajia omassa arjessamme?

”Olemme usein liiankin ’hienotunteisia’ ja jätämme tulokkaat liiaksikin rauhaan. Monet Suomeen muualta muuttavat ovat kuitenkin usein yksinäisiä ja peloissaan. Meidän tapamme ei aina ole se ainoa oikea tapa kohdata muualta tulevia. Vieraan näkökulma, kuten  äiti aina korosti, on toinen kuin meidän näkökulmamme. Sitä kannattaa kuulostella. Itse olen kova tyttö halaamaan, mutta on myös ymmärrettävä, koska voi halata, koska saa kätellä ja koska täytyy pitää kädet taskuissa. Mutta ystävällisyys ja auttaminen toimivat usein”, Kaarina Suonperä sanoo.

Lue myös: Suku hyväksyi aviomiehen Filippiineiltä

Suonperä sai ulkomaalaisten kohtaamiseen opin omalta äidiltään. ”Kun menin naimisiin ensimmäisen aviomieheni kanssa vuonna 1970, häihin tuli unkarilainen mies, joka oli mieheni ystävä. Hän rakastui siskooni, ja he menivät naimisiin. Silloin opin, että toisesta kulttuurista tulevalle kaikki suomalainen ei ole itsestäänselvää. Oma äitini, joka ei matkustellut ulkomailla, korosti aina, että vieras on otettava kohteliaasti vastaan ja kunnioitettava hänen tapojaan. Äitikin pääsi myöhemmin ulkomaanmatkalle, kun vein hänet Marokkoon. Äiti sai maassa osakseen ihastuttavaa kohtelua, ja Agadirissa hotellimme tarjoilija palveli häntä aina ennen minua ja tytärtäni. Kun kiitin huomaavaista tarjoilijaa, mies vastasi, että hänet on kasvatettu kunnoittamaan vanhempia ihmisiä, koska he ovat nähneet meitä enemmän elämän auringonlaskuja.”

Lue myös: Entinen pakolainen pyörittää nyt omaa firmaa

Jalkapallo on helppo keskustelunaihe

Ensimmäiset pakolaiset tulivat Suomeen Vietnamista vuonna 1979, ja Suonperä päätyi vastaanottamaan tulokkaita keskellä Helsingin talvea.

”Täytyy sanoa, että ensimmäinen kohtaaminen ei mennyt ihan niin kuin piti. Vietnamilaiset eivät tienneet Suomesta mitään, emmekä mekään juuri mitään Vietnamista. Hommasimme heille asuntoja muistaakseni Käpylään, mutta emme ymmärtäneet, että sähköstä alkaen moni asia olisi pitänyt näyttää heille kädestä pitäen.

Hävettää vieläkin se tietämättömyyteni, ja ehkä sitä paikatakseni olenkin sen jälkeen hakeutunut muualta tulleiden keskuuteen. Olli-Pekka Heinonen, joka oli ministerinä kolmessa hallituksessa ja on nyt Opetushallituksen pääjohtaja, on tukenut minua tässä työssä. Yhteistä kieltä ei aina ole. Iltapäivätilaisuuksien suurissa joukoissa yritän koota yhteen ranskaa tai englantia osaavia, jotka voivat sitten tulkita puhettani. Joskus olen  istuttanut iranilaisen ja irakilaisen miehen vierekkäin ja alkanut kysellä heiltä vaikka jalkapallosta. Vähitellen mykkyys on loppunut ja keskustelu alkanut”, Suonperä kertoo.

Lue myös: Suomalaiset muuttivat Ruotsiin 1970-luvulla