Tarinat

Uusperheen perustaminen edessä? Vaali malttia ja vältä nämä yleisimmät virheet

Uusperhettä perustavilta aikuisilta vaaditaan malttia, vaikka rakkaus roihuaisi. Lasta pitää valmistella uuteen perhekuvioon rauhassa, ja biologisten vanhempien on sovittava keskenään lapsen asioista, vaikka välit olisivat kireät.

Kun aikuiset rakastuvat, ajatus yhteen muuttamisesta voi tuntua hyvältä idealta. Muutos voi kuitenkin ahdistaa lasta. Kun suhteen alkuhuuma laantuu, riidat ja väsymys voivat alkaa rasittaa myös aikuisia.

Listasimme 7 virhettä, joiden välttäminen auttaa luomaan uusperheen, jossa sekä lapsilla että aikuisilla on hyvä olla.

1. Älä esittele uutta kumppania lapselle yllättäen

Lasta pitää valmistella ensimmäiseen tapaamiseen kertomalla, että vanhemman elämässä on tärkeä ihminen, joka ei kuitenkaan korvaa biologista isää tai äitiä. Aikuisten ei kannata kiirehtiä yhteen muuttamisessa, vaikka tunteet roihuaisivat.

Uudesta suhteesta on hyvä kertoa myös entiselle kumppanille, eikä lapsi ei saa joutua salailemaan suhdetta. Pahimmillaan entinen kumppani yrittää pumpata lapselta tietoa, ja lapsi joutuu kohtuuttomaan tilanteeseen, kun hän yrittää olla lojaali molemmille vanhemmilleen.

2. Älä oleta, että arki sujuisi heti

Uusperheen perheidentiteetin syntymisessä kestää 4−15 vuotta, ja noin kolmannes uusperheistä ei yhdisty kunnolla koskaan.

Uusperheen ensimmäiset pari vuotta ovat yleensä ihannevaihetta, jolloin vanhemmat näkevät tilanteen ruusunpunaisten silmälasien läpi. He ponnistelevat saadakseen perheen toimimaan ja hyvittävät lapsille eron aiheuttamaa surua.

Kun suhde arkistuu, ponnistelu voi väsyttää vanhemmat. Lapset voivat kapinoida, kun he ymmärtävät, että äiti- tai isäpuoli on tullut jäädäkseen. Riidat ja stressi voivat synnyttää jaon minun ja sinun lapsiin.

Jotta uusperhe selviäisi kriisistä, vanhempien on puhuttava jännitteistä keskenään ja lasten kanssa. Myös roolit ja käytännöt on selvitettävä: miten lasten kuljetukset hoidetaan entisen kumppanin kanssa, ja kuka antaa lapsille viikkorahaa?

Uusperhe yhdistyy, kun käytännön kysymykset on ratkaistu, vaikeat tunteet käsitelty ja vanhemmat eivät elä enää huumaa, vaan vakaata arkea. Uusperheen kehitysvaiheista voi lukea lisää Suomen uusperheiden liiton verkkosivuilta. Yhdistys tarjoaa myös vertaistukea ja koulutusta uusperheille.

3. Älä erota lasta biologisesta vanhemmastaan

Jos lapsen biologinen vanhempi on turvallinen, ja lapsi haluaa tavata häntä, suhdetta ei saa estää. Vanhemmat eivät saa puhua entisistä kumppaneistaan pahaa lapsille, ja aikuisten on myös kestettävä se, että lapsi voi kapinoida isä- tai äitipuoltaan vastaan.

4. Älä kilpaile lapsipuolen biologisen vanhemman kanssa

Uusperheen aikuiset saattavat yrittää olla täydellisiä vanhempia sekä omille että uuden kumppaninsa lapsille. Isä- tai äitipuoli voi jopa kilpailla lapsipuolensa suosiosta tämän biologisen vanhemman kanssa.

Isä- tai äitipuolen tehtävä on kuitenkin olla turvallinen aikuinen, ei suosion kalastelija. Hänen on pystyttävä ottamaan vastaan lapsen tunteet, asettamaan rajat ja lohduttamaan.

Hämmentynyt lapsi voi kiusata äiti- tai isäpuoltaan kertomalla, miten paljon paremmin oikea isä tai äiti tekee asiat. Tästä ei kuitenkaan saa provosoitua, vaan aikuisten on kohdattava tämä eroprosessiin kuuluva vaihe.

5. Vältä jakoa sinun ja minun lapsiin

Kahdessa kodissa eläminen voi olla lapselle raskasta. Vielä raskaampaa on se, jos aikuiset kohtelevat toistensa lapsia eriarvoisesti.

Uuden perheen on luotava omat sääntönsä, joita kaikki noudattavat yhteisen katon alla. Vaikka elämä uuden kumppanin lasten kanssa ei heti sujuisi, heitä ei saa kohdella kylmästi tai liian ankarasti.

Uusperheen vanhemman ei tarvitse rakastaa toisen lapsia samalla tavalla kuin omiaan. Hänen on kuitenkin kohdeltava kaikkia lapsia arvostavasti, empaattisesti ja lämpimästi.

6. Älä luovuta lapsen omaa tilaa muille

Uusperheen asumisjärjestelyt voivat aiheuttaa vanhemmille päänvaivaa, jos lapsiluku kasvaa, mutta asuinneliöt eivät.

Lapset eivät kuitenkaan saa kokea, että he ovat vieraita, jotka vievät tilaa. Jokaiselle lapselle pitäisi järjestää nukkumis- tai oleskelupaikka, joka on varattu vain hänelle.

Jos lapsi joutuu nukkumaan sohvalla tai hänen huoneensa annetaan neuvottelematta muille, hän voi kokea, ettei hänellä ole mitään omaa ja pysyvää. Huoneiden ja lelujen jakamisesta pitää keskustella lasten kanssa, ja jokaisella lapsella pitää olla kodissaan jotain omaa, vaikka hän asuisi osan ajasta muualla.

7. Älä jätä käytännön asioita sopimatta

Jotta arki uusperheessä toimisi, on tärkeää, pienistäkin rutiineista sovitaan selvästi. Mitä isompia lapset ovat, sitä enemmän heitä pitää kuunnella. Uusperheessä kannattaakin järjestää perhepalavereita, joissa päätetään yhteisistä pelisäännöistä ja menoista.

Lapsen tavarahankinnoista ja harrastuksista pitää sopia myös entisen puolison kanssa. Lapsi ei saa joutua vastuuseen aikatauluistaan, tavaroistaan ja kuljetuksistaan siksi, että kotien välinen kommunikaatio ei toimi.

8. Älä unohda omaa ja yhteistä aikaa

Jotta vanhemmat eivät uuvu, heidän on saatava rauhoittua ja tuulettaa ajatuksiaan. Uusperhe tuo usein mukanaan uudet tukiverkostot. Hoitoapua kannattaa käyttää rohkeasti, ja vapaa-aikaa on hyvä viettää sekä itsekseen että yhdessä.

Lähteet: Mannerheimin lastensuojeluliitto, Suomen uusperheiden liitto ry, Väestöliitto ja Mäkijärvi, Leena: Kahden kodin lapset. Miten tuen lasta vanhempien erossa. 2014, Docendo.